Ulkoministeriössä on päädytty siihen, että Suomen ei kannata yrittää purkaa Ahvenanmaan demilitarisointia eikä lakkauttaa Maarianhaminassa sijaitsevaa Venäjän konsulaattia.
Demilitarisointi tarkoittaa, että Ahvenanmaata ei varustella sotilaallisesti. Konsulaatti on yksi Venäjän edustustoista Suomessa.
Ylen toisistaan riippumattomien lähteiden mukaan ministeriön virkakanta perustuu siihen, että nykytilanteen muuttaminen olisi juridisesti vaikeaa.
Presidentti Sauli Niinistö on tilannut asiasta selvityksen, jota valmistelee ulkoministeriö. Selvityksen teko on vasta kuulemisvaiheessa, eikä valmistumispäivämäärä ole tiedossa.
Poliittisella tasolla asiasta ei ole vielä keskusteltu eli asiasta ei ole hallituksen kantaa. Konsulaatin lakkauttamisesta on kuitenkin tehty kansalaisaloite, joka tulee eduskunnan käsittelyyn.
Ahvenanmaan konsulaatin sulkemisesta nousi kesällä julkinen keskustelu, kun Venäjä sulki Suomen Pietarin-konsulaatin toimipisteet Murmanskissa ja Petroskoissa.
Tämän jälkeen Venäjä sulki Suomen Pietarin-pääkonsulaatin, ja Suomi vastasi sulkemalla Venäjän Turun-pääkonsulaatin.
Konsulaatin sijainti geopoliittisesti tärkeällä alueella on huolestuttanut Suomessa, koska Venäjällä on oikeus valvoa demilitarisointia.
Ahvenmaan asemaa sitoo kolme kansainvälistä sopimusta
Ahvenanmaan asema on poikkeuksellinen, sillä demilitarisionti on vahvistettu useissa valtiosopimuksissa.
Ensimmäisen kerran se kirjattiin rauhansopimukseen 1856 Krimin sodan jälkeen. Seuraavan kerran asia vahvistettiin 1920-luvulla, kun sovittiin Ahvenanmaan kuulumisesta Suomeen.
Kolmannen kerran asiasta sovittiin talvisodan jälkeen, ja se kirjattiin toisen maailmansodan jälkeisiin sopimuksiin. Samassa yhteydessä kirjattiin valtiosopimukseen myös, että Neuvostoliitto voi pitää Ahvenanmaalla konsulaattia.
Ylen lähteiden mukaan ulkoministeriön kanta ei ole täysin kiveen hakattu. Siihen on kuitenkin päädytty siksi, että Suomi kannattaa sääntöpohjaista järjestelmää, jossa valtiosopimuksista pidetään kiinni. Ahvenanmaan asema on sidottu niin monin kansainvälisin sopimuksin, että sen purkaminen olisi mutkikasta.
Jos Suomi päättäisi yksipuolisesti olla noudattamatta sopimusta, Venäjä todennäköisesti vastaisi ratkaisuun.
Ministeriölähteiden mukaan myös Ruotsi haluaa pitää kiinni demilitarisoinnista. Yle ei vielä saanut Ruotsin ulkoministeriöltä vastausta kommenttipyyntöön.
Presidentti Niinistö ei kommentoinut asiaa Ylelle.
Voit keskustella aiheesta huomiseen 4.10. klo 23 asti
korjaus: 3.10. klo 19.30 korjattu, että Neuvostoliitto voi pitää Ahvenanmaalla konsulaattia, aiemmin lauseessa luki Venäjä.