Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen jättisäästöjä nuijitaan nyt kasaan pikavauhtia.
Säästösuunnitelmat ensi vuodelle ovat tarkentuneet, tässä jutussa kerromme niistä keskeisimmät.
Tiistaina kokoontunut aluehallitus teki esityksensä säästöjä linjaavasta tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta aluevaltuustolle, joka päättää ohjelmasta 20. marraskuuta. Esitys ei ollut yksimielinen ja siitä äänestettiin monta kertaa.
Sosiaali- ja terveystoimen säästötarve ensi vuodelle on noin 79 miljoonaa euroa ja pelastustoimen kaksi miljoonaa euroa. Muiden sopeutumistoimien, kuten hallinnon, tukipalvelujen ja maksujen säästöesitys on reilut 12 miljoonaa euroa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on kuntien määrällä mitattuna Suomen suurin, ja sen vuosibudjetti on hyvinvointialueista kolmanneksi suurin.
Oulaskangas ja Raahe saamassa jatkoa ensi vuodelle
Oulaskankaan erikoissairaanhoidon päivystys ja leikkaustoiminta saisivat aluehallituksen esityksen mukaan jatkua ensi vuonna. Myös tulevaisuuslautakunta esitti Oulaskankaan toiminnan jatkamista.
Oulaskankaan palveluista on kuitenkin tarkoitus tehdä ensi vuonna kokonaissuunnitelma, jonka pohjalta tehdään päätökset toiminnan jatkumisesta.
Päätöksentekoon vaikuttaa myös sosiaali- ja terveysministeriön sairaalaverkkotyöryhmän valtakunnallinen linjaus, jota odotetaan ensi vuodelle.
Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Töllin (kesk.) mukaan Oulaskangasta ei olla lopettamassa, mutta päivystyksen järjestämiseksi on jouduttu tekemään paljon työtä.
Uhka erikoissairaanhoidon loppumisesta Oulaskankaalla on ehtinyt herättää laajalti huolta.
Lakkauttamissuunnitelmia on perusteltu henkilöstöpulalla.
Oulaskankaan sairaalan henkilöstön tuoreen kannanoton mukaan henkilöstöpulaa ei kuitenkaan ole, eivätkä hoitajat ole hoitajat ole muuttamassa pois Oulun Eteläisestä mennäkseen OYSiin töihin.
Myös päätös Raahen yöpäivystyksestä on siirtymässä ensi vuoteen. Aluehallitus ei esittänyt yöpäivystystyksen lopettamista, toisin kuin tulevaisuuslautakunta.
Töllin mukaan Raahen yöpäivystys hoidetaan nykyisin ostopalveluna, joka on kallis.
– Selvitämme, saisimmeko järjestettyä sen omana toimintanamme.
Soteverkkoa tarkastellaan joka vuosi
Aluehallituksen esityksen mukaisesti jokaisessa kunnassa olisi ensi vuonna vähintään yksi fyysinen sotekeskus tai -yksikkö.
Töllin mukaan fyysinen yksikkö ei välttämättä tarkoita esimerkiksi nykyisiä terveyskeskuksia, vaan yksikkö voisi sijaita muun palvelutoiminnan yhteydessä.
Sotekeskusten verkkoon kuuluisi kolme laajan palvelun sote-keskusta, 13 sotekeskusta ja 19 soteyksikköä. Kuuden nykyisen yksikön osalta arvioidaan palvelujen muuttamista digitaalisiksi tai liikkuviksi.
– Paikkakuntakohtaisia päätöksiä ei tehdä tässä yhteydessä, vaan kyse on periaatteesta. Mikä on paikallisten terveyskeskusten ja sotepisteiden kohtalo, siirretäänkö painopistettä vuodeosastoilta arviointi- ja kuntousyksiköihin, Tölli pohtii.
Jatkossa kaikkien soteyksiköiden tilannetta tarkastellaan vuosittain.
Viisi paloasemaa edelleen leikkauslistalla
Pelastustoimeen aluehallitus esittää kahden miljoonan euron säästöjä.
Tämä voi tarkoittaa viiden paloaseman sulkemista, ellei vuokrakustannuksista saada riittävästi korvaavia säästöjä. Suljettavaksi on esitetty Kuivaniemen, Oijärven, Raution, Siikajoen ja Syötteen paloasemia.
Turvallisuuslautakunta esitti vain Oijärven ja Syötteen paloasemien sulkemista.
Säästöjen saamiseksi myös poliittisen järjestelmän kuluihin esitetään leikkauksia. Esimerkiksi alueellisista neuvottelukunnista on tarkoitus luopua ja puolueiden toimintatukea on määrä leikata 20 prosentilla.