Venäjän tavoitteista rajatilanteessa ei ole varmuutta, mutta se kokeilee ja testaa Suomea luomalla painetta rajalle.
Kokosimme tähän itärajan tilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Niihin vastaavat Venäjä-asiantuntija Hanna Smith (HS) ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen (JS).
Mihin Venäjä itärajalla pyrkii?
HS: Isossa kuvassa on kaksi asiaa. Venäjä on sodassa Ukrainaa – Venäjän näkökulmasta laajemmin länttä vastaan – ja Suomi on liittynyt Natoon. Taustalla on se, että Venäjä on ilmoittanut, että jäsenyydellä on seurauksia. Itärajan tilanne on yksi seurauksista.
JS: Venäjä voi testata Suomea ja katsoa, kuinka valittu metodi toimii. Samalla kyseessä on potentiaalinen uhkaus. Näytetään, että maahanmuuttoasetta voidaan käyttää tarvittaessa.
Millaista hyötyä tilanteesta on Venäjälle?
HS: Venäjä tarvitsee yhtenäisen, Venäjän johtoa hyödyttävän vihamielisen länsikuvan. Suomi ei tähän kuvaan ole aiemmin sopinut, mutta nyt sitä yritetään rakentaa. Suomen ja Venäjän suhteet ovat murroskohdassa. Venäläiset ovat havahtuneet, että eivät sittenkään tunne Suomea. Katsotaan, kenen kanssa Suomi tekee yhteistyötä ja koetetaan lietsoa eripuraa suomalaisessa yhteiskunnassa. Uuden suhteen rakentuminen on pitkän ajan prosessi.
Rajaliikenteen rajoittaminen saattaa palvella Venäjän nykyisiä vallanpitäjiä. Samalla voidaan päästä eroon muutamasta pakolaisesta.
JS: Venäjällä voidaan luoda linnaleiritunnelmaa lännen uhasta. Suomen itärajasta on tulossa Kremlin kannalta hyödyllinen vastakkainasettelun narratiivi. Kun samaa tarinaa toistetaan, psykologinen suojamekanismi tuo epäilijöitäkin valtavirran ajattelun taakse.
Miten suomalaiset voivat varautua eripuran lietsomiseen ja vaikutusyrityksiin?
HS: Voimme yrittää ymmärtää sitä. Toiset näkevät tilanteen turvallisuuskysymyksenä, toiset pakolaiskysymyksenä. Vaarana on, että keskustelu lähtee asian viereen. Leirien radikalisoitumista pitää välttää.
Puheet russofobisesta yhteiskunnasta voivat iskeä kiilaa suomalaisten ja Suomessa asuvien suhteisiin. Rauhallisina pysyneet mielenosoitukset voivat riistäytyä.
JS: Jos tilanne pahenee, eripuraa on odotettavissa. Jos voimakkaita rajoitustoimia jatketaan ja lisätään, osa ihmisistä pitää niitä kohtuuttomina. Suomi saatetaan nostaa tässä eurooppalaiseen keskusteluun, jossa kaksi ääripäätä ovat esillä. Tiukka kontrolli vastaan vapaa liikkuvuus. Pitäisi välttää Suomen joutumista eurooppalaisen keskustelun välikappaleeksi ja samoin lyhyen tähtäimen puolueiden pikkupolitikointia. Malttia tarvitaan.
Miten pitkälle Venäjä voi tilanteen viedä?
HS: Selvästi aika pitkälle. Tätä harjoiteltiin 2015–2016. Nyt toiminta on järjestelmällisempää. Virallinen Venäjä voi päättää, jatketaanko toimia vai ei.
JS: Jos maapallon muuttovirrasta osa purkautuu tänne, tulijoiden potentiaali lasketaan miljoonissa. Silloin tilannetta on vaikea hoitaa. Venäjä voi myös päättää, että kyseessä oli tilapäinen häiriö ja tilanne päättyisi Suomen kannalta hyvin. Välimuoto on, että toimilla pyritään neuvotteluasemaan. Keskusteluja voidaan käydä myös tulevaisuudessa.
Miksi pyrkijöitä on nyt Suomen, mutta ei esimerkiksi Viron rajoilla?
HS: Venäjän suhteet Viroon tai Norjaan eivät ole muuttuneet. Suomen Nato-jäsenyys on uusi asia.
JS: Syitä ei voi tietää. Someilmiö osoittaa nyt Suomen rajan suuntaan.
Miten Suomen tilanne eroaa Puolan ja Valko-Venäjän rajatilanteesta?
HS: Valko-Venäjällä oli kampanjointia ja järjestettyjä lentoja lähtömaissa. Tätä ei ole toistaiseksi havaittu. Suomeen pyrkijät näyttävät jo olleen Venäjällä. Yhtäläisyyksiäkin on. Suomea kohtaan harjoiteltiin vuosina 2015–2016, isompi harjoitus on ollut Valko-Venäjällä. Autoritäärisen valtion johtoa voi hyödyttää, jos EU-maat rajoittavat maahantuloa.
JS: Eroa on paljon. Ihmisiä koottiin kolmansista maista. Ihmisiä työnnettiin väkivaltaisesti maastorajoille eikä ylityspaikoille. Tällä tavoiteltiin maahantulojärjestelmän romahtamista, kun maahantulijat eivät olleet viranomaiskontrollissa. Suomen tilanne on huomattavasti parempi.
Pyrkiikö Venäjä vaikuttamaan Suomen presidentinvaalien kampanjointiin?
HS: Ei mielestäni tällä hetkellä. Suomen ja Venäjän suhde on muuttumassa yleisesti. Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassa puhutaan Donald Trumpista Venäjän suosimana ehdokkaana, mutta samankaltaista ehdokasta ei ole Suomessa nyt ehdolla. Ennemminkin Venäjän vallanpitäjien toivekuva on, että voitaisiin kenties vaikuttaa hallituksen toimintakykyyn ja horjuttaa kansalaisyhteiskunnan luottamusta päätöksentekijöihin.
JS: Presidentinvaalien ehdokkaissa ei näy tässä eroja.
Katso tästä kansanedustajien keskustelua rajatilanteesta:
Korjattu kuvatekstissä Hanna Smithin ja Jukka Savolaisen tittelit. Vanhempi asiantuntija ja verkostojohtaja 22.11.2023