Hyppää sisältöön
Louis Theroux istuu isossa nojatuolissa ja puhuu vierellään istuvalle, ruudulliseen päällystakkiin pukeutuneelle henkilölle toinen käsi eteen kohotettuna.
Dokumentaristi toivoo jonkinlaista muutosta nykyiseen, ja rajoitusten lisäämiseen älypuhelimien käytössä. Kuva: Elias Koli

Katso brittidokumentaristi Louis Theroux´n haastattelu: ”Ihmiskunta myrkyttää itsensä teknologialla ja sosiaalisella medialla”

Maailmankuulu dokumentaristi on toimittaja Sean Ricksin haastateltavana Levillä Aurora-tapahtumassa.

Jutta Mattsson
Eelis Rytkönen
Vesa-Pekka Hiltunen

Mikä Aurora-tapahtuma?

  • Yle järjestää keskustelutapahtuma Auroran Kittilässä Levillä.
  • Tänä vuonna aiheena on sivistys, ja asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, miten kasvatetaan sivistynyt lapsi, ja onko taide luksusta.
  • Keskustelut voit katsoa suorana tai tallenteena Yle Areenasta.
  • Päivän päätöspuheen pitää brittidokumentaristi Louis Theroux klo 17.30.
  • Tapahtuman tarkan aikataulun löydät täältä.
  • Voit osallistua tapahtuman keskusteluun chatissa Yle Tunnuksella.
Jutta Mattsson

“Lapseni ovat kännissä teknologiasta”

Millaista on sivistys, joka hajottamisen sijaan tuo meitä yhteen? Toimittajana Sean Ricks. Tekstitetty suomeksi.

Dokumentaristi Louis Theroux on huolissaan sosiaalisen median ja älypuhelinten vallasta nykyarjessa. Hän paljasti omien lastensa olevan niihin pahasti koukussa ja vertasi riippuvuutta humaltumiseen. Kuinka selaamista ei voi lopettaa, vaikka tiedostaa että pitäisi lopettaa.

– Aivan kuin olisin baarissa, ja pieni ääni sisälläni sanoo että älä ota enää, mutta toinen ääni kuiskuttelee että vielä yksi. Sitten menen nukkumaan pahemmassa humalassa, mikä on huono idea.

Theroux’n mukaan ihmiskunta myrkyttää itsensä teknologialla ja sosiaalisella medialla

– Paljonko voit ottaa myrkkyä, ennenkuin tajuat, että voisipa juoda mustikkamehua.

Hän nosti esiin, kuinka Elon Musk puhuu tietokoneen asentamista aivoihin ja muistutti yleisöä Google-laseista.

– Ajattelen että se on hieno tapa tulla psykoottiseksi kahdessa tunnissa.

Dokumentaristi uskoo ja toivoo jonkinlaista muutosta nykyiseen, ja rajoitusten lisäämiseen älypuhelimien käytössä esimerkiksi koulussa.

– Niin voisimme olla taas omat itsemme, Theroux kiteyttää.

Jutta Mattsson

Theroux'n kokemusten mukaan uusnatsit eivät ajattele olevansa pahoja, vaan maailman parhaita ihmisiä

Louis Theroux'n parikymmentä vuotta jatkunut ura on täynnä äärimmäistä ihmisten kohtaamisia. Hän on haastatellut uusnatseja ja seksirikollisia. Miten Theroux pitää haastattelunsa empaattisena?

– Minulta kysytään kaikista eniten, miten pysyn niin rauhallisena niin kauheiden ihmisten kanssa? Aivan kuin minun pitäisi raivota heillä ja lyödä nyrkillä.

Dokumentaristin mukaan kysymyksenasettelusta syntyy vaikutelma, että olisi heikkoutta ymmärtää haastateltavien motiiveja.

– Henkilöllä on hyvä syy tehdä tekonsa. Olen taipuvainen ajattelemaan, että kaikki ihmiset pitävät itseään hyvänä ihmisenä.

Hän nostaa esimerkiksi uusnatsit.

– He eivät yritä olla maailman pahimpia ihmisiä, he yrittävät olla maailman parhaimpia ihmisiä. He tavoittelevat utopiaa, jossa on heidän maailmankuvansa mukainen järjestys.

Threoux yrittää löytää yhteisiä kokemuksia haastateltavan kanssa, jotta voisi ymmärtää ihmisen valinnat.

– Meidän kaikkien sisällä on murhanhimoisia ja vaarallisia ajatuksia, sinä ja minä pystymme vain tukahduttamaan ne.

Jutta Mattsson

Dokumentaristi Theroux: “Suomessa ei ole tarpeeksi outoja hyypiöitä”

Dokumentaristi Louis Theroux kertoo olevansa Suomessa nyt ensimmäistä kertaa, ja suomalaisten kannattaisi hänen mukaansa olla siitä jopa ylpeitä, ettei dokumentin aiheita ole Pohjolasta löytynyt.

– Teillä ei ole tarpeeksi outoja hyypiöitä. Teillä selvästi on kulttuurista kypsyyttä. Yleensä dokumenttini käsittelevät angstia, itsetuhoisia elintapoja, ekstremistejä, Theroux luettelee.

