Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kun vitosen oppilas palauttaa Laura Saloselle tekstin, jonka kieli on täydellistä englantia ja terminologia asiantuntijatasoa, alkavat opettajan kellot soida.
Porin lukiossa englantia ja venäjää opettava Salonen, 31, on narauttanut kolmen vuoden aikana noin viisi oppilasta tekoälyn väärinkäytöstä. Joillakin kollegoilla määrä on suurempi.
Kymmenet opettajat kertoivat Ylelle epäilleensä oppilaan huijanneen tekoälyllä, kun kysyimme asiaa hiljaittain opettajilta. Tavallisimmin tekoälyä pyydetään kirjoittamaan analyysi, essee tai kirjoitelma.
Marraskuussa 2022 lanseerattu Chat GPT mullisti huijauskulttuurin. Se on keskustelubotti, joka pystyy tuottamaan vaikkapa kelvollisen ja valmiiksi kirjoitetun elokuva-analyysin lähes olemattomilla etukäteistiedoilla. Oppilaan ei tarvitse tehdä itse juuri mitään.
Pyysimme Chat GPT:tä kirjoittamaan elokuva-analyysin elokuvasta Tove. Laura Salonen kertoo tässä jutussa, mistä hän havaitsee, että kyse on koneellisesti tuotetusta tekstistä.
Videolla Laura Salonen kertoo, mistä hän voi päätellä, että Tove-elokuvasta tehty analyysi on koneen kirjoittama.
Hän ja Yle.fi:n verkkosivuilla kommentoineet opettajat kertovat nyt parhaat vinkit huijaamisen kitkemiseksi.
Kirjoitustehtävä kirjoitetaan tai tiivistetään suullisesti uudelleen opettajan edessä. Jos tekstiä ei synny tai oppilas ei keksi mitään kerrottavaa, on huijari jäänyt kiinni.
Käytetään (oppilaitosten) tekoälyntunnistusohjelmia. Ne kertovat, onko teksti kokonaisuudessaan tai osin tekoälyn tuottamaa. Ongelma on, että tunnistusohjelmat eivät pysy keskustelubottien kehityksessä mukana eivätkä siksi ole kovinkaan tehokkaita.
Tarkastellaan käytettyä kieltä. Usein tekoäly käyttää vaativia lauserakenteita ja sanavalintoja, jotka eivät kuulu peruskoululaisen tai lukiolaisen osaamiseen. Lisäksi pitkässä tekstissä tekoälyn kieli on epäjohdonmukaista ja se toistaa samoja lauserakenteita.
Kirjoitustehtävä tehdään koulussa ja suljetussa oppimisympäristössä (esim. Abitti). Abitti on lukioiden käyttämä suljettu oppimisympäristö, johon pääsee vain koulun verkossa ja vaihtuvan kirjautumiskoodin avulla. Näin huijaaminen on hyvin hankalaa.
Testataan oppiminen suullisesti tai käsitekartoin esimerkiksi esityksellä tai tentillä.
Seurataan kirjoitustehtävään kulutettua aikaa ja kirjoitushistoriaa. Esimerksi Google Docsin historiaa voi selata, jolloin pitkien tekstimassojen liittäminen paljastuu. Erilaisissa oppimisympäristöissä on myös kello-sovelluksia, joilla näkee, miten kauan vastauksen laatiminen on kestänyt.
Kirjoitustehtävä kirjoitetaan käsin ja perustuen ei-digitaalisiin lähteisiin. Käytössä ei ole myöskään internetiä tai muita apuvälineitä.
Tehtävänanto muotoillaan uudelleen. Tekoäly ei ymmärrä hyvin laajoja aineistoja eikä osaa tulkita kuvaa, videota, karttoja tai kuvaajia.
Kirjoitustehtävä henkilökohtaistetaan tai se on hyvin ajankohtainen. Oppilaan tulee kertoa esimerkiksi omista kokemuksistaan tai projektistaan. Tuoreista tapahtumista tekoäly ei osaa vielä koota tietoa.
Suunnitelma kirjoitustehtävästä esitetään opettajalle etukäteen.
Huijaamisesta ja plagioinnista opetetaan ja ohjeistetaan. Vilpin seuraamukset kerrotaan ja tarvittaessa tekoälyn käyttäminen kielletään. Oppilaille opetetaan lähteiden oikeaoppista käyttöä ja lähdeviittausta.
Huijaamisesta on tullut helpompaa
Tekoäly pääsi yllättämään oppilaitokset, arvelee Laura Salonen. Jos aiemmin oppilaat koittivat luistaa tehtävistään esimerkiksi käännättämällä englannin tehtävänsä Google Translatella eli Googlen käännösohjelmalla, teetetään nyt koko teksti tekoälyllä.
Opettajan vastuu jo tehtävänantovaiheessa on suuri: jos jotain ei ole kielletty, se voi olla oppilaan mielestä sallittua.
– Tuntuu, että vaikka sanoo suoraan, että älä huijaa tai älä tee näin, niin aina löytyy jokin porsaanreikä. Ja harvemmin ne porsaanreiät ovat opettajan puolella.
Salonen on saanut huijanneita kiinni pyytämällä heitä kirjoittamaan tekstin uudelleen hänen edessään paperille.
– On aika epäilyttävää, jos ei muista yhtään mitään tekstistään, jonka on kirjoittanut eilen tai toissapäivänä.
Jotkut ovat viimeistään tuossa vaiheessa myöntäneet vilppinsä. Yleisin tunne on nolostuminen. Jotkut kuitenkin kiistävät tekonsa ja hermostuvat, sillä huijaamisen seuraus on kurssin keskeytyminen. Tavatonta ei ole sekään, että vanhemmat suuttuvat opettajalle.
– Minustakin kurssilta poistaminen on raju seuraus. Toisaalta meidän koulun opiskelijan oppaassa lukee, että vilpistä seuraa kurssin keskeytyminen. Kyllä sitä kuitenkin katsotaan tilannekohtaisesti.
Kaikki eivät kuitenkaan huijaa tahallaan. Salonen on huomannut, että oppilaat voi tekoälyn käyttäjinä jakaa kolmeen ryhmään: oikein toimivat, tarkoituksella huijaavat ja vahingossa huijaavat.
Tekoälyä on sallittua käyttää esimerkiksi inspiraation lähteenä. Siitä voi hyvin katsoa, millaista rakennetta voisi soveltaa omaan analyysitehtävään tai myös, onko muistanut huomioida kaiken vastauksessaan, Salonen kertoo.
Vahingossa huijaavat eivät osaa soveltaa tätä oikein.
– He katsovat tekoälystä sallitusti mallia, mutta eivät sitten osaakaan muotoilla tekstiä omakseen. He ikään kuin huolimattomuuttaan kopioivat tekoälyn tuottaman tekstin.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 25.11. klo 23 asti.
Koulutuksesta ja tekoälystä keskustellaan Aurora-tulevaisuustapahtumassa perjantaina 17.11. Keskustelut lähetetään suorana Yle Areenassa.