Suomi sulki perjantain ja lauantain välisenä yönä Nuijamaan, Vaalimaan, Niiralan ja Imatran rajanylityspaikat.
Syksyn aikana itärajan yli saapuneista noin 700 turvapaikanhakijasta noin 500 on saapunut marraskuun aikana.
Loppuviikolla Suomeen on tullut yli sata turvapaikanhakijaa Venäjältä.
1. Kuinka paljon Venäjän rajan yli on tullut turvapaikanhakijoita?
Elokuun alun jälkeen Venäjältä on tullut itärajan yli noin 700 turvapaikanhakijaa ilman viisumia.
Suurin osa heistä on tullut Suomeen Kaakkois-Suomen neljän raja-aseman kautta.
Valtioneuvosto ilmoitti viime torstaina, että Suomi sulkee viikonloppuna neljä eteläisintä raja-asemaansa, jotka ovat Nuijamaalla, Vaalimaalla, Niiralassa ja Imatralla.
Tämän jälkeen Kuhmon Vartiukseen alkoi tulla turvapaikanhakijoita. Maanantaihin mennessä heitä oli tullut yhteensä noin 120, joista 16 maanantaina.
Myös Sallaan tuli tänään turvapaikanhakijoita. Rajan ylitti 35 henkilöä polkupyörillä.
– Asian selvittely on kesken. Vielä ei ole selvää, hakevatko kaikki tulijat turvapaikkaa Suomesta, apulaiskomentaja, everstiluutnantti Ville Ahtiainen Lapin rajavartiostosta kertoi iltapäivällä.
Sallaan ei ole syksyn aikana tullut ennen maanantaita turvapaikanhakijoita.
– Tilanne Kaakkois-Suomessa on rauhallinen. Sallan ja Vartiuksen osalta pystymme hallitsemaan tilanteen, sanoo Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntija, majuri Jouni Lahtinen.
2. Onko maahanmuuttovirasto käsitellyt jo hakemuksia?
Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen kertoo, että Migri on tehnyt ensimmäiset päätöksensä itärajan yli syksyllä tulleiden turvapaikkahakemuksiin.
– Yksittäisiä päätöksiä on tehty. Päätökset ovat olleet kielteisiä, Lehtinen sanoo.
Maahanmuuttovirasto ei kerro, miksi se on tehnyt kielteisen päätöksen tai mistä maasta kielteisen päätöksen saanut henkilö on ollut lähtöisin.
Lehtisen mukaan kielteinen päätös tehdään, jos ”perustetta kansainväliselle suojelulle ei ole”.
Hän kertoo, että kansainvälinen suojeluntarve tarkoittaa sitä, että ”henkilö on vaarassa kotimaassa”. Sen sijaan esimerkiksi ”taloudelliset syyt” eivät ole peruste suojelulle.
Migrin mukaan viime viikkojen hakemuksia ei ole vielä ratkaistu, mutta turvapaikanhakijoiden puhuttelut ovat käynnissä.
3. Minne turvapaikanhakijat palautetaan, jos tulee kielteinen päätös?
Maahanmuuttovirasto käsittelee itärajan yli tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemuksia niin sanotussa normaalissa prosessissa.
Osa hakemuksista päätyy kuitenkin nopeutettuun menettelyyn.
– Nopeutettuun prosessiin päätyvät sellaiset hakemukset, joissa ei alustavien tietojen mukaan ole perusteita kansainväliseen suojeluun, sanoo maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Lehtinen korostaa, että jokainen hakemus kuitenkin käsitellään yksilöllisesti.
Jos henkilö saa kielteisen päätöksen, samalla tehdään päätös käännyttämisestä.
Kielteisen päätöksen saanut voi hakea hallinto-oikeudesta täytäntöönpanon kieltoa ja valittaa päätöksestä.
Minne itärajan yli Venäjältä tulleet turvapaikanhakijat palautetaan, jos he saavat kielteisen päätöksen?
– Poliisi vastaa käännyttämisestä. Heidät palautetaan omaan kotimaahan, sanoo Lehtinen.
4. Mitä turvapaikanhakijoiden kansallisuuksista tiedetään?
Maahanmuuttoviraston mukaan alkusyksynä Suomeen tulleet turvapaikanhakijat edustivat yli 30:a kansallisuutta.
He olivat esimerkiksi Marokosta, Etiopiasta, Egyptistä ja Jemenistä.
Marraskuun alussa tilanne muuttui.
– Sen jälkeen turvapaikanhakijoissa alkoivat korostua Somalian, Syyrian, Jemenin ja Irakin kansallisuudet, kertoo Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Maahanmuuttoviraston mukaan suurin osa turvapaikanhakijoista on noin 20–30-vuotiaita miehiä.
