Hyppää sisältöön

Poliisi paljasti ruotsalaisen järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan Suomessa – näin rikosvyyhti selvisi

Suomeen epäillään tuodun arviolta yli miljoona lääkeainetablettia ja 350 kiloa huumeita. 17 epäiltyä on yhä vangittuna. Poliisin mukaan mikään yksittäinen rikollisryhmä ei ole rantautunut Suomeen.

Rikollisjengin yritys tulla Suomeen on tyrmätty rannalle, kuvailee Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja Mikko Nikkanen.
Otso Karhu,
Simo Kymäläinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Helsingin poliisi ja Keskusrikospoliisi ovat paljastaneet laajan kansainvälisen huumausaineiden levitysorganisaation, jonka epäillään tuoneen Suomeen satoja kiloja huumausaineita.

Poliisi onnistui takavarikoimaan yli 100 kiloa huumausaineita ja 230 000 huumaavaa tablettia. Lisäksi esitutkinnan aikana selvitetyllä tiedolla tehtiin huomattavia huumausaine- ja ampuma-asetakavarikoita muun muassa Ruotsissa.

Lisäksi poliisi kertoo takavarikoineensa tutkinnassa lähes 240 000 euroa käteistä rahaa.

Esitutkinnan perusteella Suomeen epäillään tuodun lähes sata kiloa amfetamiinia, lähes 150 000 ekstaasitablettia ja yli miljoona Ksalol-lääkeainetablettia. Yhteensä huumeita epäillään päätyneen Suomeen yli 350 kiloa.

Esitutkinnan aikana otettiin kiinni 30 henkilöä, joista 17 on edelleen vangittuina. Rikoksista epäillyt ovat syntyneet pääosin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuolella.

He ovat Ruotsin, Ison-Britannian, Somalian, Serbian, Norjan, Irakin, Ukrainan, Kosovon, Turkin ja Suomen kansalaisia.

Poliisi: mikään yksittäinen ryhmä ei ole rantautunut maahan

Keskusrikospoliisin esitutkinnasta uutisoitiin maanantaina. Sen mukaan ruotsalainen rikollisryhmä Dödspatrullenin epäillään rantautuneen Suomeen kuluneen vuoden aikana.

Poliisi kuitenkin painotti keskiviikkona mediatilaisuudessa, ettei rikoskokonaisuudessa ole kyse mistään yksittäisestä rikollisryhmästä.

– Esitutkinnan perusteella on selvää, että kyse on verkostosta, joka rikoskokonaisuutta on toteuttanut, ja sekin on saatu nyt lopetettua, sanoi Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja rikoskomisario Mikko Nikkanen.

– Kun on esitetty, että joku jengi olisi rantautunut Suomeen, niin sanoisin, että tässä on tultu karille, ja poliisi on tyrmännyt sen tuohon rannalle, hän kuvailee.

Nikkasen mukaan jutussa on kuitenkin poikkeavaa se, että ulkomaiset jengit ovat tuoneet henkilöstönsä Suomeen toimimaan.

– Tyypillisessä tapauksessa Suomessa tietyt vakiintuneet ryhmät ottavat huumausaineet täällä vastaan ja levittävät ne edelleen. Nyt toimijat ovat tulleet ulkomailta.

Rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisilaitokselta muistuttaa, että Suomessa ei ole laajoja huumausainekauppojen reviirikiistoja, kuten Ruotsissa.

Rikollisryhmien on kerrottu brändäävän itseään pelolla.

– Poliisissa on tehty yhteinen linjaus, ettemme mainosta mitään ryhmää nimeltä, sanoo Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Heinonen.

Näin poliisi pääsi rikollisten jäljille

Tapauksen selvitys alkoi alkuvuonna 2023, kun erään liikennepysäytyksen yhteydessä poliisi takavarikoi 1,5 kiloa amfetamiinia ja ampuma-aseiden osia.

– Tästä pysäytyksestä alkoi tämän kokonaisuuden selvittäminen, rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisilaitokselta kertoo.

Poliisi teki alkuvuonna pääkaupunkiseudulla havaintoja myös katujengeihin liittyvien henkilöiden seurassa liikkuneista ruotsalaisista ammattirikollisista. Esitutkinnassa alettiin selvittää, kytkeytyykö huumausainerikoskokonaisuus Ruotsiin.

