NORFOLK Työvuoro päättyy Norfolkin laivastotukikohdassa Yhdysvaltain Virginiassa. Satoja nuoria miehiä ja naisia ilmestyy lentotukialus George H.W. Bushin laskusiltaa pitkin laiturille. Laivalla on meneillään huoltotöitä.
Aseistettu vartija tarkkailee meitä korkealta aluksen keulakannelta.
Laitureita on 14, ja yhteensä niillä on pituutta lähes 20 kilometriä. Laitureissa on hinaajia, hävittäjiä, erilaisia maihinnousualuksia, ja kaksi lentotukialusta. Vierailulla on brittien tukialus Prince Charles.
Norfolk on Yhdysvaltain ja maailman suurin laivastotukikohta. Olemme saapuneet tänne, koska juuri Norfolkin komentoon tuorein Nato-maa Suomi kovasti haluaisi.
Norfolkissa vastataan arktisen alueen turvallisuudesta.
Tim Henry on Naton yhteisoperaatiojohtoportaan varakomentaja Norfolkissa.
Norfolkin toimintaa johdetaan tässä ahtaassa rakennuksessa keskellä tukikohtaa.
Esikuntarakennuksen laajentaminen on suunnitteilla.
Norfolk on yksi Naton hermokeskuksista, ja sen merkitys kasvaa. Siellä sijaitsee yksi kolmesta yhteisoperaatiojohtoportaasta, joista Naton sotilaallista toimintaa ohjataan.
Alueella on laivaston lisäksi myös useita lentokenttiä, ja tutkavalvontakoneet ja kopterit pyörivät jatkuvasti ilmassa.
– Tämä päämaja luotiin, koska liiton suhde Venäjään muuttui Venäjän muutettua käytöstään, sanoo esikunnan varakomentaja Tim Henry.
Venäjä sai Naton aktivoitumaan
Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, Nato palasi juurilleen ja alkoi vahvistaa liittolaisten puolustusta.
Venäjä on viime vuosina ottanut uudelleen käyttöön pohjoisia sotilastukikohtiaan esimerkiksi Kuolan niemimaalla. Henryn mukaan Venäjä näyttää muuttaneen näkemystään arktisen alueen merkityksestä.
On Venäjän asia, mitä se tekee alueillaan, Henry sanoo.
– Mutta puolustusliittona, jonka tarkoitus on pienentää konfliktin mahdollisuutta, meidän on ymmärrettävä mitä tapahtuu ja tarvittaessa oltava valmiita vastaamaan.
Henry on Britannian laivaston kontra-amiraali. Muiden reilun sadan esikunnassa työskentelevän upseerin tavoin hän tekee töitä keskellä Norfolkin valtavaa tukikohtaa, ahtaassa rakennuksessa.
Henry hahmottelee ilmaan uutta rakennusta. Naton suunnitelmissa Norfolkin esikunnasta kasvaa nykyistä huomattavasti tilavampi ja väkeä tulee lisää.
Viime kesänä Nato hyväksyi uudet puolustussuunnitelmat, joissa Norfolkilla on merkittävä rooli.
– Norfolk valvoo Pohjois-Euroopan alueellista puolustussuunnitelmaa, sanoo tutkija Sean Monaghan.
Monaghan tutkii Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n puolustuspolitiikkaa. Hän on työskennellyt Britannian puolustusministeriössä ja on nyt CSIS-tutkimuslaitoksen vieraileva tutkija.
Suunnitelmat ovat salaisia, eikä niistä ole juuri kerrottu julkisuuteen. Monaghanin mukaan tärkeintä on tietää, että ne ovat olemassa.
Kylmän sodan jälkeen puolustussuunnittelu ehti jo menettää merkitystään. Venäjän miehitettyä Krimin 2014 ja aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan viime vuonna sotilasliitto päätti tehdä uudet, uskottavat suunnitelmat.
Se jakoi joukoille tehtävät ja liittolaisille vastuualueet sekä laati suunnitelmat, miten jäsenmaita puolustetaan.
Yhdysvaltain laivaston aluksia on kymmenittäin Norfolkin laivastotukikohdassa.
Tukikohdassa on kaikkiaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä, yhdellä lentotukialuksellakin tuhansia.
Julkista liikennettä ei juuri ole, joten töihin tullaan omalla autolla.
Laiturin päähän on kerätty liikennemerkkejä, joilla päällystölle varataan omat parkkipaikat.
Pohjoismaita sovitellaan Norfolkin esikunnan komentoon
Norfolkin sataman suulta aukeaa Atlantti.
Vastarannalla Norja on yksi maista, joka kuuluu Norfolkin esikunnan yhteyteen. Ruotsi ei vielä ole sotilasliiton jäsen, ja Suomea ja Tanskaa taas komennetaan Hollannista, Brunssumin yhteisoperaatiojohtoportaasta.
Julkisista lähteistä ei löydy tietoa, miten maat jakautuvat esikuntien alle.
Ylipäätään on poikkeuksellista, että asiasta on noussut julkinen keskustelu. Muissa maissa esikuntaratkaisut ovat lähinnä sotilaallisia ratkaisuja. Pohjoismaissa asiasta on tullut myös politiikkaa, Venäjän uhan takia.
Pohjoismaiden toive on päästä saman komennon alle, ja se olisi Norfolk.
