Mistä puhutaan?
Edmonton Oilersista. Katastrofaalinen syksy johti odotettuun lopputulemaan: päävalmentaja Jay Woodcroft sai kenkää menneellä viikolla. Siitäkin huolimatta, että hän oli NHL:n viidenneksi voitokkain valmentaja kahden ja puolen kaupungissa viettämänsä vuoden aikana. Syksyn sivuluisu oli kuitenkin seurajohdolle liikaa.
Mestariehdokkaaksi kauden alla monin paikoin nostettu ryhmä voitti kahdestatoista ensimmäisestä ottelustaan vain kaksi.
Nyt joukkuetta luotsaa AHL:stä kaapattu Kris Knoblauch.
– GM Ken Holland sanoi viisaasti, että hän luottaa edelleen joukkueen ydinryhmään. Hän muistutti, että he ovat kahtena edelliskeväänä hävinneet mestarille, Ylen jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen sanoo.
Mitä muuta Holland toisaalta olisi voinut sanoa? Holland suojelee puheillaan paitsi Connor McDavidia ja Leon Draisaitlia myös omaa selustaansa. Holland julisti seuraan 2019 tullessaan uskovansa pitkäjänteiseen työhön, hyvään suunnitelmaan ja siinä pysymiseen. Lojaalius oli hänelle myös tärkeä arvo.
Todellisuudessa hän on palkannut seuraan kolme valmentajaa neljän vuoden aikana. Suunnitelmallisuus ja lojaalius ovat lentäneet ikkunasta milloin mistäkin syystä.
Kuinka monta valmentajaa tämä ydinryhmä vielä tarvitsee?
– Pallo on nyt siirretty johtaville pelaajille ja voimme vain kuvitella, miten stressi ja paine kasvavat. Puhutaan kuitenkin nyt Kanadasta ja Edmontonista ja siellä media kyselee jatkuvasti, miksei McDavidilla verkko heilu.
Uuden valmentajan alaisuudessa Edmonton on voittanut kaksi peliä, mutta ilme vaikuttaa kaikkea muuta kuin vapautuneelta.
Ilmoilla on edelleen paljon kysymysmerkkejä.
Kuka yllätti?
Aleksander Barkov.
Tappara-kasvatti pelaa juuri nyt aivan huimalla tasolla kiekon molemmilla puolilla. Se, että Barkov pelaa yli pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla ei ole enää uutta.
Toinen asia on pelaaminen ilman kiekkoa.
Barkov on voittanut pelinsä viidellä viittä vastaan 15–3! Vaaralliset maalipaikat on kirjattu Floridalle kapteenin aikana 51–22. Maaliodottaman jakauma suomalaisella on lähes 65 prosenttia ja tehotilaston lukema (+13) koko sarjan toiseksi paras.
Vieruskaverit Sam Reinhart ja Evan Rodrigues saavat nauttia suomalaisen vierellä elämänsä kyydistä.
– Siellä on Reinhart yli sadan pisteen vauhdissa. Välillä ihmiset saivartelee Barkovin kohdalla sitä ja tätä, mutta tuo se taso on. Siihen voi vierelle laittaa kenet tahansa sutimaan ja Barkov tekee hänestä paremman. Hän on ylivoimainen Selke-ehdokas, Lehkonen kehuu.
Frank J. Selke Trophy on NHL:n parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettava palkinto. Barkov voitti palkinnon kaudella 2020–21.
Jos Barkovin meno näytti vuosi sitten syksyllä hieman takkuiselta – ja tämän tunnisti pelaaja itsekin – niin nyt meno on kuin toiselta planeetalta. Barkov on NHL:n parhaita pelaajia juuri nyt.
– Juttelin hänen kanssaan kesällä viimeisen finaalin jälkeen ja hän vain totesi tietävänsä, mitä kesällä pitää tehdä. Siltä näyttää nyt. Tuo jätkä ei väsy ollenkaan. Nyt hän vain nauttii ja tekee oikeita asioita. Siinä on malliesimerkki kaikille urheilijoille. Kiinnostu pelistä, tunnista tilanne, tee muutokset ja kehity.
Kuka floppasi?
Columbus Blue Jackets.
Yksitoista edellistä ottelua on tuottanut yhden voiton. Ongelmia on siellä täällä eikä vähiten ykköskorin pelaajissa. Toisaalta Columbus on pelannut ajoittain hyviäkin otteluita, mutta hävinnyt nekin.
