Riku Reposen seinänaapurina on Hollolan työllisyyspalvelujen toimipiste. Apu olisi periaatteessa lähellä, jos hän olisi pyrkimässä työmarkkinoille.
Reponen on 29-vuotias, eikä hän ole koskaan ollut työssä.
Virallisesti hän on työtön työnhakija. Hänellä on ammatillisessa kuntoutuksessa suoritetut datanomin paperit, mutta terveysongelmien vuoksi hän ei koe olevansa työkykyinen.
– Täällä kotona mä pystyn menemään pötköttämään. Mutta missä työpaikassa pystyy sanomaan pomolle: sori, mulla on sairauden kivut niin pahat ja väsyttää, että menen nyt tirsoille taukohuoneeseen seuraavaksi pariksi tunniksi keräämään itseäni, Reponen sanoo.
Vuosia työttömänä olleiden määrä kasvaa. Jo 45 000 suomalaista on elänyt yli tuhat päivää työmarkkinatuella. Se tarkoittaa, että työttömyys on kestänyt ainakin kolme vuotta ja kymmenen kuukautta.
Tämä pitkäaikaistyöttömyyden kova ydin ei ole pienentynyt huolimatta monista työllisyysuudistuksista. Asiaa käsittelee uusin MOT-ohjelma Ikuiset työnhakijat.
Työmarkkinatukea maksetaan työttömille, joilla on vähäinen työhistoria tai jotka ovat pudonneet pois peruspäivärahalta pitkittyneen työttömyyden takia.
Työelämään paluu on sitä vaikeampaa, mitä pidempään työttömyys jatkuu. Viime vuonna avoimille työmarkkinoille työllistyi keskimäärin enää joka kuudes, jos työttömyys oli jatkunut vähintään kaksi vuotta.
Reponen ei hae töitä, vaan pyrkii eläkkeelle
Riku Reposen vaikeuksien taustalla on 16-vuotiaana diagnosoitu kipuoireyhtymä CRPS. Vuosia jatkuneiden terveysongelmien ja hoitotraumojen jälkeen hänellä on todettu myös krooninen väsymysoireyhtymä.
Reponen saa työmarkkinatukea, mutta hänet on vapautettu työnhausta.
– Mulle sanottiin, että siellä [työttöminä työnhakijoina] roikkuu paljon ihmisiä, joilla ei ole oikeastaan työkykyä, vaan odottamassa, kunnes jotain tähdellistä tapahtuu heidän asiassaan.
Reponen yrittää päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Hänen tilanteensa ei ole ainutlaatuinen.
Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä nuorista ei ole ollut työelämässä juuri lainkaan, ilmeni Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Varhainen syrjäytyminen työmarkkinoilta liittyy usein mielenterveysongelmiin.
Palveluja myllätty jatkuvasti
Työllisyyspalveluja on viime vuosina pantu uusiksi monta kertaa.
Juha Sipilän johtama hallitus lanseerasi vuonna 2018 aktiivimallin. Siinä työttömien etuuksia leikattiin, jos he eivät täyttäneet aktiivisuusehtoja. Mallin vaikutukset työllisyyteen jäivät epäselviksi, koska samaan aikaan osui talouden nousukausi.
Sanna Marinin hallitus kumosi aktiivimallin. Maaliskuussa 2021 alkoivat työllisyyden kuntakokeilut. Asiakkaiksi siirtyi te-toimistoista kuntiin pitkäaikaistyöttömiä, alle 30-vuotiaita ja maahanmuuttajia.
Vain vuotta myöhemmin te-palveluja ryhdyttiin uudistamaan pohjoismaiseen malliin. Tavoitteena on katkaista työttömyys nopeasti, kun virkailija on yhteydessä työttömään kahden viikon välein työttömyyden alussa. Työttömät velvoitettiin hakemaan pääsääntöisesti neljää työtä kuukaudessa.
Petteri Orpon hallitus taas aikoo kumota tämän hakemuspakon. Yritykset ovat kuormittuneet turhista hakemuksista, joita on tehty vain vaatimusten täyttämiseksi.