Suomen poliitikot ovat ottaneet julkisuudessa asiaan niukasti kantaa. Puolustusvoimat ei ole julkisesti sanonut asiasta mitään.
Nato päätti keväällä, että Suomea komennetaan Brunssumista. Edellinen puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoi Suomen asioivan Brunssumin esikunnan kanssa, sillä Norfolk ei ole vielä täydessä toimintavalmiudessa.
– Pidemmän tähtäimen ratkaisut sitten aikanaan loksahtaa kohdilleen, Kaikkonen sanoi.
Norjan puolustusvoimien komentaja kertoi pohjoismaisten komentajien – myös Suomen – ehdottaneen Natolle, että Pohjoismaihin perustettaisiin esikunta, joka edustaisi Norfolkia Atlantin tällä rannalla.
Naton sotilasjohdossa ajatus Pohjois-Euroopasta ja arktisesta alueesta sisältää myös Pohjoismaat. Ylen tietojen mukaan Nato suunnittelee vahvistavansa Norfolkin esikuntaa. Tässä yhteydessä myös Pohjoismaat olisi tarkoitus liittää Norfolkin komentoon.
Asiasta ei kuitenkaan ole tehty päätöstä, eikä Nato ole kommentoinut sitä julkisesti. Asiasta pitää nimittäin sopia myös poliittisesti Nato-maiden kesken, eikä sopua ole löytynyt.
Tutkija: Pohjoismaat voisivat tukeutua toisiinsa ja muuhun Eurooppaan
Atlantin toiselta rannalta Norfolkista katsoen Pohjoismaat tuntuvat olevan monella tapaa kaukana.
Tukikohta on samoilla leveysasteilla kuin Gibraltar. Norfolkin väylän suulla sijaitsevan Virginia Beachin edustalla pyörähtelee delfiiniparvi. Linnuntietä Helsinkiin on 7 000 kilometriä.
Kannattaako Pohjoismaat sitten liittää Norfolkin yhteyteen, ja miksi ne itse haluavat sinne?
Asian puolesta puhuu Pohjolan sijainti arktisen alueen tuntumassa ja Venäjän rajalla.
Arktiksen merkitys kasvaa, kun ilmastonmuutoksen takia pohjoisia väyliä käytetään enemmän, ja eri maat lisäävät siellä toimintaansa. Arktisen alueen valtiot ovat Venäjää lukuun ottamatta Nato-maita.
Yhdysvalloille puolustusyhteistyön syventäminen esimerkiksi Suomen kanssa on hyödyllistä. Tutkija Monaghan sanoo, että Suomen tiedustelu on edelläkävijä ja tuottaa tietoa, josta Yhdysvallat on kiinnostunut.
Suomessa poliitikot ja sotilaat näkevät maan olevan paremmassa turvassa, jos se on Yhdysvalloista johdetun esikunnan alla ja hyvin läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.
Kaikilla Pohjoismailla on Yhdysvaltojen kanssa olemassa tai lähes valmiina puolustusyhteistyösopimus (DCA).
Monaghan sanoo ymmärtävänsä, miksi tuore jäsenmaa Suomi toivoo pääsevänsä Yhdysvaltain komennon alle.
Tätä selittää tutkijan mielestä Suomen lähihistoria. Liittoutumattomuuden aikana ja kylmän sodan jälkeen Suomi hakeutui yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa ja osti sieltä aseita ja kalustoa. Se halusi varmistaa, että vakavan paikan tullen alueen vahvin valtio olisi Suomen tukena.
Sama ajatusmalli näyttää vallitsevan yhä.
– Maat uskovat, että tämä sitoo ne tiiviimmin Yhysvaltoihin ja ne hyötyvät puolustusyhteistyöstä enemmän. Ja kriisin tullen ne saisivat todennäköisemmin apua Yhdysvalloista.
Natossa kuitenkin kaikki liittolaiset ovat sitoutuneet suojelemaan Suomea sopimuksen viidennen artiklan mukaisesti, ei pelkästään Yhdysvallat. Tämä Suomenkin olisi tärkeä ymmärtää, Monaghan sanoo
Hänen mielestään Pohjoismaiden yhteistyön tiivistäminen olisi olennaista, samoin kuin esimerkiksi Britannian ympärille ryhmittyneiden Jef-maiden yhteistyö.
– Suomen kannattaisi katsoa lähemmäs.
Päätöksen siitä, mistä Pohjoismaita komennetaan, tekevät Nato-maat yhdessä. Norfolkin esikunnassa varakomentaja ei ota kantaa, mihin joukkoon Pohjoismaiden pitäisi jatkossa kuulua.
– Arktiset alueet ja Pohjoismaat ovat kuin naimisissa toistensa kanssa, varakomentaja vastaa.
Olennaista kuitenkin olisi, että Pohjoismaat olisivat yhdessä.
– Kun katsoo kartalta Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosaa, niin samoin kuin porot kulkevat suht vapaasti siellä paikasta toiseen, miten varmistaisimme, että tarvittaessa sotavoimat toimivat siellä samoin.
Laivastotukikohdassa aurinko laskee mereen. Kaiuttimista ympäri tukikohdan törähtää merkinantotorven ääni ja alusten liput lasketaan.
Pimeän tultua F-18-hävittäjät aloittavat yölentoharjoituksensa mereltä kentälle.
Kannattaako Suomen tukeutua Yhdysvaltoihin? Voit keskustella aiheesta 20.11. kello 23:een asti.