Melon voimalaitoksella Nokialla marraskuunharmaa vesi pyörteilee padon kahlitsemassa virrassa.
Pato on on ollut paikallaan kallion kyljessä 1970-luvulta lähtien, eikä ole katoamassa minnekään. Tulevaisuudessa sen penkereellä saattaa kiemurrella kalatie, jota pitkin Selkämereltä matkaan lähteneet lohet ja taimenet nousevat kutureissullaan kohti Tammerkoskea.
Näin uskoo tamperelainen Pekka Vuorinen. Hän on Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja ja kalateiden rakentamista koskevan aloitteen alullepanija.
Aloitteessa haetaan kalojen vaellusyhteyksien palauttamista reitille, jonka toisessa päässä on Harjavallan vesivoimalaitos ja toisessa Tammerkosken neljä voimalaa.
– Porin ja Tampereen välillä on yhdeksän voimalaitosta, joista seitsemällä on alkuperäinen kalatien rakentamisvelvoite. Viime aikoina vanhoja lupia on alettu käsitellä ja uudistaa tämän ajan tavoitteita vastaaviksi, Vuorinen perustelee aloitteen syntyä.
Aloitteen ely-keskuksille on allekirjoittanut kahdeksan järjestöä, muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.
Teollisuus vei Tammerkosken lohet
Merilohen nouseminen Tampereelle olisi paluu menneille vuosisadoille. Tammerkoski oli pitkään merkittävä lohikoski, jonne saavuttiin kalastamaan kauempaakin.
Kalojen kutuvaellukset tyssäsivät 1900-luvun taitteessa vesivoimalaitoksiin, vaikka lupaehdoissa edellytettiinkin vaelluskalakannan säilyttäminen.
Nykyään voimalatoiminta perustuu vesitalouslupaan, ja kalatalousvelvoitteessa määrätään kalatien rakentaminen tai muu korvaus haitasta kalakannoille ja kalastukselle.
Kokemäenjoella kalateiden toteutus on jäänyt kesken.
– Ensimmäinen vesivoimalaitos nousi Äetsään vuonna 1921. Kalatie rakennettiin siellä väärään paikkaan. Harjavaltaan puolestaan rakennettiin kalahissi, jota lohet eivät osaa käyttää, Vuorinen kuvailee.
Pekka Vuorinen uskoo, että tulevaisuudessa kalatiet tehdään paremmin, sillä tietoa ja osaamista kalateiden rakentamisesta on aiempaa enemmän.
– Myös vedenlaatu on nykyään hyvä, ja siksikin tilapäisratkaisuksi ajateltu kalanistutus pitäisi vaihtaa kalateiden rakentamiseen.
Vuosikymmenten projekti
Selkämereltä Näsijärvelle on pitkä matka. Kalateiden rakentaminen pitäisi aloittaa reitin alapäästä Harjavallasta ja edetä sieltä virtaa ylöspäin. Vie aikaa, ennen kuin oltaisiin edes Melolla asti.
Viimeisenä koetinkivenä on Tammerkoski. Kuinka realistinen ajatus kalatie kaupungin ikonisimmassa kohdassa on?
– Asiantuntijamme laatii parasta aikaa vaihtoehtoisia ratkaisuja tälle. Vaihtoehtoja on kaksi, tunneli tai avoin uoma, Vuorinen sanoo.
Tammerkosken voimaloita pyörittävällä Tampereen Energialla pohdintoihin mahdollisista kalateistä on totuttu.
Asia nousee esiin silloin tällöin, mutta koetaan monista syistä haastavaksi. Kustannusten lisäksi mietittävää on suojelussa.
– Maisema on suojeltu kulttuurimaisema, johon ei voi tehdä muutoksia. Näin isoissa projekteissa pitää myös olla tutkittu hyvin, että varmasti saadaan haluttuja positiivisia vaikutuksia, muotoilee energiamarkkinoiden johtaja Jukka Joronen Tampereen Energialta.
Aloitteen allekirjoittajat toivovat kalateiden olevan valmiina 2030-luvulla. On kyse kymmenien vuosien hankkeesta ennen kuin Kokemäenjoella on elinvoimainen lohi- ja taimenkanta.
Pekka Vuorinen uskoo projektiin, vaikka kaikki eivät samaa mieltä olekaan.
– Varmasti on savua noussut korvista niillä, jotka eivät ymmärrä tilannetta.
Hankkeen saattaa maaliin joku muu kuin sen vireillepanija.
– Minä tuskin näen sitä kun lohi nousee Tammerkoskeen, mutta kyllä ratkaisu aukeaa vuosikymmenten mittaan tätä kautta.
Juttua muokattu 20.11.2023 klo 20.24: Korjattu tieto Melon padon valmistumisvuosikymmenestä. Hanke käynnistettiin 50-luvulla, mutta voimala valmistui vasta vuonna 1971.