Perjantaina Helsingin Vuotalossa järjestetty mummodisko oli niin suosittu, että osa tulijoista jouduttiin jättämän 200 hengen tanssisalin ulkopuolelle.
Mummodiskojen puuhanainen, näyttelijänä tunnettu Tuija Piepponen on huomannut, että ikäihmisille on tarjolla usein etupäässä hyvin hidasta ja harrasta musiikkia, vaikka kysyntää sotien aikana ja heti niiden jälkeen syntyneiden keskuudessa olisi heidän nuoruudessaan soitetulle 60- ja 70-lukujen disko- ja rock-musiikille.
– Olemme nyt kuutisen vuotta pyörittäneet diskoja vanhusten hoivalaitoksissa, Tavastia-klubilla ja erilaisissa tanssipaikoissa ja on huomattu, että kyllä tanssi, jossa on rytmiä vetää vaan kovasti puoleensa, Piepponen kertoo.
Hänen mukaansa vuorovaikutus, joka tanssissa syntyy kasvokkain ja liikkeillä ja eleillä kommunikoimalla virkistää ihmistä. Mummodiskoilulla halutaan myös nykyaikaistaa käsityksiä vanhuksista.
– Elämän rytmi on nykyisin nopeatempoista verrattuna siihen, kun valtaosa ihmisistä työskenteli maataloudessa, siksi on luonnollista, että tempo näkyy myös musiikkimauissa, hän sanoo.
Vuotalon tapahtumassa soi vauhdikas disco, rock, funk ja twist. Vierailevina artisteina oli vuonna 1964 perustettu Jussi & The Boys -yhtye. Sen keulahahmolla sanoittaja, säveltäjä, sovittaja Jussi Raittisella oli itselläänkin yhteisiä musiikkimuistoja tanssikansan kanssa, esiintyjäkin on 80-vuotias.
”Musiikkimuistoja kerätään elämän varrelta”
Tämän päivän seitsemänkymppiset eivät enää ole välttämättä tanssilavojen tangokansaa, toteaa myös Vanhusten hyvinvointia työkseen pohtiva erityisasiantuntija Päivi Tiittula Etsivän vanhustyön verkostokeskuksesta VALLI ry:stä.
– Heidän nuoruudessaan kuunneltiin paljon esimerkiksi Beatlesia ja Elvistä. Ihmiselle kertyy kuitenkin kumulatiivisesti erilaisia musiikkimuistoja koko elämän varrelta. Omaksumme koko ajan uutta ja saamme uusia tuulahduksia, vaikka vanhetaankin, Tiittula sanoo.
Tiittulan mukaan iäkkäille järjestettävät tanssitapahtumat, kuten mummodiskot ovat yksi hyvä esimerkki toiminnasta, jossa ilo, musiikki, muistot ja liikkuminen yhdistyvät. Samalla voidaan tarjota vastavoima vanhusten yleistyvälle yksinäisyydelle.
– Mummodiskossa voit tavata vanhoja ystäviä ja löytää myös uusia ihmissuhteita. Mieli voi hyvin kun on jotakin, mitä odottaa ja tietää tapaavansa muita, asiantuntija sanoo.
Tiittula korostaa, että ikääntyvälle väestölle järjestetyn toiminnan pitää olla kutsuvaa ja perustua siihen, että heitä kuunnellaan ja toimintaa suunnitellaan heidän tarpeidensa pohjalta.
– Myös siitä on huolehdittava, että vanhusten pääsy tapahtumiin mahdollistetaan, hän sanoo.
Iäkkäissä korostuu yksinäisyys
Työelämän jäädessä taakse sosiaalisten suhteiden määrä usein vähenee.
Tilastokeskuksen mukaan yli 75-vuotiaista 43 prosenttia asuu yksin. Kaikkein iäkkäimpien joukossa yksinäisiä on eniten, ja erityisesti ihmisten kasvokkainen tapaaminen on vähentynyt voimakkaasti.
Tiittula korostaa, että eläkkeelle siirryttyään ihmiset kokevat uusien yhteisöjen löytämisen tärkeänä.
– Yksinäisyyden torjunnassa tapahtumat, joissa voidaan luoda uusia ihmissuhteita ovat merkityksellisiä. Myös se, että pääsee liikkumaan ja ilmaisemaan itseään on hyväksi kokonaishyvinvoinille ja terveydelle.
Hän kertoo amerikkalaistutkimuksesta, jossa on osoitettu, että aivojemme hermosolut uudistuvat jatkuvasti, ja että musiikilla ja tanssilla on neuroplastisuutta eli aivojen muovautumiskykyä edistävä vaikutus kaiken ikäisiin.
Myönteiset vaikutukset aivojen neuroplastisuudelle merkitsevät hermosolujen välisten uusien yhteyksien syntymistä. Samalla mahdollistuu koko ihmisen elinkaaren jatkuva uuden oppiminen ja esiin tulevat myös immunologiset ja sosiaaliset terveyshyödyt.
Tutkimuksen mukaan musiikki ja tanssi ovat hauskoja, helppoja ja edullisia tapoja parantaa ihmisten fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.