– Jos Suomessa ei ole juurikaan niitä, niin teidän pitäisi olla tyytyväisiä.

Theroux valittelee, ettei tiedä tarpeeksi Suomesta etukäteen. Hän luettelee tietävänsä Teemu Pukin, Sibeliuksen, Renny Harlinin ja Aki Kaurismäen elokuvat.

– Lisäksi minulla oli Nokia-puhelin kun ne olivat vielä cooleja.

Haastattelun alkuun Ricks myös opetti Theroux´lle muutaman tärkeän fraasin suomeksi, kuten “Kiva olla täällä.” ja “Käärijän olisi pitänyt voittaa”.

Vesa-Pekka Hiltunen

Kirjailija Suomen Pisa-tulosten heikentymisestä: ”Jos raaja on irti, laastari ei auta”

Keskustelijoina kirjailija Minna Rytisalo, väitöskirjatutkija Leea Lakka ja PISA:n kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen. Toimittajana Matti Toivonen.

Vielä 2000-luvun alussa Suomi paistatteli Pisa-vertailun huipulla. Vuonna 2006 Suomi oli absoluuttisesti maailman kärkeä. Sen jälkeen alaspäin on tultu niin luonnontieteissä, lukemisessa kuin matematiikassakin.

Syynä on muun muassa sosioekonomisten tekijöiden merkityksen kasvu, mutta myös koulutusleikkaukset.

– Koulutuksesta on leikattu aika paljon. Sipilän hallitus leikkasi 630 miljoonaa euroa, eikä niitä rahoja ole koskaan palautettu, kirjailija Minna Rytisalo sanoo.

Hän kritisoi nykyistä koulujärjestelmää, joka voi kasvattaa nuorten paineita.

– Nykyinen koulumaailma on rakennettu putkeksi ilman välivuosia ja kasvurauhaa: ilman että nuori saa miettiä mitä haluaa, Rytilahti sanoo.

Hän kysyy, onko koulun tehtävä luoda talouskasvua ja palvella elinkeinoelämän tarpeita – vai onko koulun itsearvoinen tehtävä kuitenkin sivistys? Hänen mielestään koulun pitäisi perustua sille, että sivistys on taitoa käyttää tietoa hyvään.

– Tällä hetkellä se toteutuu aika huonosti.

Neljä ihmistä keskustelemassa lavalla, edessään yleisöä.
Minna Minna Rytisalo, Leea Lakka ja Arto K. Ahonen keskustelivat siitä, mikä kouluissa on mennyt pieleen. Kuva: Elias Koli

Väitöskirjatutkija Leea Lakka tutkii ”takarivin oppilaita”. Hän muistuttaa, että puolet ikäluokasta ei mene lukioon vaan ammatilliseen koulutukseen. Useampi hallitus peräjälkeen on leikannut sieltä esimerkiksi äidinkielestä.

– Amiksessa on koulutuspoliittisesti valittu, ettei lukeminen ja kirjoittaminen ole niin tärkeää, Lakka sanoo.

Pisan kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo, että Aasiassa nuoret ovat koulunkäyntiin käytetyn määrällä verrattuna vielä tiukemmalla kuin suomalaiset. He pärjäävät Pisassa tällä hetkellä parhaiten, mutta ovat samaan aikaan onnettomampia kuin suomalaiset.

Mitä pitäisi tehdä, että Suomessa palataan paremmalle uralle?

– Jos raaja on irti, laastari ei auta, Rytisalo sanoo.

Pikkuhankkeet eivät auta, vaan nuorille tarvitaan kasvurauhaa ja opettajille työrauhaa. Leea Lakka vaatii kouluihin muun muassa lisää aikuisia.

Jutta Mattsson

”Samassa joukkueessa saattoi olla roistot ja poliisit. Se on ollut äärimmäisen sivistävää”

Mitä kaikkea urheiluharrastuksesta voi oppia tai saada? Katso koko keskustelu Yle Areenasta.

Entinen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Efe Evwaraye toimii nykyisin Erätaukosäätiön asiantuntijana. Hän kuvailee saaneensa urheiluharrastuksestaan paljon käänteentekeviä kohtaamisia ja kokemuksia, jotka ovat mahdollistanut pärjäämisen myöhemmin elämässä.

– Mitä pidempään pelasin amerikkalaista jalkapalloa, sitä vähemmän näin itseni pelaajana, vaan sitä enemmän näin itseni jonain muuna.

Ruudulliseen kauluspaitaan pukeutunut mies istuu ja puhuu käsillään elehtien, edessään mikrofoni.
Efe Evwaraye Kuva: Elias Koli

Evwaraye pelasi jääkiekkoa 17-vuotiaaksi ja sitten vaihtoi lajia amerikkalaiseen jalkapalloon. Hän kuvailee päätyneensä valtavirtalajista marginaalilajiin. Yksi ero lajien välissä oli, että valtavirtalajissa merkittävä osa kanssapelaajista tavoitteli ammattilaisuutta.

Toisin oli amerikkalaisen jalkapallon treeneissä.

– Tekemisessä oli mukana tippa realismia, Evwaraye nauraa.

