Pääkaupunkiseudulla yläkoulussa kieltenopettajana toimiva Paula tuli salaa kuvatuksi noin kuukausi sitten.
Nykyisin erityisopetusryhmässä oleva oppilas oli jälleen kerran tullut tunnille ilman kirjoja. Jatkuvasti tunneilla häiriötä aiheuttava oppilas pelasi puhelimellaan peliä.
Yleensä opettaja vaatii kaikkia pitämään puhelimet tunnilla äänettöminä repuissaan.
– Valitsin sillä kertaa taisteluni. Ajattelin, että olkoon sitten puhelimella, jotta pysyy ainakin hiljaa. Kohta näin hänen kuvaavan minua pitäen jotain syömäänsä suklaapatukkaa kameran edessä.
Kuvaaja oli hetken kuluttua puhunut Snapchatistä ja esitellyt puhelintaan kaverilleen nauraen.
– Tiesin hänen jakaneen minusta someen videon. Sanoin hänelle, ettei toisesta saa julkaista kuvaa tai videota ilman lupaa. Kerroin, että asiasta voi tehdä rikosilmoituksen.
Opettajien työ on käymässä yhä haastavammaksi. Somekiusaamisen uhriksi joutuneista opettajista osa pohtii jopa alan vaihtoa.
Myös opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tietoon on tullut opettajien salakuvaustapauksia.
– Tällainen somekiusaaminen on ihan yhtä haitallista kuin joku muu häirintä, kiusaaminen tai väkivalta. Siitä voi aiheutua henkisesti hyvinkin raskaita traumoja, sanoo koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen OAJ:stä.
Paulan oppilas oli pyytänyt anteeksi ja kertonut poistavansa videon somesta. Paula harkitsee alan vaihtoa, vaikka rakastaa työtään.
Paula ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska asia saattaisi vaikeuttaa hänen työtään. Paula on joutunut nettikiusaamisen uhriksi aiemminkin.
Salakuvaaminen riepoo opettajia
Oppilaiden salakuvaaminen tunneilla kuohuttaa opettajia heidän someryhmissään, ja siellä pohditaan keinoja sen kitkemiseksi.
Muutama vuosi sitten netissä levisi video opettajasta, joka oli oppilaan provosoimana kiihtyneessä mielentilassa.
Sen jälkeen useat opettajat ovat joutuneet salaa kuvatuiksi, ja heistä julkaistuihin kuviin sekä videoihin on liitetty herjaava teksti.
Jyväskylässä Viitaniemen koulun seitsemäsluokkalaiset ovat myös törmänneet opettajista tehtyihin videoihin ja meemeihin.
– Meidän luokan Snapchat-ryhmässä on esimerkiksi joku laittanut kuvan ruotsin opettajasta ja tekstin: vampyyri. Heidän mielestään se on hauska juttu, niin sanottu meemi, kertoo Leo Heinonen.
Samalla luokalla oleva Iisa Piirainen ei ole nähnyt julkaisuja opettajista oman luokan Snapchat-ryhmässä, mutta on huomannut niitä muista opettajista muualla somessa.
– Tiktokissa olen nähnyt videoita, joissa jonkun tunnilta on vaikka kuvattu, kun ope piirtää taululle ja siinä on lukenut jotain.
Viitaniemen koulun rehtori Jouni Hokkanen myöntää, että myös heidän koulussaan on jonkun verran esiintynyt salakuvaamista.
– Siellä, missä on puhelimia – ja joka paikassa on nykyisin puhelimia – sellaista saattaa esiintyä ja esiintyykin. Meidän koulun opettajat kertovat, että kyllä sitä on, mutta hyvin vähän.
Koulujen kännyköiden käyttöä koskeva ohjeistus on tällä hetkellä kirjavaa, ja käytännöt vaihtelevat kouluittain.
Kouluissa kaivattaisiin selkeämpiä sääntöjä.
– Ihan lain mukaankin, jos opettaja näkee, että puhelin häiritsee oppituntia, on opettajalla oikeus siihen puuttua. Se on selkeästi sanottu. Pitäisikö näitä ohjeita tarkentaa ja täsmentää, jos minulta kysytään, pitäisi, sanoo Hokkanen.
Hokkanen myöntää, etteivät opettajat välttämättä saa aina selville, jos heistä leviää salakuvattuja videoita ja kuvia.
Puhelimeen enemmän määräysvaltaa
Eduskunnan oikeusasiamiehen 2020 tekemän linjauksen mukaan kännykät voidaan kerätä ennen oppituntia kännykkäparkkiin, mutta sen on oltava oppilaalle vapaaehtoista.
OAJ kaipaisi opettajille enemmän oikeuksia.
– Salakuvaamista rajaisi se, jos opettajilla olisi oikeus vaatia, että ennen tunnin alkua kännykät jätettäisiin kännykkäparkkiin, sanoo Lahtinen.
OAJ:n mukaan koulu on julkinen paikka ja siellä saa periaatteessa kuvata, mutta kuvien ja videoiden julkaisu on eri asia. Ennen niiden julkaisua tulisi pyytää kuvattavan lupa.
Loukkaavat julkaisut voivat täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kriteerit.
– Salakuvatuksi tulleen kannattaa ottaa heti julkaisusta ruutukaappaus. Sen jälkeen hänen tulisi olla yhteydessä esimieheen ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutettuun. Myös poliisiin voi ottaa yhteyttä. Tärkeintä on, ettei uhri jää yksin, kertoo Lahtinen.
Opettajankoulutuslaitoksessa painotetaan koko koulun yhteisiä sääntöjä. Heidän mukaansa kaikki lähtee positiivisen asenteesta ja ennaltaehkäisystä.
– Jos ollaan tilanteessa, että opettajasta salakuvattu video laitetaan someen, ollaan koulun tasolla jo epäonnistuttu. Asiaa ei ole kirjattu järjestyssääntöihin tai siihen ei ole saatu sitoutettua oppilaita, eikä huoltajia, sanoo yliopistonlehtori Tuomo Virtanen Jyväskylän yliopistosta.
Virtasen mukaan viime kädessä opettajat vastaavat siitä, että kännykät ovat äänettöminä repuissa, koska Suomessa on oikeus häiriöttömään oppimiseen ja opetukseen.
Keskustelu suljettu ennenaikaisesti 22.11. kello 10.34 moderoinnin ruuhkan vuoksi.