Valkeakoskelaisessa koulussa Pirkanmaalla on alkamassa ruokailu ilman tarjottimia. Tietolan koulun kolmosluokkalaiset pääsevät tänään syömään ensimmäisinä, ihan puhtaisiin pöytiin.
Koulussa luovuttiin tarjottimista tänä syksynä, ja sotkua syntyy aiempaa enemmän.
Ruokailun jälkeen jokainen siivoaa jälkensä, mutta joskus se unohtuu.
Tarjottimien tiskaaminen vie työaikaa, puhdasta vettä ja energiaa. Juliste ruokalassa kertoo, että säästöä kertyy 1 000 euroa vuodessa yhtä luokkaa kohden, kun tarjottimia ei käytetä.
Vain Tietolassa tarjottimista on luovuttu kokonaan. Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Anni Kaipiainen toivoo, että jossain kohtaa myös muut kaupungin koulut saataisiin mukaan.
– Jos tarjottimista luovutaan koko kaupungissa, silloin puhutaan jo useiden henkilötyövuosien säästöstä.
Samanlainen uudistus on tehty monessa muussakin kunnassa.
Säästöille on tarvetta, sillä ensi vuodesta voi tulla osalle kunnista jopa ennätysheikko.
Katso videolta, miten Tietolan koulun 3.-luokkalaiset ovat sopeutuneet tarjottimettomaan ruokailuun.
Kahvimaito pois, näkkärivälipalasta euro
Kunnat yllättyivät viime perjantaina, kun valtiovarainministeriö tiedotti kuntien valtionosuuksien uudesta tarkennuksesta.
Jo aiemmin tiedossa olleiden kiristysten lisäksi valtionosuuksista nipistetään 415 miljoonaa euroa. Ne pienenevät ensi vuonna yhteensä 750 miljoonalla eurolla.
Ennen tätäkin tietoa kunnissa on jo etsitty säästöjä lähes kaikesta, hyvin pienistäkin menoista – jopa pyyhekumien puolittamisesta.
Se on Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan ymmärrettävää.
– Kunnissa on tehty vuosien varrella jo niin sanottuja helppoja säästötoimia. Jos nyt jälleen huomataan, että tulot eivät riitä tasapainottamaan menoja, menot on vain kaivettava läpi.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki on käynyt yt-neuvotteluja työntekijöidensä kanssa osana säästöpakettia. Tehyn pääluottamusmiehen Jaana Pollarin mukaan kunta on myös esittänyt, että työntekijöiden kahvimaidosta luovutaan.
Se on herättänyt työntekijöissä suurta ihmetystä ja epäuskoa.
– Kyllähän se vähän hullulta tuntuu, että kahvimaidosta saataisiin 30 000 euron säästöt, Pollari ihmettelee.
Jyväskylän perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahti vahvistaa, että ilmaiset kahvimaidot on jo poistettu lokakuun lopussa sivistyksen, opetuksen ja varhaiskasvatuksen työntekijältä. Heitä on noin 2 500.
Kahvimaidon laskutti perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toimialoilta ruokapalvelu Kylän kattaus, ja vuosittainen lasku oli 30 000 euroa.
Kaupungin henkilöstöjohtajan Arja Aroheinän tiedossa ei ole, kuinka laaja käytäntö on ollut. Asiasta ei ole linjattu koko kaupungin tasolla.
Pollarin mukaan ihmiset ovat olleet hyvinkin käärmeissään maidosta luopumisesta.
– Kyllähän se enemmän kolhaisee työntekijää siltä kantilta, että tunne arvostamisesta menee miinuksen puolelle, Pollari sanoo.
Niinkin pieni asia kuin kahvimaito, sekin otetaan pois.
Jaana Pollari, Tehy
Kuilu kuntien välillä syvenee
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ei väheksyisi pieniäkään toimia, vaikka niiden tuoma säästö olisi vain muutama tuhat euroa vuodessa.
– Pienistä puroista ne isotkin säästöt saattavat muodostua.
Ja toisaalta monella kunnalla ei ole vaihtoehtoja.
Keskipohjalainen alle 700 asukkaan Lestijärvi aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, palveluja saatetaan ulkoistaa, ja säästöpöydällä ovat myös lomarahoista luopuminen ja omaisuuden myyminen.
Näiden rinnalla pikku summia etsitään luopumalla koululaisten ilmaisesta välipalasta. Välipala maksaa Lestin koulussa vuoden alusta lähtien euron.
Säästöä haettiin jo syksyllä sillä, että monipuolisempi välipala vaihdettiin halvempaan: tarjolla on enää näkkäri, levite ja juoma.
Siksi moni jättää nyt välipalan syömättä, ja nyt kunta miettii uudelleen, mitä eurolla voisi tarjota.
On se erikoista, että näkkäri maksaa euron ja nuopparilla saa hampurilaisen 1,50 eurolla - ja siinä on sentään pihvi välissä.
13-vuotias tyttö, Lestijärvi
Köyhyys ei katso kokoa
Moni kunta on kuitenkin tilanteessa, jossa kymppitonnit ovat vain kosmetiikkaa.
Iso osa joutuu lakkauttamaan kouluja, irtisanomaan väkeä tai luopumaan kiinteistöistä. Eteläsavolaiselle Pertunmaan kunnalle valtiovarainministeriö esittää kuntaliitosneuvottelujen aloittamista.
Ensi vuotta synkentävät kustannusten ja lainakorkojen nousu sekä talouden hidas elpyminen, joka syö kuntien verokertymää, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Myös soteuudistus leikkaa kuntien valtionosuuksia. Lokakuussa uutisoitiin, että 13 kunnan valtionosuudet kääntyvät miinukselle.
Osa joutuu maksamaan valtiolle takaisin suuria summia.
Ääriesimerkkinä on Pohjanmaalta reilun 1 200 asukkaan Kaskinen, jonka pitää maksaa valtionosuuksia takaisin myös ensi vuonna runsas miljoona euroa. Kaupungin koko budjetti on seitsemän miljoonaa.
Punakallion mukaan kuilu paremmin ja huonommin pärjäävien kuntien välillä kasvaa merkittävästi. Karkeasti puolet kunnista menetti ja puolet hyötyi soteuudistuksesta.
– Joukko on hyvin kirjava. Ei voi sanoa, että tietyn kokoiset kunnat olisivat voittajia. Vaikutukset jakaantuvat hyvin erityyppisten ja eri puolilla Suomea olevien kuntien kesken, Punakallio sanoo.
Suurtenkin kuntien joukossa on niitä, jotka joutuvat sopeuttamaan talouttaan kymmenillä miljoonilla, toisaalta samassa joukossa on vielä kohtuullisesti pärjääviä kuntia.
Juttua muokattu 20.11. klo 15:28: Korjattu Jyväskylän perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahden titteli ja täsmennetty henkilöstöjohtaja Arja Aroheinän kommenttia käytännön laajuudesta.