Joka viides aikuinen on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.
Vuoden 2020 kyselyyn verrattuna koetut toimeentulon vaikeudet ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Talousvaikeuksien taustalla vaikuttavat maailmantalouden suuret myllerrykset: koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja hintojen nousu.
Kaikkiaan toimeentulon vaikeudet koskettavat arviolta lähes miljoonaa Suomessa asuvaa aikuista.
– Yllättävää oli se, että taloudellisia vaikeuksia koettiin näinkin paljon ja se, että vaikeudet korostuvat selvästi nuoremmissa ikäryhmissä, joissa on jouduttu usein tinkimään rahanpuutteen vuoksi perushyödykkeistä ja palveluista, THL:n johtava tutkija Laura Kestilä sanoo.
20–39-vuotiaista miehistä 26 prosenttia ja naisista 33 prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään perustarpeista rahanpuutteen vuoksi. Nuorissa aikuisissa on paljon opiskelijoita, yksinasuvia, mutta myös perheitä. Kestilä arvioi, että syyt löytyvät osaltaan nuorten muuttuvista elämäntilanteista.
– Nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla on epävarma ja myös palkkataso usein matalampi. Epävarmat työsuhteet eivät tarjoa samanlaista taloudellista vakautta. Elämäntilanteet vaihtelevat myös nuorilla aikuisilla nopeasti ja yllättäviltä menoilta suojaavaa taloudellista puskuria on vähemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
Tilanne oli parempi vanhemmissa ikäryhmissä: 75 vuotta täyttäneistä naisista ja miehistä toimeentulon vaikeuksista raportoi alle 10 prosenttia.
Korkomenojen kasvu voi vaikeuttaa tilannetta yhä
Ravinnosta tai lääkkeistä tinkiminen oli hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Kestilä arvioi, että naiset saattavat kiinnittää hieman enemmän huomiota rahojen riittävyyteen, varsinkin jos ovat päävastuussa arjen hankinnoista.
Naisten asema työmarkkinoilla on Kestilän mukaan erilainen kuin miesten muun muassa sukupuolittuneiden työmarkkinoiden, palkkaerojen ja perheellistymiseen liittyvien vastuiden takia. Koronapandemian vaikutukset kohdistuivat myös erityisesti sellaisille palvelualoille, joilla työskentelee paljon naisia.
THL:n Terve Suomi -väestötutkimus toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 28 000 Suomessa asuvaa 20 vuotta täyttänyttä.
Sen jälkeen maailmantalous on jatkanut monimutkaista kulkuaan. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on noussut ennätyslukemien tuntumaan.
– Voidaan ajatella, että tilanne on nyt ehkä vielä huonompi kuin aineiston keräyshetkellä. Kun aineisto on kerätty, korkotaso oli nykyistä matalampi. Nuorissa aikuisissakin on paljon asuntovelallisia, joiden lainojen korot ovat nyt korkeampia. Tämä vaikuttaa selvästi siihen, miten toimeentulon koetaan riittävän.
Kestilä arvioi, että perushyödykkeistä tinkimisestä kertovat tulokset ovat hyvin huolestuttavia.
– Jos tällainen kielteinen kehitys jatkuu, se on eittämättä huono asia väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myös pidemmällä aikavälillä. Vaikutukset eivät myöskään jakaudu väestössä tasaisesti, joten eriarvoisuus väestöryhmien välillä voi kasvaa.