Hallitusvastuu painaa.
Noihin kahteen sanaan voi tiivistää merkittävimmän huomion kesän ja alkusyksyn kannatusmittauksista. Se koskee etenkin hallitukseen noussutta perussuomalaisia.
Hyvän vaalituloksen huumassa perussuomalaisten kannatus nousi huhti- ja toukokuussa. Kun hallitusohjelma oli tiedossa ja hallitus esitteli leikkauksensa, perussuomalaisten kannatus kääntyi laskuun, joka jatkuu yhä.
Pääministeripuolue kokoomus näyttää selvinneen hallitusta huojuttaneesta kesän rasismikeskustelusta säikähdyksellä, ainakin kannatuksen näkökulmasta. Pohjanoteeraus Ylen Taloustutkimuksella teettämissä mittauksissa oli heinäkuussa. Sen jälkeen kokoomuksen kannatus on elpynyt.
Perussuomalaisten kannatukseen rasismikeskustelu tuskin vaikuttaa.
Perussuomalaiset on menettänyt kannatustaan hallituksen muodostamisen jälkeen melkein prosenttiyksikön kuukaudessa.
Nyt julkaistun kannatusmittauksen taustatiedoista ilmenee, että perussuomalaiset on menettänyt kannatustaan syyskuussa erityisesti työväestön, työttömien ja eläkeläisten parissa. Perussuomalaiset on silti edelleen suosituin puolue työntekijävastaajien joukossa.
Kokoomuksen kannattajille hallituksen tiukka talouskuri, leikkaukset ja lakko-oikeuden rajoittaminen eivät ole kannatusmittauksen perusteella ongelma.
Näyttäisi siis siltä, että hallitusohjelman sekä hallituksen budjettiesityksen leikkaukset sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan sekä lakko-oikeuksien rajoittaminen heikentävät perussuomalaisten kannatusta.
Saman ilmiön kääntöpuoli saattaa olla se, että vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus on pompannut ylöspäin.
Hallituksen menoleikkaukset osuvat todennäköisesti pienituloisiin, työttömiin, nuoriin ja opiskelijoihin – siis etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajiin. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole vielä julkistanut kokonaisarviotaan kaikkien leikkausten kohderyhmistä, siksi todennäköisesti.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatukseen kannattaa palata vielä kuukauden kuluttua ja katsoa jatkuuko sama suunta. Molempien puolueiden luvut ovat heilahdelleet eri suuntiin edellisinä kuukausina.
SDP menetti syyskuussa kärkipaikkansa kannatusmittauksessa kokoomukselle. Kannatus on kuitenkin suurempaa kuin eduskuntavaaleissa. Tuore puheenjohtaja ei ole vielä erityisesti profiloitunut, joten ei kannata vielä laittaa tulosta Antti Lindtmanin syyksi tai ansioksi.
Hallituksen yhteenlaskettu kannatus on alkukauden heikoin
Petteri Orpon (kok.) hallituksen puolueiden yhteenlaskettu kannatus on nyt heikompi kuin kertaakaan aiemmin eduskuntavaalien jälkeen. Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit saivat syyskuussa yhteensä 46,7 prosentin kannatuksen.
Heinäkuussa keskellä rasismikeskustelua kannatus tosin oli vain rahtusen, 0,2 prosenttiyksikköä parempi. Eduskuntavaaleissa nämä puolueet saivat yhteensä hilkun vajaa puolet äänistä, 49,4 prosenttia.
Hallituksen yhteenlasketun kannatuksen heikkenemiseen vaikuttaa etenkin perussuomalaisten suosion lasku. Lisäksi hallituksen molempien pienpuolueiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien, kannatus heilahti syyskuussa vaihteeksi heikompaan suuntaan.
Kenen joukoissa seisot?
Hallituksen leikkausesitykset sekä ammattiyhdistysliikkeen ja opiskelijoiden protestointi näyttää herättäneen henkiin 1970-luvulta tutun kysymyksen Kenen joukoissa seisot. Sen niminen oli vasemmistoon ja etenkin taistolaisiin liitetty Aulikki Oksasen sanoittama ja levyttämä taistelulaulu.
Nykyhallituksen aikana kannatusmittauksissa on edellistä vuotta hieman suurempi osa vastaajista ilmoittanut puoluekantansa. Vastaajat ovat siis aiempaa valmiimpia ottamaan kantaa.
Toki osaksi tähän voi vaikuttaa vielä menneiden vaalien läheisyys tai puhelinkyselyn täydentäminen internet-paneelilla. Internet-paneelissa vastausvaihtoehdot näytetään ihmisille.
Kysymys kuitenkin herää, ovatko paljon julkisuutta saaneet hallituksen leikkaukset ja toisaalta mielenilmaukset kirkastaneet ihmisille heidän puoluekannatustaan.
Samansuuntaisesti voi vaikuttaa myös presidentinvaaleihin liittyvä ehdokkaiden kannattajakorttien keruu. Ihmiset saattavat vakavammin pohtia, ketä tai mitä minä kannatan.
Laskeva kannatus herättää levottomuutta, ennemmin tai myöhemmin
Perussuomalaisten kannatuksen lasku tuskin tulee yllätyksenä Helsingin Dianapuiston puoluetoimistolle. Toinen kysymys sitten on, koska kannatuslukujen lasku alkaa herättää levottomuutta eduskuntaryhmässä, ja mitä siitä seuraa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi syyskuun lopulla puolueensa tiedotustilaisuudessa, Työmiehen tuumaustunnilla, että ”ei tällä puolella pöytää puntti tutise”. Hän viittasi ammattiyhdistysliikkeen poliittisiin lakkoihin ja mielenilmauksiin.
Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja silloisen pääministeri Alexander Stubbin (kok.) johtama hallitus lopetti työnsä sekasortoisesti. Hallituskauden viime metreillä päähallituspuolueiden kokoomuksen ja SDP:n edustajatkin äänestivät eduskunnassa koulusäästöjä koskevia hallituksen omia esityksiä vastaan.
Näin vaalikauden alussa perussuomalaisten putoava kannatus tuskin vie kansanedustajien yöunia. Jos sama meno jatkuu vaalikauden puolivälin jälkeen, yksi jos toinenkin edustaja voi alkaa miettiä: onko valittu tie oikea, putoanko minä seuraavissa vaaleissa eduskunnasta.
Ja jos perussuomalaisedustajien yöunet menevät, mielenkiintoinen kysymys on, mitä siitä seuraa. Vieläkö Riikka Purran sana painaa?
Voit keskustella puolueiden kannatuksesta perjantaihin 6.10.2023 kello 23 saakka. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.