Kulttuurintutkimuksen seuran mukaan Lauri Törhösen väitöksen esitarkastuksessa ja valmiin työn arvioinnissa on tehty vakavia virheitä. Seura pitää erityisen vakavina epäilyjä esitarkastajien esteellisyydestä.
Seura on huolissaan seurauksista, joita tapauksella ja julkisuudessa esitetyillä väitteillä on tutkimukselle ja tutkijoille.
Se sanoo kannanotossaan, että Törhösen väitöstyö ei edusta sitä laadukasta, monipuolista ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattavaa tutkimusta, jota tehdään esimerkiksi taiteiden tutkimuksen, taiteellisen tutkimuksen, autoetnografisen tutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja muilla humanistisen tutkimuksen aloilla jatkuvasti Suomessa tehdään.
Seura nostaa esille myös taiteellista ja omaelämäkerrallisen tutkimuksen tekemisen tapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut tai muuten tuotetut kenttämuistiinpanot muodostavat tutkimuksen keskeisen aineiston. Tutkimusta ohjaavat perinteiset tutkimustavat ovat puutteellisia tarkastetussa työssä.
Seuran mukaan tiedon luotettavuuden ja uskottavuuden säilyttämiseksi on tärkeää pitää kiinni hyvistä tieteellisistä käytännöistä ja arviointimenetelmistä.
”Tämä on harvinaista, jopa tavatonta”
Seuran puheenjohtajan Kaisa Murtoniemen mukaan harvinainen kannanotto tehtiin seuran hallituksen aloitteesta yhdessä Kulttuurintutkimus-lehden toimituskunnan kanssa.
– Tämä on hyvin harvinaista, jopa tavatonta. Uskaltaisin sanoa, että yleisesti ottaen tällaisia yksittäisiä väitöskirjoja koskevia kannanottoja ei ole tarpeen tehdä, eikä ole tehty, kertoo Murtoniemi.
Erityisen vakavana seura pitää julkisuudessa esiin nousseita epäilyjä esitarkastajien esteellisyydestä. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti esitarkastajien pitää olla riippumattomia.
Seuran tiedotteessa todetaan, että kyseessä olevassa tutkimuksessa mainitaan, että molemmat esitarkastajat ovat olleet mukana väittelijän aiemmassa väitöskirjahankkeessa, joka väittelijän mukaan on integroitu nyt tarkastettuun väitöskirjaan.
Kulttuurintutkimuksen seura toimii eri tiede- ja taideyliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa tutkimuslaitoksissa kulttuurin tutkimusta tekevien tutkijoiden yhdyssiteenä ja jatkokoulutuksen foorumina.
Seura ottaa myös osaa tiedepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkii tekemään kulttuurintutkimusta ja sen piirissä tehtävää työtä tunnetuksi. Seuran jäsenet ovat pääasiassa humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä.
Esitarkastajien lausunnot puoltavat väitöskirjaa
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto määräsi väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle esitarkastajiksi psykologian professori emeritus Göte Nymanin Helsingin yliopistosta ja taideteollisen koulutuksen dosentti Ilkka Huovion Lapin yliopistosta.
Dosentti Ilkka Huovio arvioi esitarkastuslausunnossaan, että Lauri Törhösen väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus täyttää tieteellis-taiteellisen tutkimuksen ja tieteellis-taiteellisen tekstin kriteerit. Näin ollen se täyttää hyvin väittelyluvan myöntämisen edellytykset.
Huovion mukaan Törhösen tutkimus on kansallisesti, jopa kansainvälisesti merkittävä.
Esitarkastuslausunnossa todetaan esimerkiksi, että väitöskirjassa on etsitty rakenteellisesti uudentyyppistä luovaa ratkaisua, jossa yhdistetään tieteellisiä ja taiteellisia elementtejä, ja samalla käsitellään niitä omakohtaisella persoonallisella otteella.
Myös Göte Nyman esitti omassa esitarkastuslausunnassaan, että Törhösen väitöskirjan käsikirjoitus hyväksytään. Hänen mukaansa työn aihe, taiteellisuus, käytännöllinen ja teoreettinen perusta, tekijän rooli ja asiantuntemus sekä erityislaatuisen aineisto täyttävät tiedekunnan väitöskirjavaatimukset.
Nymanin mukaan Törhösellä on esimerkiksi taustansa vuoksi tarvittavaa poikkeuksellisen laajaa “omin aistein” hankittua kokemusta ja tietämystä. Esitarkastuslausunnon mukaan tämä ilmenee myös työstä ja sen liitteestä ja on kiistaton tieteellis-taiteellinen ansio väitöskirjassa.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolla on oikeus joko hyväksyä tai hylätä väitöskirja. Se käsittelee asiaa kokouksessaan 14. joulukuuta.