Arkiset asiat monille työttömille liian vaikeita
Kuntoutuslääkäri Raija Kerätär on tavannut tuhansia pitkäaikaistyöttömiä. Hänen mielestään vuosia työttömänä olleiden joukko tulisi perata yksitellen ja monen ammattilaisen voimin.
– Työkyky selviää esimerkiksi arvioimalla sitä, pystyykö ihminen hoitamaan asioita, käymään kaupassa, pukeutumaan tai olemaan muiden kanssa tekemisissä, käymään harrastuksissa, Kerätär sanoo.
Lääkärin mielestä ne työttömät pitäisi kuntouttaa, joille siitä olisi hyötyä. Muut päästettäisiin eläkkeelle, jos työkykyä ei todellisuudessa enää ole.
Yli tuhat päivää työmarkkinatuella olleista noin 90 prosentilla on työkykyä heikentäviä sairauksia, Kerätär arvioi. Sairauksia ei ole kuitenkaan kunnolla tutkittu tai hoidettu.
– Pahimmillaan nuori on mennyt koulumaailman läpi eikä puhu. Tai työttömällä on niin vaikeat pelko- ja ahdistusoireet, että uskaltaa käydä kodin ulkopuolella vain seitsemältä aamulla, kun lähikaupassa ei ole muita kuin myyjä. Joku on niin vaikeasti masentunut, ettei jaksa pestä hampaita, aukaista postia tai pukea päivävaatteita. Ei silloin ole työkykyinen ihminen.
Ministerin ratkaisu on yksilöllisemmät palvelut
Nyt hallituksen työllisyystoimista vastaa työministeri Arto Satonen (kok.). Hallitus aikoo leikata useita työttömien etuuksia, kuten ansiosidonnaista päivärahaa ja asumistukea. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä töihin.
Satonen uskoo, että pitkäaikaistyöttömien ongelmia voidaan perata, jos työllisyyspalvelut saadaan toimimaan yksilöllisemmin.
– Yksilöllisesti pitää katsoa, onko työkykyä jäljellä ja jos on, niin sellainen palvelu, joka heille sopii, Satonen sanoo.
Satonen ei lupaa työttömien palveluun lisää virkailijoita. Hän uskoo, että virkailijoilla riittää enemmän aikaa vaikeasti työllistyville, kun jatkossa myös työttömyyskassat voivat tarjota työllisyyspalveluja.
Satosen ministerikaudella vuonna 2025 työllisyyspalvelut siirtyvät kokonaan kuntiin. Tästä päätti jo edellinen hallitus.
Kuntakokeilujen ideana on räätälöidä kunnissa yksilöllisiä palveluja juuri vaikeimmin työllistyville. Arvioiden mukaan kuntakokeilun vaikutukset työttömyyteen ovat olleet toistaiseksi vähäisiä.
– Kyllä oma näppituntuma on se, että niillä [kokeiluilla] on kuitenkin ollut merkitystä. Tämä on ainakin niiden ihmisten viesti, jotka kentällä ovat näitä kokeiluita tehneet. Mutta kuten tulokset osoittavat, niin ei varmastikaan riittävästi, Satonen myöntää.
Harva työllistyy hylkäyspäätöksen jälkeen
Riku Reposen hakemus työkyvyttömyyseläkkeelle hylättiin vuosi sitten.
Kelan päätöksen mukaan Reposen toimintakyky on selvästi heikentynyt, mutta hänellä ei ole sellaista sairautta, vikaa tai vammaa, joka osoittaisi työkyvyttömyyden kaikkeen työhön.
Reponen on toista mieltä. Viimeisenä oljenkortenaan hän on valittanut Kelan hylkäyspäätöksestä vakuutusoikeuteen.
Kävi valitukselle miten tahansa, Reponen ei usko nykykunnolla koskaan työllistyvänsä. Tilastojen mukaan vain harva palaa töihin sen jälkeen kun hakemus työkyvyttömyyseläkkeelle on hylätty.
Datanomina Reposen pitäisi esimerkiksi ohjelmoida tai neuvoa tietokone-ongelmissa.
– En mä sitä pysty tekemään. Pelkkä ajatuskin kylmää.
Katso uusin MOT-dokumentti Yle Areenassa: Ikuiset työnhakijat
Kommentointi on suljettu ennenaikaisesti 20.11. kello 19.37 moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.