– He löytävät tiet ja keinot tällä hetkellä sarjapisteiden menettämiseen. Siellä on uusi innokas valmentaja (Pascal Vincent), jonka uskon olevan ihan hyvän valmentaja. Mutta. Jos kymmenen miljoonan pelaaja (Johnny Gaudreau) on tehnyt yhden maalin, ei tuo joukkue sitä oikein kestä, Lehkonen linjaa.
Kehuja ei ansaitse sairauslomalta palannut Patrik Lainekaan. Seitsemän ottelun saldo näyttää tehoja 2+1. Viimeisessä ottelussa Laine olisi voinut estää ainakin yhden maalin blokkaamalla laukauksen.
– Tuo kaksikko on paljon vartijana, jos joukkue haluaa voittoja. Maaleja pitää tulla niiltä pelaajilta, jotka saavat palkkaa maalintekemisestä. Ja kyllä siellä pitäisi näyttää eteen myös muissa jutuissa.
Paine kasvaa myös GM Jarmo Kekäläisen suuntaan. Vuosi sitten joukkueen kausi päättyi käytännössä marraskuuhun, eikä tilanne nyt ole juuri parempi.
– Kekäläinen tietää itsekin, että hänen täytyisi olla tuota paloa eturivissä sammuttamassa.
Viikon maali
Joel Kiviranta is back!
Coloradon farmissa kauden aloittanut Joel Kiviranta sai Artturi Lehkosen loukkaantumisen kautta vihdoin NHL-sopimuksen ja kiitti vastuusta välittömästi.
Colorado on toisinaan tähtikultista hieman liikaakin elävä joukkue, joten Kivirannan kaltaiselle haalaripelaajalle oli toden totta Lehkosen sairasloman vuoksi kysyntää.
Kolme (1+2) pistettä kauden avauspeliin on viiden tähden suoritus!
– Kova haltuunotto, jalat käy, kropalla suojaus ja päättäväinen laukaus. Komea maali. Hyvä esimerkki nuorisolle, että älä koskaan luovuta. Hän ei saanut suoraan sopimusta, mutta hän tiesi onnistuvansa, jos saa mahdollisuuden. Hänessä on kaikkea, mistä valmentaja Jared Bednar tykkää. Kiviranta on hieno sielupelaaja, Ismo Lehkonen sanoo.
Kiviranta siirtyi täksi kaudeksi Coloradon organisaatioon Dallasista. Avalanche pelaa kotiottelunsa Denverissä 1,6 kilometriä merenpinnan yläpuolella.
– On ihan selvää, että kun halli on 1 600 metrin korkeudessa, se vaatii totuttelua. Menee varmaan nelisen viikkoa ennen kuin elimistö tottuu. Hapottaa ihan älyttömästi, keuhkot eivät oikein toimi. Siksi totuttelu korkeaan ilmanalaan ottaa kaikilla pelaajilla oman aikansa.
Mitä seuraavaksi?
Lehkonen aikoo seurata tulevina päivinä tiukasti sitä, mihin menee loukkaantumisten raatelema New Jersey Devils. Kaudelle upean startin saanut joukkue on pudonnut viime viikkoina kahden tähtipelaajan (Jack Hughes, Nico Hischier) loukkaantumisten vuoksi kielekkeeltä täysin.
Joukkue vaikuttaa olevan hieman hämmentynyt yllättävästä käänteestä ja viidestä edellisestä ottelusta se onkin voittanut vain yhden.
– Devils on sitten todella sekaisin, Lehkonen naurahtaa.
– Puolustajista lähtien kaikki näyttävät siellä nyt vähän aaseilta. Devils nousi raikkaalla taitojääkiekolla monien suosikiksi, mutta nyt sitä katsoo, että mikäs joukkue tämä on. Idässä on vielä niin kova kisa keväällä, että koko ajan ei voi turpaan ottaa, ettei ero kasva liian suureksi.
Lehkonen ei yllättyisi edes pelitavan muutoksista.
– Valmentaja Lindy Ruffin taiteenmuoto on nimenomaan tiivis puolustuspelaaminen ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä, vetääkö hän pakasta loukkaantumisten ajaksi sen kortin, että luukut laitetaan kiinni.
Ikan änäri -podcastin uusi jakso julkaistaan aina torstaisin klo 12. Kaikki podcastin jaksot löydät tästä linkistä.