Useat vedonlyöntitoimistot ovat nostaneet Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ennakkosuosikiksi Nobelin rauhanpalkintoehdokkaiden listalla. Tämän vuoden rauhanpalkinnon saaja julkistetaan Oslossa perjantaina.
Zelenskyi peittoaa listoilla esimerkiksi venäläisen vankilassa istuvan oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin, maanpakoon joutuneen valkovenäläisen oppositiopoliitikon Svjatlana Tsihanouskajan sekä ilmastoaktivisti Greta Thunbergin.
Voidaanko sotaa käyvän maan presidentti palkita Nobelin rauhanpalkinnolla?
Kysyimme asiaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodeniukselta. Lodenius on seurannut Nobelin palkintoon liittyvää keskustelua kymmeniä vuosia.
– Nobel-komitea voi antaa palkinnon lähes kenelle vain, mutta kyllä Zelenskyin palkitseminen minusta olisi aika outo viesti, Lodenius sanoo.
Voisi olla Nobel-komitean piikki Venäjälle
Hän huomauttaa, että komitean linja on niin epätasainen, että luotettavia ennustuksia on vaikea tehdä.
Rauhanpalkinnon historiasta voi löytyä perusteita myös Zelenskyin palkitsemiseen.
Palkinto on annettu esimerkiksi etukäteen henkilölle, jonka toivotaan tekevän rauha jossain. Lisäksi se on myönnetty valtiomiespalkintona kiitoksena vaikuttavasta urasta.
Joskus rauhanpalkinnolla on nostettu toisinajattelijaa näpäytyksenä autoritaariselle hallinnolle.
Zelenskyin valinta siis voisi olla komitealta joko toive Zelenskyin roolista rauhanprosessissa, eräänlainen johtajuuspalkinto tai sitten piikki Venäjän suuntaan.
Lodeniuksen mukaan rauhanliike vierastaa tällaisia perusteluja rauhanpalkinnon myöntämiselle.
– Nobelin rauhanpalkinto tulisi myöntää ruohonjuuritason rauhanrakentamisesta, Lodenius sanoo.
Toive olisi myös, että palkinto lisäisi rauhantyön resursseja. Eli toisin sanoen palkintoraha käytettäisiin rauhantyöhön.
– Zelenskyi ansaitsee hatunnoston ja arvonannon monella sektorilla, mutta ainakaan tänä vuonna en pitäisi rauhanpalkintoa luontevana vaihtoehtona.
Ei kannatusta palkinnon jakamatta jättämiselle
Lodeniuksen mukaan useat rauhanjärjestöt ovat viime vuosina arvostelleet Nobel-komiteaa siitä, että rauhanpalkinnosta on tullut liian ”korkealentoinen huomionherättämispalkinto”.
2000-luvulla runsaasti arvostelua herätti muun muassa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman saama rauhanpalkinto 2009, vain yhdeksän kuukautta virkaan astumisensa jälkeen. Jopa Nobel-komitean entinen sihteeri Geir Lundestad kutsui Obaman valintaa myöhemmin virheeksi. Obama ei lupauksistaan huolimatta esimerkiksi sulkenut Kuubassa sijaitsevaa Guantanamon vankileiriä.
Jos Zelenskyi valitaan rauhannobelistiksi, rauhanliikkeen kritiikki varmasti kovenisi jälleen, Lodenius arvioi.
– Mutta en usko, että tämä valinta palkinnon arvoa heikentäisi. Onhan erittäin paljon kritiikkiä herättäneitä palkintoja myönnetty ennenkin, mutta sitten on taas tullut seuraava vuosi.
Ruotsalainen kansainvälisen politiikan tutkija Peter Wallensteen sanoi viime viikolla uutistoimisto AFP:n haastattelussa, että rauhanpalkinto pitäisi jättää tänä vuonna kokonaan jakamatta.
Viimeksi näin on toimittu vuonna 1972 Vietnamin sodan vuoksi.
Laura Lodeniuksen mielestä ehdotus kumpuaa käsityksestä, että Eurooppa on maailman napa.
– Me ajattelemme Euroopassa, että koko maailma on mullistunut Ukrainan sodan myötä. Mutta sotia on ollut kaikkina näinä vuosina, kun palkintoa on jaettu. Globaalista näkökulmasta tämä vuosi ei ole niin kovin erilainen, että palkinto pitäisi juuri nyt jättää jakamatta, Lodenius sanoo.