Omakotitalon olohuoneen seinällä mouruaa jättimäinen leijona. Avonainen kita täyttää koko ison televisioruudun. Kolmen metrin päässä suurpedon hampaista istuu kolme pientä biologinalkua. Heille leijonat ja savannit ovat jo varsin tuttuja.
– Meidän televisio on ihan hassu. Sieltä tulee vain luonto-ohjelmia, toteaa neljävuotias Kaisa.
Todellisuudessa kyse ei ole televisiosta, vaan vanhempien valinnoista.
– Olen ajatellut, että nyt kun vielä voin, valitsen sellaisia ohjelmia, joista on jotain hyötyä. Muualla netistä ja televisiosta tulee kyllä kaikkea muuta, Kaisan isä Riku sanoo.
Tässä jutussa käytetyt sitaatit ovat Ylen järjestämän kyselyn satoa, ja niiden käyttöön on kysytty lupa sitaattien lausujilta. Kaisan ja hänen isänsä Rikun nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojelemiseksi.
Perhe ei silti ole ainoa, jossa vanhemmat ovat ottaneet paineita lapsensa sivistämisessä.
Yle kysyi verkkosivuillaan lokakuussa, kokevatko kasvattajat paineita lapsensa sivistämisessä ja jos niin millaisia. Saimme yli sata vastausta.
Osa vastaajista koki, että paineita lapsen kasvatukseen ja sivistämiseen tulee koko ajan ja joka puolelta.
Samaa tarinaa kertovat myös yhteydenotot Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainpuhelimen palveluihin. Suuntaus on ollut koko 2000-luvun sama.
– Meille tulevissa yhteydenotoissa tulee esille aika paljon sekä vanhempien itsensä asettamia sisäisiä paineita, mutta myös valtava määrä ulkoisia paineita esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, MLL:n vastaava asiantuntija Anna Weckström sanoo.
Ajattelen, että on tärkeää lukea lapselle klassikkoteoksia. Odotan innolla kirjallisuuteen uppoamista, kun lapsi vielä kasvaa. Moni klassikko odottaa vielä hyllyssä.
Outi, 36
Miten kasvatan sivistyneen lapsen on myös yhtenä teemana perjantaina käynnistyvässä Aurora-tapahtumassa Levillä.
Paineita tulee koko ajan ja kaikkialta
Omaa vanhemmuutta verrataan Weckströmin mukaan kiiltokuviin, joita esimerkiksi media tai mielikuvat täydellisestä vanhemmuudesta luovat.
Olen maisteri ja tuleva tohtori kolmannessa polvessa. Sivistän lapsiani huomaamatta arkisissa keskusteluissa, joten en joudu ajattelemaan asiaa. Kuusivuotiaani tietää politiikasta enemmän kuin moni aikuinen.
Venla, 28
Samaa ahdistusta potevat monet Ylen kyselyyn vastanneet.
Oman lapsen kehitystä verrataan usein samanikäisiin, ja syitä oman lapsen käytökseen etsitään itsestä.
– Vanhempi voi kokea suurta epäonnistumista, jos tuntuu että oma nelivuotias on se karmein tahtoikäinen koko avoimessa päiväkodissa. Usein vanhempi kääntää katseen sitten itseensä, että missä olen epäonnistunut, kun tämä homma ei suju, Weckström sanoo.
Mietin kovin, teenkö tarpeeksi, ja tulee huono omatunto tv:n katselusta.
Kiia, 33
Vanhemmuuden paineet näkyvät myös muun muassa Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa vanhempien uupumuksesta. Psykologian professori Kaisa Aunolan mukaan erilaiset vanhemmuuden paineet ovat yksi uupumuksen taustatekijöistä.
Huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole tullut puhuttua politiikkaa
Tuore äiti Leila lukee vauvalleen satukirjoja englanniksi. Perheessä puhutaan muutoin vain suomea, joten Leilan mielestä vieraan kielen kuulemisesta voisi olla lapselle hyötyä. Leila on myös harkinnut lapsensa laittamista englanninkieliseen päiväkotiin.
Ylen kyselyyn vastanneet vanhemmat potivat huonoa omaatuntoa muun muassa siitä, ettei lasta ole tullut vietyä tarpeeksi usein erilaisiin kulttuuritapahtumiin tai ettei lapsen kanssa ole tullut puhuttua politiikkaa.
Joidenkin vastaajien mielestä tosin olisi hyvä, jos vanhemmille asetettaisiin enemmänkin paineita lasten kasvatukseen.
Vanhemmuudesta on helpompi puhua nyt
Weckströmin mukaan nykypäivän vanhemmat ehkä tiedostavat oman vanhemmuutensa eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet.
– Nykyvanhemmille on tarjolla valtava määrä tietoa vanhemmuudesta. Eihän kukaan pysty suorittamaan elämäänsä oppikirjan mukaisesti, kun kyse on ihmissuhteesta.
Samaa mieltä on Aunola.
– Kun tieto kaikesta, kasvatuksesta, ruokavaliosta ja vaikka liikunnasta lisääntyy, lisääntyvät helposti myös paineet.
Jos perheiden oma näkemys vanhemmuudesta hukkuu kaiken tiedon alle, vanhemmuudesta voi tulla suorittamista.
Ylen kyselyyn vastanneiden mukaan suurin vastuu lasten sivistämisestä on silti juuri lapsen vanhemmilla ja kasvattajilla.
Välillä tunnen harmia siitä, että kun lapset aloittavat koulun ja saavat puhelimen, pelimaailma vie mukanaan. Koen, että minun pitäisi ohjata lasta ns. hyvän kirjallisuuden pariin.
Maria, 48
Weckströmin mukaan vanhemmuus koetaan tärkeänä, joten se myös halutaan hoitaa hyvin.
– Meille tulleissa yhteydenotoissa korostuvat riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet, ja sellaiset yhteydenotot ovat lisääntyneet. Mutta ehkä se johtuu siitä, että näistä aiheista on helpompi myös puhua nyt.
Perheen sosioekonominen asema ei Aunolan mukaan suoraan vaikuta siihen, kuinka paljon uupumusta tai paineita vanhemmat kokevat.
Toisaalta heikompi taloudellinen tilanne saattaa kasata vanhemmille enemmän paineita.
– Puhutaan paljon liikunnan merkityksestä lapsen hyvinvoinnille, mutta harrastukset saattavat olla hyvinkin kalliita. Siinä saattaa tulla aika paljon ristiriitaa ja pohdintaa, olenko nyt huono vanhempi, jos en pysty tarjoamaan lapselleni tätä, Aunola sanoo.
Paine tulee oman pään sisältä. Sivistys mielestäni on tärkeä osa sitä, että omaa hyvät käytöstavat ja lapsesta kasvaa ns. kunnon kansalainen.
Tytti, 37
Samaan aikaan kun puhutaan vanhempien paineista, Weckström huomioisi myös lasten ja nuorten paineet.
– Nuoret puhuvat meille omista koulunkäyntipaineistaan todella paljon. Usein siellä taustalla kuuluvat myös ne vanhempien odotukset. Kun miettii tämän päivän yläkoulua ja toista astetta, ovat ne aika aikaa vieviä. Jos nuori vielä harrastaa jotain tavoitteellisesti, on siinä aikamoinen arjen paletti selvitettäväksi.
Sivistyksen mittareita ovat mm. latinan ja klassisen kreikan edes välttävä osaaminen, maailmankirjallisuuden klassikoiden tunteminen, virheetön äidinkielen kieliopin tunteminen, kotimaansa historian hallinta sekä laaja sanavarasto.
Matti, 59
