Lapin hyvinvointialue pyrkii karsimaan menoja pikaisesti 25 miljoonalla. Mistä nämä säästöt löytyvät, Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela?
Osittain kyse on normaalista talousarvion loppuvaiheen tilanteesta, jossa budjettiesitys käydään rivi riviltä läpi ja arvioidaan mahdollisuuksia alentaa kustannuksia.
Tavoite on prosentuaalisesti jonkin verran tavanomaista talousarviovalmistelun ”loppukiriä” ja ”karsintaa” korkeampi ja edellyttänee myös konkreettisia toimenpide-esityksiä, joita siis parhaillaan valmistellaan.
Ensi vuonna pitäisi säästää 47 miljoonaa ja vuodesta 2025 lähtien pysyvästi 98 miljoonaa, mihin jälkimmäinen luku perustuu?
Luku perustuu siihen, että vuosina 2023–2024 syntyvät alijäämät tulee kattaa viimeistään vuoden 2026 talousarviossa. 47 miljoonaa on osa 98 miljoonan euron sopeutusta.
Taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa, josta 47 miljoonaa euroa toteutuu vuonna 2024 ja 98 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen.
98 miljoonaa on niin valtava luku, että miten tuollaisen säästäminen on mahdollista? Antaisitko esimerkkejä toiminnan kuluista?
98 miljoonaa euroa on lähes 10 prosenttia hyvinvointialueen käyttötaloudesta. Lapin pelastuslaitoksen toimintakulut ovat noin 24,5 miljoonaa euroa vuodessa, joka on neljäsosa 98 miljoonan sopeuttamistavoitteesta.
Pohjoisen Lapin palvelualueen toimintakate (eli toimintakulut vähennettynä toimintatuotoilla, joita ovat muun muassa asiakasmaksut) on noin 97,3 miljoonaa euroa eli sopeuttamistavoitteen verran. 98 miljoonaa euroa vastaa siis Pellon, Kolarin, Muonion, Enontekiön, Kittilän, Inarin ja Utsjoen perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannuksia.
Itäisen Lapin palvelualueen toimintakulut ovat n. 92,9 miljoonaa vuodessa eli vähemmän kuin sopeuttamistavoite.
Sairauksien ehkäisyn ja hoidon, eli käytännössä perusterveydenhuollon, toimintakulut ovat noin 155,9 miljoonaa euroa vuodessa
Mistä asiasta ei voida missään nimessä säästää?
Taloutta ei saada tasapainoon, jos keskustelua lähdetään käymään tuolta pohjalta.
Mitä säästöt tarkoittavat palvelujen käyttäjille?
Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että fyysiset palvelupisteet siirtyvät kauemmas tai niiden aukioloajat supistuvat, mutta myös sitä, että digitaalisia lähipalveluita lisätään.
Jäämmekö ilman palveluita?
Lakisääteiset palvelut on järjestettävä. Hyvinvointialueen arviointimenettely voi käynnistyä talouteen tai palveluihin perustuen. Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn taloudellisiin kriteereihin perustuen. Valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta, jos on osoittautunut, että hyvinvointialueen kyky järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto on ilmeisesti vaarantunut muutoin kuin tilapäisesti.
Lapha on linjannut, että säästöjä haetaan ostopalveluista. Kuka näitä ostopalveluja sitten tuottaa vai jäämmekö ilman palveluita?
Hyvinvointialue arvioi laajasti, mitä palveluja on edullisinta tuottaa omana toimintana ja mitä ostopalveluina. Muutosta voi olla kumpaankin suuntaan, ts. ostopalvelua voi olla edullisempaa korvata omalla toiminnalla tai omaa toimintaa ostopalveluilla.
Ketkä säästöjä etsivät?
Hyvinvointialuejohtaja, toimialajohtajat, vastuualuejohtajat, talousjohtaja, talouspäälliköt jne. käyvät läpi talousarvioesitystä vuodelle 2024 tuon 25 miljoonan euron karsimiseksi.
Käytättekö konsulttiapua?
Talousarvion 2024 valmistelussa ei. Talouden sopeuttamisohjelman valmistelussa ensi vuonna mahdollisesti joltakin osin.
Käyttekö keskustelua muiden hyvinvointialueiden kanssa, mistä he aikovat säästönsä löytää?
Keskustelua on käyty ja käydään jatkuvasti.
Kuinka suurena yllätyksenä sinulle tuli, että säästämään pitää ryhtyä jo ensimmäisen hyvinvointialueen vuoden jälkeen?
Talouden sopeuttamistarve ei tullut yllätyksenä, mutta sen määrä ja mittakaava on odotettua suurempi.