– Tutkimme muun muassa ryhmän keskinäistä viestintää. Sitä kautta selvitimme erilaisista nimimerkeistä koostuneen henkilöpiirin, tutkinnanjohtaja Nikkanen sanoo.

Esitutkinnassa takavarikoitua amfetamiinia.
Poliisi tiedotti katujengiin liittyvästä esitutkinnasta tänään keskiviikkona. Kuvassa esitutkinnassa takavarikoitua amfetamiinia. Kuva: Poliisi

Esitutkinnassa kävi ilmi, että eri maista Suomeen saapuneet epäillyt vuokrasivat itselleen asuntoja lyhyiksi ajanjaksoiksi. Asunnot vuokrattiin ilman sopimuksia ja vuokra maksettiin käteisellä.

Asunnoista liikuttiin ulos erityisesti öisin ja matkaa tehtiin takseilla. Yöllisiä tapahtumia seuraavina päivinä ja viikkoina asuntojen ympäristössä liikkui normaalia enemmän autoja ja ihmisiä. Esitutkinnan perusteella toiminta näytti huumausaineiden levittämiseltä edelleen.

Poliisi sai tutkinnan edetessä selville organisaation toimintamallin. Poliisi selvitti tapaamispaikkoja, joissa maahantuodut huumausaineet luovutettiin rekoista jakelijoille.

Yksi tapaamispaikoista Espoossa

Yksi tapaamispaikka sijaitsi Espoossa kaatopaikan lähellä.

Pari kuukautta kestäneen tiedonhankinnan jälkeen poliisi seurasi yöllä viimeiseksi jääneen huume-erän maahantuontia. Ryhmän toimijoihin kuulunut taksinkuljettaja lähti uudelle huumeiden vastaanottomatkalle ja nouti kyytiinsä verkoston keskeisen kumppanin.

Poliisin välittämässä kuvassa näkyy, kun rikoksesta epäilty siirtää huumausaineita rekasta taksiin.
Poliisin välittämässä kuvassa näkyy, kun rikoksesta epäilty siirtää huumausaineita rekasta taksiin. Kuva: Poliisi

– Huhtikuussa poliisi otti kiinni huumausaineita kuljettaneen rekan kuljettajan, kaksi huume-erän vastaanottajaa ja useita muita ryhmään kuuluneita epäiltyjä, Nikkanen sanoo tiedotteessa.

Esitutkinnassa oli selvitetty useita huumeiden säilytysasuntoja eri puolilla pääkaupunkiseutua.

– Kiinniotto-operaation aikana tehtiin etsintöjä useisiin kohteisiin ja takavarikoitiin yli 100 kiloa huumausaineita, Nikkanen sanoo.

Yhteyksiä Ruotsiin selvitettiin

Suomen poliisi teki tiivistä yhteistyötä Ruotsin poliisin kanssa. Poliisi tutki myös viranomaisyhteistyönä Ruotsissa asuvia jengin jäseniä, jotka vastasivat osaltaan verkoston huumausaineiden maahantuonnista.

Heidän osaltaan epäiltyjä on yhteensä kuusi, joista kaksi odottaa edelleen luovuttamista Suomeen. Henkilöillä on saadun tiedon perusteella kytkös ruotsalaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Rikostarkastaja Kimmo Sainion mukaan suora yhteys ruotsalaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen on huolestuttava asia Suomen kannalta.

– Huumausainerikollisuuteen kuuluu olennaisena osana väkivalta ja ampuma-aseet, joiden käyttökynnys on Ruotsissa tällä hetkellä hyvin matala. Onnistunut esitutkinta on tärkeässä roolissa, kun pyritään estämään kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden leviäminen Suomessa, Sainio sanoo.

Keskusrikospoliisin (KRP) tutkintaosaston päällikkö Timo Kilpeläisen mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun ruotsalainen katujengi on yrittänyt ottaa huumemarkkinoita haltuun Suomessa.

Suora lähetys Pasilan poliisitalolla 4.10.2023. Toimittaja Simo Kymäläisen haastattelussa Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Nikkanen, Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Heinonen ja Helsingin poliisin ammattimainen rikollisuus -toiminnon johtaja, rikostarkastaja Kimmo Sainio.

Suosittelemme