Suomi kohtaa perjantaina Pohjois-Irlannin jalkapallon EM-karsintaottelussa Helsingissä. Suora lähetys ottelusta alkaa TV2:ssa ja Areenassa kello 18.30.
Marraskuun maajoukkueikkunasta ei tullut sellaista, mitä suomalainen jalkapallokansa oli toivonut.
Neljän vuoden takainen karsintahuuma on muisto vain, sillä Huuhkajat pelaa perjantaina Olympiastadionilla Pohjois-Irlantia vastaan vain kunniasta.
Ainakin tuloksellisesti. Pelillisesti karsinnan päättävillä otteluilla on suuri merkitys, sillä seuraavan kerran maajoukkue kokoontuu parhailla pelaajilla jo maaliskuun EM-jatkokarsintaan.
Pohjois-Irlanti ja San Marino -ottelut ovat Markku Kanervan ryhmälle tilaisuus saada peli ja tunnelma joukkueen ympärillä taas raiteilleen. Uutena mausteena Kanervalla on nyt käytössään pelaajia, joita hän ei ole päässyt karsinnoissa vielä kunnolla hyödyntämään.
Esimerkiksi Robin Lod on kuntoutunut loukkaantumisestaan. Joukkueeseen palaa myös pelaaja, joka on viime aikoina ollut kenttäpelaajista Euroopan viheriöillä ehkä kovimmassa vireessä.
Fredrik Jensen on Huuhkajien kenttäpelaajista ainoa, joka pelaa Euroopan niin sanotuissa top 5 -sarjoissa (Englanti, Espanja, Italia, Saksa, Ranska). Augsburgia edustava Jensen, 26, on pelannut viimeiset neljä ottelua Bundesliigassa avauskokoonpanossa ja kerännyt peräti neljä maalisyöttöä.
Kuluvissa karsinnoissa Jensen on ollut Huuhkajien ryhmässä vain maaliskuussa. Silloin hän ei pelannut minuuttiakaan. Kesän peleistä Jensen oli sivussa loukkaantumisen vuoksi, mutta syksyn aiempiin otteluihin Kanerva ei valinnut häntä yksinkertaisesti mukaan peliminuuttien puutteen takia.
Nyt tilanne on toinen.
– Minulla on varmasti vähän erilainen fiilis kuin jätkillä, jotka ovat olleet täällä mukana. Olen tosi iloinen, että pääsin mukaan taas, Jensen sanoo Yle Urheilulle.
Kanerva on perinteisesti painottanut valinnoissaan seurajoukkuevastuuta. Jensen pelasi alkukaudella Augsburgissa vain jämäminuutteja. Kaikki muuttui, kun päävalmentaja Enrico Maassen sai potkut lokakuun alussa.
– Jouduin vanhan valmentajan kanssa outoon pisteeseen ja koirankoppiin. Ei tullut minuutteja. Silloin kun niitä ei tule, ajatukset alkavat mennä sinne sun tänne, Jensen kertaa.
Edellisissä EM-karsinnoissa Jensen teki kaksi tärkeää osumaa Armenian verkkoon. Edellisen kerran Jensen on ollut kunnolla valokeilassa maajoukkueessa syksyllä 2020. Silloin hän oli Kansojen liigassa suuressa roolissa ja onnistui maalinteossa kolmesti, mukaan lukien kaksi voittomaalia Irlantia vastaan.
Lentokeli katkesi loukkaantumiseen, eikä kunnon vastuuta maajoukkueessa ole sittemmin tullut.
Juuri nyt Jensenin seurajoukkuevirettä on mahdotonta sivuuttaa. Reilussa kuukaudessa on tapahtunut paljon.
Tilanteen Augsburgissa muutti uusi päävalmentaja Jess Thorup. Aiemmin kotimaassaan Tanskassa ja Belgiassa valmentanut Thorup on piristävä poikkeus Augsburgin perinteisessä valmentajalinjassa.
– Oli kivaa saada jotain uutta. Olen ollut monta vuotta Saksassa, ja on tuntunut siltä, että aina tulee samanlainen valmentaja. Joko saksalainen tai sellainen, joka on pyörinyt saksalaisessa futiksessa monta vuotta. Nyt tuli Jess, jota Saksassa ei tunnettu, Jensen sanoo.
