Satakunnan hyvinvointialueen suunnitelma terveyskeskusten ja -asemien massalakkautuksista on yllättänyt monet kunnat laajuudellaan ja nopeudellaan.
Valtaosa maakunnan 27 perusterveydenhuollon kiinteästä toimipisteestä aiotaan sulkea parin vuoden sisällä ja toiminta keskitettäisiin kuuteen sote-keskukseen.
Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen kuuluu siihen joukkoon, joka on jo odottanut vastaavanlaisia ratkaisuja miljardiluokan rahoitusvajeen kanssa kamppailevilta hyvinvointialueilta.
– En ole kyllä yhtään yllättynyt Satakunnan suunnitelmista. Fakta on, että näitä palveluverkkopäätöksiä tarvitaan ja uskon, että vastaava toteutuu kaikilla hyvinvointialueilla, Ahonen sanoo.
Ahosen mukaan on hyvä, että palveluiden ei vain anneta näivettyä, vaan asiaan tartutaan palveluverkkoa tiivistämällä. Hänen mielestään onkin vastuutonta, että osa alueista on lykkäämässä palveluverkkopäätöksiä ensi vuodelle.
– Ei ole mitään hokkuspokkus-temppua, joka toisi toimipisteisiin lisää henkilöstöä tai jostain löytyisi valtava potti rahaa. Kipeät päätökset pitää tehdä nyt, Ahonen painottaa.
Hyvinvointialueilla on käsissään aika mahdoton yhtälö. Hallitus haluaa leikata sote-kustannuksia 1,5 miljardilla eurolla tällä vaalikaudella. Hyvinvointialueiden pitäisi myös kattaa 1,2 miljardin euron alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Sote-tutkija: Hyvinvointialueet aliresursoituja
Tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta on myös osannut odottaa, että hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan isoihin supistuksiin perusterveydenhuollon palveluverkoissaan.
Sorsan mukaan hyvinvointialueet ovat olleet niin rajusti aliresursoituja, että niillä ei käytännössä ole muita vaihtoehtoja kuin Satakunnan kaltainen radikaali ratkaisu.
– Kyllä tässä sote-uudistuksessa on ollut selvää alusta lähtien, että lopputulos on tällainen, kun ei ole tarpeeksi halua resursoida. Nyt on sitten pakko hakea säästöjä ihan miljardikaupalla, Sorsa toteaa.
Sorsan mukaan tilanne on ajautunut siihen, että säästöt joudutaan hakemaan nimenomaan peruspalveluista, mikä taas jatkossa entisestään nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia.
– Aliresursoinnista syntyy noidankehä, jossa jatkuvasti joudutaan heikentämään peruspalveluja. On vaikea löytää henkilökuntaa, joka haluaisi työskennellä ylikuormitetussa järjestelmässä, Sorsa pohtii.
Muutosjohtaja: Aika puhua asioista rehellisesti
Valtionvarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahosen mukaan ongelmana ollut, että Suomessa ei ole uskallettu puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Hän viittaa väestön vanhenemiseen, työikäisen väestön vähenemiseen ja hyvinvointipalveluiden rahojen loppumiseen.
– Muutos on välttämätön. Ei ole mielekästä, että meillä on seiniä, mutta niihin ei riitä henkilöstöä tuottamaan palveluita, Ahonen sanoo.
Ahosen mukaan on ymmärrettävää, että Satakunnan kaltainen raju terveyskeskusten karsimissuunnitelma on järkytys etenkin kunnille ja niiden asukkaille.
Hän kehottaa rehelliseen puheeseen, jossa avoimesti kerrotaan etäisyyksien kasvamisesta ja siitä, mitä palveluja tulee tilalle. Esimerkiksi Satakunnassa aiotaan ottaa käyttöön erilaisia liikkuvia palveluja ja kehittää etävastaanottotoimintoja.
– Varmasti perusturvallisuuden tunne järkkyy, kun palveluita katoaa kunnasta. Siksi poliittiset päätöksetkään eivät taatusti ole helppoja, Ahonen arvioi.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 4.10. kello 23:een asti.