Kuhmon Vartiukseen saapui viime torstain ja sunnuntain välillä kymmeniä naisia. Mukana oli yksi lapsiperhe, jossa oli kaksi lasta.
– Vartiukseen tulleet ovat olleet yleensä hyväkuntoisia, mutta joskus nälissään ja matkasta rasittuneita, raja-aseman päällikkö, kapteeni Jouko Kinnunen kertoo.
Osa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on asunut jo pitkään Venäjällä, opiskellut tai ollut siellä töissä. Osa on tullut Venäjälle vasta viime kuukausina.
5. Miten turvapaikanhakijat ovat tulleet Suomeen?
Kuhmon Vartiuksen raja-asemalla on havaittu, että turvapaikanhakijat tuodaan ajoneuvoilla Venäjän puolelle rajaa.
– Venäläiset rajaviranomaiset työntävät heidät raja-alueelle ja sulkevat rautaportit. He eivät pääse enää Venäjän puolelle, raja-aseman päällikkö Jouko Kinnunen kertoo.
Sen jälkeen tulijat saapuvat lyhyen matkan Suomen rajalle polkupyörillä tai potkulaudoilla.
– Ihmisten tuomiseen Venäjän rajalle liittyy rikostutkintaa koskevia asioita eikä asiasta voida kertoa nyt enempää, Kainuun rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Tomi Tirkkonen kertoo.
Vartiuksen raja-asemalta turvapaikanhakijat viedään busseilla parin kilometrin päässä sijaitsevaan halliin, jossa he saavat ruokaa ja heille voidaan tehdä tarvittaessa terveystarkistus.
Sieltä heidät viedään vielä saman vuorokauden aikana vastaanottokeskuksiin, joita lähiseudulla on muun muassa Oulussa ja Joutsenossa.
6. Kenen on vastuu turvapaikanhakijoista, jos Suomi sulkee koko itärajan?
Pääministeri Petteri Orpo sanoi Kuhmossa maanantaina, että Suomella on valmius sulkea koko itäraja.
– Jos ei muutosta tähän tilanteeseen tapahdu, me tulemme tarvittaessa pikaisesti tekemään lisää toimenpiteitä, uhkasi Orpo.
Jos Suomi päättää sulkea koko itärajansa, ja jos Venäjä edelleen päästää turvapaikanhakijoita rajojen väliselle alueelle, turvapaikanhakijat voivat jäädä sinne jumiin.
Jätämmekö nämä ihmiset pakkaseen, kysyttiin pääministeri Orpolta?
– Pyrimme siihen, että näitä ihmisiä ei tule, Orpo sanoi eikä vastannut suoraan kysymykseen.
Rajavartiolaitoksen Jouni Lahtinen totesi aiemmin päivällä Ylelle, että vastuu tilanteesta on Venäjällä.
– Vastuu on niillä, jotka tätä järjestävät.
Lahtisen mukaan kaikissa tilanteissa huomioidaan erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevat henkilöt kuten lapset.
– Jos on erityisen haavoittuvassa asemassa olevia kuten lapsia, heidän oikeus hakea kansainvälistä suojelua huomioidaan kaikissa tilanteissa.
– Olemme kouluttaneet ja ohjeistaneet henkilöstömme tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat.
7. Onko sotilastaustaisia henkilöitä tullut Suomeen?
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho kyseli sunnuntaina viestipalvelu X:ssä, miten voidaan olla varmoja, ettei tulijoiden joukossa ole venäläisiä erikoisjoukkoja tai Wagnerin palkkasotilaita.
Maahanmuuttoviraston mukaan viitteitä sotilastaustaisten henkilöiden maahantulosta ei ole havaittu.
– Tähän mennessä tällaisesta ei ole ollut viitteitä, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Samaa kerrotaan Ylelle myös Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
– Meillä ei ole tästä minkäänlaisia viitteitä, sanoo majuri, rajaturvallisuusasiantuntija Jouni Lahtinen.
Suojelupoliisi kommentoi Ylelle, että turvapaikan hakeminen ”ei ole tehokkain keino vältellä” vastaanottajamaan turvallisuusviranomaisten mielenkiintoa.
Turvapaikanhakijoiden joukossa voi Supon mukaan kuitenkin liikkua ihmisiä, joilla on muita motiiveja kuin turvapaikan tarve.
Suojelupoliisi kertoi seuraavansa jatkuvasti turvapaikanhakijoiden taustoja.
Supo antaa Maahanmuuttovirastolle lausunnon, jos se arvelee jonkun turvapaikanhakijan vaarantavan kansallista turvallisuutta.