Lopella sijaitseva Haapastensyrjä on tunnettu Suomen metsänjalostuksen keskuksena, jossa tutkitaan ja jalostetaan kotimaisia puulajeja ja marjakasveja. Aiemmin Haapastensyrjä oli osa Metsäntutkimuslaitosta, mutta nykyään se kuuluu Luonnonvarakeskukselle.
Nyt Luonnonvarakeskus suunnittelee muutoksia Lopen Haapastensyrjän metsänjalostus keskuksen toimintaan. Luke aloitti yt-neuvottelut viime viikolla. Neuvotteluiden tavoitteena on muun muassa pienentää nykyisiä toimitilamenoja.
Suunnitelmien mukaan Haapastensyrjän toimipaikan tiloja tiivistetään ja nykyisestä päärakennuksesta luovutaan. Laboratoriotoiminnot siirretään Luken muihin toimipaikkoihin. Jatkossa Haapastensyrjässä tehdään pääasiassa metsänjalostusta ja geenivarojen suojelua.
Lopelle on istutettu presidenttien puita
Haapastensyrjän Rotupuistoon on koottu kotimaisten metsäpuiden luonnosta löytyneitä harvinaisia erikoismuotoja, jotka havainnollistavat puulajiemme runsasta perinnöllistä muuntelua. Puiston pinta-ala on kolme hehtaaria ja sieltä löytyy noin 50 erilaista männyn, kuusen, koivun, lepän, haavan ja pihlajan erikoismuotoa.
Suomen tasavallan presidentit ovat 1960-luvulta alkaen vierailleet Haapastensyrjässä ja istuttaneet puun Rotupuistoon. Haapastensyrjään aikaisemmin istutettuja presidenttien nimikkopuita ovat Urho Kekkosen kuusi (1962), Mauno Koiviston rauduskoivu (1984), Martti Ahtisaaren mänty (1998), Tarja Halosen kynäjalava (2005) ja Sauli Niinistön (2023) alkiomonistettu kuusi.