Thorup nosti Jensenin heti avauskokoonpanoon. Augsburg voitti uudessa komennossa ensimmäisen pelin peräti 5–2. Jensen syötti maaleista kolme, ja on pitänyt siitä lähtien paikkansa avauksessa.
Thorup luottaa Jenseniin myös erikoistilanteissa. Jensen on väläyttänyt taitojaan keskityspalloissa muutenkin. Huuhkajissa erikoistilanne- ja keskitysosaamista ei ole koskaan ollut liikaa.
– Olen aina tykännyt antaa keskityksiä. Jessin kanssa niitä harjoitellaan tosi paljon. Pelin aikana on yhtäkkiä vaikeaa heittää hyviä palloja boksiin, mutta jos viikon aikana tekee 30–40 keskitystä, on vahva fiilis siitä, miten palloja pitää antaa, Jensen kertoo.
– Myös joukkue saa turvallisuuden tunnetta, kun kaikki tietävät, että keskityspallot tulevat hyvin. Minäkin tiedän. Jos sanon, että pallo tulee etualueelle, niin sinne se myöskin tulee.
Itsevarmaa puhetta itsevarmalta pelaajalta. Itsevarmuus näkyy myös kentällä, kun rooli on selkeä.
Viime kaudella Maassenin komennossa Jenseniä riepoteltiin vaihtelevin minuutein eri pelipaikoilla. Hän pelasi pari ottelua jopa oikeana laitapuolustajana, ensimmäistä kertaa aikuisurallaan.
– Pelaajana ei ikinä pääse rytmiin, jos pelipaikkaa heitellään sinne tänne. Keskustelin tästä vanhan valmentajan kanssa. Ymmärrän, että olen fiksu futaaja ja ymmärrän, miten pelata eri paikoilla, mutta jos haluan kehittyä ja näyttää parastani, minun pitää tietää, mikä paikkani on, Jensen sanoo.
– Thorupin kanssa minulle on tullut selvä rooli. Minulla on varmasti mahdollisuus auttaa joukkuetta paremmalla tavalla, kun paikka on selvä.
Huuhkajissa Jensen kokee roolinsa olleen aina selkeä.
– No joo, en sentään pelaa täällä oikeaa laitapakkia! Täällä rooli on aina hyökkäävä, on se sitten vasemmalla, oikealla tai keskellä.
Kokeeko Jensen saaneensa vuosien varrella maajoukkueessa riittävästi vastuuta? Kysyttäessä hän hengittää syvään ja pohtii vastaustaan hetken.
– Olenko saanut tarpeeksi vastuuta? Jos minulta kysytään, niin olisin pelannut kaikissa peleissä 90 minuuttia. Totta kai futaajana haluaa aina pelata. Jos en pelaa, niin totta kai olen aina vähän vihainen. Loppujen lopuksi ”Rive” valitsee keitä haluaa ja minkä uskoo olevan paras kokoonpano kuhunkin peliin. En pysty siihen hirveästi vaikuttamaan, Jensen miettii.
– Tehoni maajoukkueessa minuutteihin verrattuna ovat olleet hyviä, mutta olisin toki voinut tehdä enemmänkin maaleja. Isoin kunnia urani aikana on aina ollut pelata maajoukkueessa.
Jensen on vaikeuksista huolimatta pysynyt maailman huippusarjassa jo yli viiden vuoden ajan. Taival Augsburgissa on ollut vaikea, Jensen myöntää itsekin.
– Olisin toisen vuoden jälkeen voinut sanoa, että ihan sama, tämä ei tule toimimaan. Lokkaantumisista huolimatta minulla oli pitkään olo, että tämä ei ole vielä taputeltu. Jostain syystä olin aika jääräpäinen ja halusin vielä näyttää itselleni ja muille, että pystyn tähän.
Aika Augsburgissa on ollut kaukana täydellisestä, mutta juuri nyt Jensen nauttii jalkapallosta huippusarjassa täysin siemauksin.
– Tällä hetkellä minulla on paras fiilis Augsburgin aikana. Se menee useimmiten käsi kädessä sen kanssa, miten peli kulkee. Totta kai pitää parantaa, mutta tällä hetkellä minulla ja joukkueella on hyvä fiilis. Se on hyvä kombo.
Fiilis ja ennen kaikkea peli-ilme pitää saada palautettua huippuunsa myös Huuhkajissa. Lokakuun pettymyksistä huolimatta EM-kisapaikka on maaliskuussa yhä vain kahden voiton päässä.
