Suomenlahteen laskevasta Haminan Vehkajoesta on poistettu viimeiset esteet velluskalojen tieltä. Tämän uskotaan parantavan meritaimenen ohella vaellussiian, nahkiaisen sekä vimpan elinolosuhteita.
Kyseessä on pitkän projektin päätepiste, jota viivytti aiemmin muun muassa kalatien ympäristöluvasta tehty valitus.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan syksyn budjettiriihessä on päätetty pysyvä rahoitus vaelluskalakantojen elvyttämisohjelmalle.
– Vehkajoen vapauttaminen vaelluskaloille on esimerkki siitä, miten useiden tahojen hyvällä yhteistyöllä saadaan merkittäviä asioita aikaan, sanoo Essayah tiedotteessa.
Haminan kaupunki ja viranomaiset ovat kehittäneet Vehkajoen kalakantoja yhdessä. Viimeiset vaellusesteet poistettiin Myllykosken ja Koivuniemenkosken padoilta.
– Kaupunki on jo aiemmin toteuttanut yhteistyössä viranomaisten kanssa joen alimman nousuesteen Töytärin pohjapadon muuttamisen vaellusesteettömäksi, toteaa Haminan kaupungin ympäristöpäällikkö Tapio Glumoff.
Kantojen tilanne oli synkkä
Meritaimenen ja muidenkin vaelluskalojen kannalta joen tilanne on ollut pitkään huono. Kalojen luontaista elinkiertoa ovat häirinneet muun muassa uomaperkaukset ja veden heikko laatu. Nykyisin vedenlaatu on joessa jo riittävän hyvä kalojen elettäväksi.
Vehkajoessa on kunnostettu kalojen lisääntymisalueita, tehty taimenen kotiutusistutuksia sekä poistettu eliöstön liikkumisen estävät nousuesteet.
– Kahdenkymmenen vuoden ajan jatkuneen työn tuloksena joki on nyt vapaa vaellusesteistä. On mielenkiintoista jäädä seuraamaan kalaston kehitystä tulevina vuosina, toteaa tiedotteessa Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen.
Itäiseen Suomenlahteen laskevista joista myös Vaalimaanjoessa ja Summanjoessa on tehty samanlaisia toimenpiteitä.