Tämä puolestaan aiheutti sen, että pelitovereillä oli elämää lajin ulkopuolellakin ja samassa joukkueessa oli paljon erilaisia todellisuuksia

– Siellä kaverit miettivät, mitä mä tuun tekemään sitten kun mä en pelaa, mihin menen töihin tai mihin menen opiskelemaan. Samassa joukkueessa saattoi olla roistot ja poliisit. Se on ollut äärimmäisen sivistävää.

Jutta Mattsson

Skeittauksen opettaja Onni Saltevo toivoo koululiikunnan kilpailuasetelman vähentymistä – ”Kaikille löytyy ominainen tapa liikkua”

Onni Saltevo hymyilee katsoessaan kameraan skeittihallissa.
Saltevon mukaan skeittauksen opettaminen on hänelle unelma-ammatti, jota luultavasti tekisi vaikka saisikin skeittaamisesta kiinteää palkkaa. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Helsingin yhteislukiossa aloitti tänä syksynä skeittilinja. Sen opettajan Onni Saltevon mukaan ”vakavalla urheilulla” olisi skeittauksesta opittavaa.

Opetukseen kuuluu viikoittaisen skeittauksen ja normaalien oppiaineiden lisäksi kaupunkisuunnittelua, tapahtumatuotantoa ja kuvausta.

Saltevo sanoo kuitenkin olevansa ennen kaikkea skeittari. Hän on mukana keskustelemassa siitä, miten urheiluharrastus voi kasvattaa alkaen klo 16.15.

Eelis Rytkönen

Sinisiin pukeutunut nainen istuu ja hymyilee leveästi, edessään mikrofoni.
Rosa Meriläinen ei innostunut laatimaan kulttuurikaanonia. Kuva: Elias Koli.

”Huono kysymys” – keskustelijat eivät innostuneet nimeämään sivistäviä taideteoksia

Sivistyksestä ja taiteesta keskustelevat Rosa Meriläinen, Sari Multala ja Anna Airola eivät innostuneet vastaamaan kysymykseen siitä, mitkä teokset kuuluvat suomalaisen yleissivistykseen.

– Minä en lähde sulle mitään kulttuurikaanonia latelemaan, tyhmä kysymys, Meriläinen sanoo ja aiheutti naurunremakan yleisössä.

– Hyvä Rosa, Sari Multala myötäilee.

Keskustelijat toivovat, että kaikille uusille teoksille annetaan mahdollisuus.

Jutta Mattsson

Kasvatusvastuu valuu monin paikoin koulun puolelle – Mikä on kodin rooli lapsen sivistäjänä?

Miten kasvatan sivistyneen lapsen? Katso koko lähetys Yle Areenassa.

Arvostavatko nykyajan vanhemmat sivistämistä? Yhä useampi vertaa vanhemmuuttaan kiiltokuviin, joita esimerkiksi media tai mielikuvat täydellisestä vanhemmuudesta luovat.

Samaan aikaan kuitenkin kasvatusvastuuta on kasattu myös koulun suuntaan. Psyko- ja perheterapeutti Pia Penttalan mukaan kaikki kuitenkin lähtee kodista ja perheen sisäisistä rakenteista.

– Ei me voida ajatella että koulu ottaa koppia tunnekasvatuksesta ja hiihdonopetuksesta. Vanhemman tehtävä on huolehtia että lapsi on joka aamu koulukykyinen.

Penttalan kanssa aiheesta on keskustelemassa myös kasvatusvaikuttaja Jarno Paalasmaa ja erityisopettaja Johanna Syrén. Rehtorina toimiva Paalasmaa on havainnut kasvatusvastuun siirtymisen koulumaailmaan.

– Koulun ja kodin pitäisi olla kasvatuskumppaneita, mutta niin että päävastuu on kotona. Koko kasvatus on tasapainon etsimistä ja arkista läsnäoloa ja pieniä asioita arjessa, Paalasmaa toteaa.

– Ennen kaikkea sen pitää olla hauskaa ja kivaa! Penttala huomauttaa.

Eelis Rytkönen

Nainen punaisissa vaatteissa istuu ja puhuu, edessään mikrofoni.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) Kuva: Elias Koli

Ministeri Multala: On varmistettava, että myös maahanmuuttajanuoret pääsevät harrastamaan

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) mielestä taiteen näkeminen on suomalaisten perusoikeus. Multala kehuu erilaisia alennuksia, joita museoissa ja näyttelyissä on.

Multala tosin toteaa, että harrastaminen on usein kallista.

Multalan mielestä pitää huolehtia, että myös maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus harrastaa ja nauttia taiteesta.

Rosa Meriläinen toteaa puolestaan, että hallitus on leikkaamassa kulttuurista. Meriläinen myös toteaa, että suomalaista kulttuuria ei tunneta ulkomailla.

Ministeri Multala on samaa mieltä tuntemattomuudesta.

– Se on Sibelius ja sen jälkeen on pitkä tauko, Multala sanoo.

Meriläinen puolestaan muistuttaa anglo-amerikkalaisen kulttuurin hallitsevuudesta.

Suosittelemme