Jääkiekko-Suomi kohahti keskiviikkona aamupäivällä. SM-liiga oli aiemmin ilmoittanut, ettei pääsarjaan voi hakea lisenssiä ennen kautta 2025–26, mutta nyt tiedote kertoi, että liigapaikkaa haluava seura voi laittaa hakemuksensa sisään jo ensi kaudeksi.
Ensisijaisesti asia koskee Mestiksen hallitsevaa mestaria Kiekko-Espoota. Tuoreen Mestis-joukkueen Jokerien taustahahmot kertoivat, ettei hakemusta valmistella vielä kaudeksi 2024–25.
Kiekko-Espoo kertoo mahdollisesta liigaprojektistaan lisää tämän viikon aikana. Seuraa asiassa SM-liigaosakeyhtiön ja kilpailuviranomaisten suuntaan edustanut juristi ei halunnut keskiviikkona antaa kommentteja.
Sen sijaan tunnettu urheilun lainoppinut, suljettua SM-liigaa vastaan useasti ja vahvasti puhunut varatuomari Olli Rauste otti kantaa SM-liigan yllätysilmoitukseen.
”Tiedetty 28 vuotta”
– SM-liigassa on otettu juridisesta näkökulmasta lusikka kauniiseen käteen. Liigaosakeyhtiön suljettu toimintamalli ei kestä lallisuustarkastelua kilpailuoikeuden näkökulmasta. Tämä on tiedetty oikeastaan jo 28 vuotta. Silloin joensuulainen Kataja Basket haki paikkaa koripallon pääsarjasta, ja Kilpailuvirasto antoi asiassa lausunnon, jonka mukaan suljettu sarja ei Suomessa lähtökohtaisesti ole laillinen, Rauste kommentoi Yle Urheilulle.
Moni on Rausteen mukaan virheellisesti kuvitellut, että SM-liigan osakeyhtiöittäminen vuonna 2000 olisi myös juridisesti mahdollistanut sarjan pitämisen suljettuna kerhona. Liigan omassa täydennysmenettelyssä SM-liigaan on otettu aiemmin Vaasan Sport, Mikkelin Jukurit ja Kouvolan KooKoo.
– Näinhän asia ei ole. Osakeyhtiöön ei voi pakottaa ottamaan uusia osakkaita, mutta se ei ole se pointti. Osakeyhtiöittäminen ei oikeuta olla antamatta SM-liigan tuotetta myös esimerkiksi Kiekko-Espoon käytettäväksi, jos seura täyttää kriteerit.
Tästä löytyy Rausteen mukaan Kilpailuviraston ennakkopäätös muun muassa taksialalta.
– Oli tilanne, jossa yrittäjän piti kuulua taksiautoilijoiden yhdistykseen saadakseen puhelinkeskuksesta tilauksia. Jollain tavalla hankalaksi heittäytynyt yrittäjä suljettiin yhdistyksestä eikä hän enää saanut puhelinkeskuksen kautta kyytejä.
– Kilpailuviranomaiset päättivät, että puhelinkeskuksen on välitettävä kyytejä myös yhdistykseen kuulumattomille. Eli jäsenyys osakeyhtiössä tai yhdistyksessä on ihan eri asia kuin se, keillä on oikeus saada käyttöönsä monopolipalvelua. Yhdistystä ja osakeyhtiötä kohdellaan juridisesti samanlaisina oikeushenkilöinä.
SM-liiga kertoi keskiviikkona sivuillaan osan lisenssikriteereistään, ennen kaikkea sen, mitkä ehdot pitää täyttää, jotta paikkaa voi hakea. Nykyinen lisenssimalli luotiin 2018.
– Olen kohtalaisen vakuuttunut, että lisenssiehtoja ei ihan viimeistä yksityiskohtaa myöten halutakaan julkaista. Syy on varmaan se, että kaikki nykyisetkään osakkaat eivät täytä niitä, Rauste arvioi.
Myönteinen päätös
Turun ja Helsingin yliopiston urheiluoikeuden professori, aikanaan kilpailu- ja sopimusoikeudesta väitellyt Antti Aine piti SM-liigan päätöstä myönteisenä. Hän kuuluu Rausteen lailla Urheiluoikeuden yhdistys ry:n aktiivijäseniin.
– Uskon, että ratkaisu on parempi kuin aiempi, vaikkemme vielä tiedä tarkasti, millä ehdoilla ja mekanismeilla SM-liigaan voi päästä. Joka tapauksessa tämä mahdollistaa eurooppalaisen urheilumallin aiempaa paremman toteutumisen Suomessa.
Suljettuna kerhona SM-liiga on ollut Euroopassa erittäin poikkeava urheilusarja.
– Tämä päätös avaa nähdäkseni mahdollisuuksia kehittää markkinaa tulevaisuudessa ja on ilman muuta sikäli positiivinen asia, Aine toteaa.