Modernissa toimistossa ei kuulu edes hiljaista tietokoneen näppäinten rapinaa.
Yksi työntekijöistä kävelee huoneesta toiseen, eikä lähistöllä kahden ihmisen keskustelu kuulu kauas, koska tilojen akustiikka on suunniteltu vaimentamaan ääniä. Valoa tulvii isoista ikkunoista ja maisema avautuu yli kaupungin.
Olemme Varian Medical Systems Finlandin toimitiloissa Töölönlahden rannalla Helsingissä. Koronan jälkeiseltä ajalta tutulla hybridimallilla toimiva 300 ihmisen työyhteisö on harvoin paikalla yhtä aikaa. Kenelläkään ei ole määrättyä työpöytää, mutta tiimit kokoontuvat yleensä samoihin paikkoihin.
Suurin osa henkilöstöstä työskentelee sädehoito-ohjelmiston, syöpähoidon hallinnan sekä pilvipalveluiden kehittäjinä asiantuntijatehtävissä. Työtehtävät vaativat ohjelmointiosaamista, sovellettua matematiikkaa sekä fysiikkaa.
Siemens Healthineersin nykyään omistama Varian on iso kansainvälinen konserni, jolla on 10 000 työntekijää yli 70 maassa. Konserni tarjoaa ratkaisuja syövän hoitoon ja sen sädehoitolaitteita on käytössä ympäri maailmaa. Suomessa kehitetään Varianin sädehoidon suunnittelujärjestelmiä.
Varianin Suomen yksikön taustalla on vuonna 1980 perustettu Dosetek Oy, josta tuli Varianin tytäryhtiö vuonna 1993. Dosetek kehitti sädehoidon annoslaskentaa. Suomessa Varianin sädehoitolaitteet tai sädehoito-ohjelmistot ovat käytössä lähes kaikilla syöpäklinikoilla.
Toinen iso, ulkomaalaisessa omistuksessa oleva terveysteknologian yritys on GE Healthcare Finland Helsingin Vallilassa. Siellä valmistetaan muun muassa hengityskoneita ja kuvantamislaitteita. GE Finland työllisti viime vuonna lähes 700 ihmistä.
Huippuammattilaisten tiimi
Toimitusjohtaja Kari Toimela on koulutukseltaan fyysikko kuten noin puolet Varian Finlandin henkilökunnasta. Joka viides on väitellyt tohtoriksi.
– Suomen yliopistot ja korkeakoulut tuottavat huippuosaajia. Emme ole kokeneet ongelmaksi löytää heitä. Kuumimpina aikoina ohjelmistokehittäjiä voi olla vaikeampi löytää, mutta yleisesti voisin sanoa, että toimialallemme löytyy kyllä osaajia.
Lääketieteellisten sovellusten ja ohjelmistojen kehitys yrityksissä houkuttelee monia korkeastikoulutettuja yliopistojen tarjoamia tutkijanuria enemmän. Tutkimustyö yrityksissä keskittyy omaan erikoisalaan eikä tarvitse huolehtia jatkuvasta rahoituksen hakemisesta. Palkkataso on myös korkeakouluja parempi ja vertautuu teknologiateollisuuden palkkoihin.
Kansainvälinen konserni kiinnostaa myös ulkomaalaisia tutkijoita, joita Helsinkiin on tullut eri puolilta. Varianissa työskentelee esimerkiksi kliinisen taustan omaava röntgenhoitaja Australiasta. Työkielenä on englanti. Kolmisenkymmentä eri kansallisuutta sulautuu toimiviksi tiimeiksi.
Kari Toimelan mukaan suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman vaihtuvuudessa ei ole eroa.
– Vaihtuvuus ylipäänsä tällä toimialalla on aika pientä. Se, että opit tekemään töitä tällä toimialalla, vaatii jonkun verran aikaa, jolloin vaihtuvuuskin sitä kautta on aika pientä. Ihmiset sitoutuvat, kun he pääsevät tähän sisälle.
Ohjelmistokehittäjien ohella on pulaa myös tietyistä erityisosaajista.
– Joskus haemme kliinisiä osaajia, joka tarkoittaa sitä, että olet esimerkiksi fyysikko, jolla on kokemusta sairaalatyöstä. Näitä voi olla joskus vaikea löytää, koska yhteisö on aika pieni siihen.
Keinoäly muuttaa sädehoitoa
Varian Finlandin testilaboratorio ei näytä juuri kovinkaan erilaiselta muihin yrityksen tiloihin verrattuna. Tietokonenäyttöjen eri loosien seinillä on lyhyitä kirjainyhdistelmiä. Tilan takaosassa on pari sairaalan sädehoitoyksikön ohjainpöytää vastaavaa laitteistoa.
Uusien ohjelmistojen testaus tehdään tositilanteita simuloivilla laitteilla. Varian Finlandin ohjelmistot auttavat sädehoidon suunnittelussa ja laskevat vaihtoehtoja sädeannoksesta, sen kohdentamisesta ja mahdollisimman pienestä jakautumisesta muihin kudoksiin.
Varianin Eclipse on maailman eniten käytetty annossuunnittelujärjestelmä. Se on kehitetty Helsingissä, kuten niin sanotun kaarihoidon mahdollistava laskentaohjelmistokin.
Teoreettisesta fysiikasta aikanaan väitellyt Timo Koponen toimii nyt tuotekehitysosaston johtajana.
– Ohjelmistojen kehitys on mahdollistanut viime vuosina merkittävän parannuksen hoidon yksilöinnissä juuri kyseisen potilaan anatomian mukaan. Ennen se ei ollut mahdollista. Hoitoa ei ole voinut myöskään muokata hoitotilanteen yhteydessä. Sekin on parantunut voimakkaasti.
Syöpäkasvaimesta on otettu eri kuvantamislaitteilla tallenteet, joiden perusteella ohjelmistot pystyvät laskemaan säteilyannoksen määrää ja annettavia suuntia. Fotonienergian halutaan vaikuttavan optimaalisesti syöpäkudokseen pitkien hoitojaksojen aikana, jolloin potilas saa pienen säteilyannoksen kerran päivässä.
– Ohjelmistot muokkaavat mallin, siinä verrataan juuri otettua kuvaa suunnittelutilanteessa aiemmin otettuun kuvaan, katsotaan miten geometria on muuttunut, ja muokataan hoitosuunnitelma sen muutoksen perusteella.
Sädehoito on kehittynyt huomattavasti viimeisten 15 vuoden aikana.
– Laskennallisella menetelmällä pystytään hyvin paljon tarkentamaan ja kohdentamaan säteilyä nimenomaan siihen kasvaimeen ja välttämään kriittisiä elimiä siinä ympärillä.
Tekoälyn merkitys tulee Timo Koposen mukaan todennäköisesti olemaan se, että diagnosointi, edistynyt hoidonsuunnittelu ja erilaisten hoitovaihtoehtojen vertailu tulee olemaan helpompaa ja nopeampaa. Se tuo sädehoidon mahdolliseksi suuremmalle joukolle potilaita myös kehittyvissä maissa.
Sädehoidon nopeutuva suunnittelu mahdollistaa myös yhä useamman potilaan hoitamisen sairaaloissa saman päivän aikana.