Suomalaispelaaja on juhlinut pääsarjan korikuninkuutta viimeksi 43 vuotta sitten. Silloin tempun teki TuNMKY:n Tapio Stén kaudella 1979–1980.
134 maaottelua Suomi-paidassa pelannut Stén nakutti tuolloin runkosarjassa 35 pistettä ottelua kohti.
Nyt kirouksen voi murskata Lahti Basketballin Erik Sajantila, joka on noussut tänä syksynä Korisliigan tähtikaartiin. Ennen lauantai-illan BC Nokia -ottelua Sajantila oli nakuttanut peräti 24,8 pistettä ottelua kohti ja kärkkyi tilastokakkosena aivan Katajan Nike Sibanden (25,3) kantapäillä.
– Kyllähän se vetää vähän nöyräksi, koska suomalaisia ei juurikaan ole ollut kärkikahinoissa. Kausi on vasta alussa. Tässä tehdään joka päivä töitä, että voittaisimme joukkueena. Korikuninkuus ei ole tavoitteeni, vaan se, että voittaisimme pelejä, sanoo 22-vuotias Sajantila.
Läpimurtoa selittävät loogiset ja arkisetkin syyt.
– Kaikki lähtee treenaamisesta. Viime kauden jälkeen, kun jäimme pudotuspelien ulkopuolelle, laadimme selkeän suunnitelman, mitä teemme. Lopputulos on tässä, Erik Sajantila pohjustaa syitä sensaatiomaiseen alkukauteen.
Vielä viime kaudella Sajantilan pistekeskiarvon pystyi laskemaan kahden käden sormin. Kolmatta täyttä kauttaan Lahti Basketballin riveissä pelaava heittokone oli parhaimmillaan pelannut liigassa yhdeksän pisteen keskiarvolla. Kesän harjoituskuuri on nostanut miehen pelin aivan uudelle tasolle.
– Siellä oli paljon juoksua ja fysiikkatreeniä sekä tietysti normaalia lajitreeniä. Totta kai se helpottaa, jos on itseluottamus kunnossa. Taitoa pitää olla myös taustalla, joten ei se pelkästään itseluottamuskysymys ole.
– Olen saanut voimaa ja räjähtävyyttä lisää, ja sitä kautta peli on avautunut itselleni paljon paremmin, 195-senttinen Sajantila selventää.
Sajantila on mättänyt koreja tavalla, johon koko 2000-luvulla on pystynyt vain yksi suomalaispelaaja. Äänekoksken Huimaa edustanut pallovirtuoosi Jyri Lehtonen latoi palloa korirenkaan läpi 25,6 pisteen keskiarvolla kaudella 2001–02.
Sajantila on tällä kaudella ollut poikkeus amerikkalaispelaajien hallitsemassa pistetilastossa. Seuraava suomalaispelaaja, Seagullsin Okko Järvi (16,4) löytyy vasta korintekijätilaston 14. sijalta.
– Melkein 25 pistettä ottelua kohti on tosi paljon. Jos emme voita pelejä, niin pitää katsoa myös muita osa-alueita, missä voin auttaa joukkuetta. Se vie vähän iloa pois siitä, koska koripallo on joukkuelaji.
Sajantilan kommentti on helppo ymmärtää, sillä Lahti Basketballilla on ollut alkukaudesta paljon vaikeuksia. Kahdeksasta ottelusta LaBa on pystynyt kairaamaan vain kaksi voittoa.
Lahden päävalmentaja Tom Cooman on antanut tärkeimmälle pelaajalleen runsaasti vastuuta ja Sajantila on pelannut 30 minuuttia ottelussa.
Tapiolan Hongan kasvatin heittoprosentit ovat suurista heittomääristä huolimatta pysyneet korkealla. Sajantilan kahden pisteen yrityksistä on kahdeksan ottelun aikana osunut 56,1 prosenttia ja kolmen pisteen yrityksistä huimat 52,5 prosenttia.
Sajantila pitää kuitenkin jalat tiukasti parketin pinnassa, vaikka tulosta on tullut.
– En ole kuitenkaan todistanut vieläkään tässä sarjassa juuri mitään. Tulen edelleen treeneihin ja peleihin puhtaalla mielellä ja haluan todistaa joka päivä itseni uudestaan, linjaa Sajantila.
49 pisteen iltapuhde
Kauden toistaiseksi hurjin suoritus Sajantilalta nähtiin kolmannessa ottelussa Loimaan Bisonsia vastaan, kun hän tykitti peräti 49 pistettä. Tuolla pistesaldolla hän kirjoitti nimensä Suomi-koriksen legendojen joukkoon.
Suomalaispelaajista 2000-luvulla kovemman pistesaldon yksittäisessä pelissä on kerännyt Martti Kuisma, joka heitti kaudella 2001–02 Hongan paidassa 61 pistettä ottelussa BC Jyväskylää vastaan.
Yksittäisissä otteluissa Sajantilaa hurjempiin lukemiin ovat yltäneet Kuisman lisäksi ainoastaan Jyri Lehtonen (66 p.), Kari Kulonen (52), Petri Niiranen (50) ja Sakari Pehkonen (50).
– Bisons-peli oli tosi ainutlaatuinen ilta. Jokainen heitto tuntui siltä, että se menee sisään. Kun on tuollainen tunne, niin ei muuta kuin palloa ilmaan. Eniten tuossa harmittaa se, että hävisimme pelin. Siitä jäi ristiriitaiset fiilikset, kertoo Sajantila.
Aivan puskista Sajantilan koritehtailu ei ole tullut. Häneltä löytyy juniorimaaotteluita kaikista ikäluokista, ja viime kesän hän vietti Suomen haastajamaajoukkueen vahvuudessa. Lisäksi Sajantila pelasi ja harjoitteli neljä vuotta Suomen lupaavimpien nuorten pelaajien mankelissa HBA-Märskyssä.
Kuluneen kauden peliesitykset ovat tuskin jääneet huomaamatta myöskään Susijengin valmennusjohdolta.
– Olen halunnut edustaa miesten maajoukkuetta ihan lapsesta lähtien. Odottelen kutsua, jos se on tullakseen. Jos se tulee, niin lähden tosissani haastamaan vähän kokeneempia pelaajia, päättää Sajantila.