Moni kaupunki on joutunut miettimään tarkasti, miten niiden omistamia kulttuuri- ja tapahtumayhtiöitä voi tukea taloudellisesti.
Asia on noussut keskusteluun viime viikolla Lahdessa, missä kaupunki on jo kahdesti jäänyt kiinni hallinto-oikeudessa kielletyn valtiontuen myöntämisestä.
Molemmat ratkaisut liittyvät KOKO Lahteen. Kaupungin omistama yhtiö vastaa Sibeliustalosta, Finlandia-klubista, Lahden messuista ja Konserttitalosta.
Tuorein hallinto-oikeuden ratkaisu tuli 15.marraskuuta. Sen mukaan Lahden tuki tapahtumayhtiölle voi sisältää kiellettyä valtiontukea. Lahti ei ole vielä päättänyt, valittaako se hallinto-oikeuden päätöksestä.
Selvitimme, miten kaupungin tuki omistamilleen yhtiöille on hoidettu Finlandia-talossa Helsingissä, Tampere-talossa ja Verkatehtaalla Hämeenlinnassa.
Finlandia-talon tukipäätös meni tiukan syynin läpi
Finlandia-talo Oy on kaupungin kokonaan omistama markkinaehtoisesti toimiva yhtiö, joka muun muassa vuokraa tiloja sekä tuottaa kongressi- ja konserttipalveluita. Yhtiöittäminen tapahtui vuonna 2006.
– Vuokratyyppinen tuki kaupungilta on lakannut jo vuosia sitten, sanoo toimitusjohtaja Johanna Tolonen.
Vaikka Finlandia-talon omistaa Helsinki, se kilpailee tapahtumista yksityisesti omistettuja tapahtumapaikkojen kanssa. Jos kaupunki antaisi yhtiön toimintaan suoraa tukea, mahdollistaisi se tapahtumapalveluiden tarjoamisen hintaan, johon yksityisillä kilpailijoilla ei olisi varaa. Tämä vääristäisi kilpailua.
Vuonna 2021 Helsingin kaupunginhallitus päätti kahden miljoonan euron suuruisen sijoituksen tekemisen Finlandia-talo oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tarkoitus oli lieventää koronapandemian yhtiölle aiheuttamia tappioita.
– Kaupungin omistajaohjaus teetätti ulkopuolisella tilintarkastusyhtiöllä selvityksen siitä, tekisikö yksityinen omistaja saman päätöksen. Selvityksen tulos oli, että kyllä tekisi, eli yksityinen omistaja haluaisi tällaisen kannattavan yrityksen toiminnan jatkuvan.
Finlandia-talo oy teki vuonna 2019 liikevoittoa 3,3 miljoonaa euroa. Viime vuonna yhtiö palasi koronavaikeuksien jälkeen voitolle. Rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki.
Tampere-talo muuttaa mallia muttei valtiontukien takia
Tampere-talo oy aikoo jakaa toimintansa kahteen erilliseen yhtiöön vuoden 2024 alusta. Emoyhtiö keskittyy yleishyödylliseen kulttuuri- ja taidetoimintaan ja tytäryhtiö markkinaehtoiseen tapahtumaliiketoimintaan.
– Olisimme voineet jatkaa toimimista yhden yhtiön sisällä, ja meidän toimintatavassa ei ole ollut mitään väärää, että sitä on tuettu. Pystyimme tilinpäätöstasolla eriyttämään, mihin tuki kohdistuu ja mihin se ei kohdistu, sanoo Tampere-talo oy:n toimitusjohtaja Pauliina Ahokas.
Hän kertoo, että asiat on käyty huolellisesti läpi verottajan, tilintarkastajien ja kaupungin tarkastusvaliokunnan kanssa.
Ahokkaan mukaan omistajan, eli Tampereen kaupungin kanssa tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että kaksi erillistä yhtiötä on monien rahoittajien näkökulmasta selkeämpää.
Kahden yhtiön avulla Tampere-talo pyrkii siis selvyyteen siitä, milloin se toimii kilpailijana yksityisellä tapahtuma-alalla ja milloin se tarjoaa sellaista ei-kaupallista kulttuuria, joka ansaitsee yhteiskunnan ylläpitoa.
Hämeenlinnan Verkatehdas saa ylläpitotukea
Hämeenlinnassa Verkatehdas oy on kaupungin omistama yhtiö, joka vuokraa tilaa tapahtumajärjestäjille ja harjoittaa kiinteistöliiketoimintaa.
Kaupungin tuki on 750 000 euroa vuodessa.
– Kaupunginhallitus on vuosittain selvittänyt, että tämä ylläpitotuki ei ole kiellettyä valtiontukea. Perustelu, miksi me saamme tukea, ei ole toiminta vaan se, että me ylläpidämme näitä rakennuksia, sanoo Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvinen.
Hämeenlinnan kaupunki on suojellut Verkatehtaan rakennukset laajasti ja se on remontoitu laajasti kulttuuri- ja tapahtuma-alan tarpeisiin. Verkatehtaalla sijaitsee myös Yle Hämeen toimitus.
Lainsäädäntö määrittää kilpailuviranomaisen valvontaa
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kuntien tytäryhtiöiden toimintaa, mutta tietyin rajauksin.
– Valvomme vain siltä osin kuin toiminta on taloudellista ja tapahtuu samoilla markkinoilla yksityisen elinkeinotoiminnan kanssa, sanoo tutkimuspäällikkö Mia Salonen.
Taloudellisen toiminnan määritelmä on laaja ja sitä määrittää EU-lainsäädäntö. Salosen mukaan taloudellisuuden käsitettä avataan valtiontukitiedonannossa. Yksi piirteistä, jolla voi olla merkitystä, on se, jos rahoitus perustuu suurimmilta osin osallistujita tuleviin maksuihin tai kaupalllisiin tuloihin.
KKV:n toimivaltaan vaikuttaa myös muu kansallinen lainsäädäntö, esimerkiksi kulttuuripalveluissa laki kuntien kulttuuritoiminnasta.
– Kilpailuviranomaisena emme valvo kuntien toimintaa siltä osin, kun ne tuottavat kulttuuripalvelulain mukaisia palveluja niille, joille niitä palveluja on velvollisuus tuottaa.
KKV:lle voi tehdä esimerkiksi toimenpidepyynnön, jos epäilee kilpailunrajoituksia. Salosen mukaan yhteydenottoja tulee kuntien toiminnasta eri toimialoilta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi puuttua toiminnan rakenteeseen, eli jos toimintaa ei ole esimerkiksi yhtiöitetty. Virastolla on toimivaltaa puuttua myös menettelyyn tai perusteettomaan etuun, jos ne vääristävät kilpailua markkinoilla.