Valtiovarainministeriö oli vetämässä kunnilta maton alta pahimmalla mahdollisella hetkellä.
Ministeriö kertoi viime perjantaina, että kuntien valtionosuuksista eli valtionrahoituksesta viedään yli 400 miljoonaa euroa. Ajoitus oli kunnille viheliäinen, koska samainen perjantai oli viimeinen takaraja, jota ennen kuntien piti ilmoittaa ensi vuoden kuntaveroprosenttinsa.
Kunnilta siis oltiin viemässä merkittävä osa rahoituksesta, mutta kunnat eivät olisi kyenneet enää kompensoimaan rahan menetystä omassa verotuksessaan.
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta arvioi Ylelle, että rahoituksen pieneneminen olisi väistämättä johtanut joko velkaantumiseen tai esimerkiksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen leikkauksiin.
Nyt hallitus kertoo, että se lykkää valtionosuuksien vähennyksiä.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo, että tilanne olisi ollut kunnille erittäin hankala, koska ne ovat juuri lyöneet lukkoon budjettinsa ja veroprosenttinsa.
– Tämän mittakaavan muutokseen ei yksikään kunta ole pystynyt varautumaan. Tämän ja ensi vuoden osalta jaksotus on ensimmäinen, nopea ratkaisu kunnille vaikeaan tilanteeseen, Ikonen sanoo valtiovarainministeriön tiedotteessa.
Hallitus esittää kunnille väliaikaista lisärahoitusta, joka vähennetään myöhemmin
Vuosien 2024–2025 sijaan hallitus pienentää kuntien valtionosuuksia jaksotetusti vuosina 2025–2027. Valtionosuudet ovat valtion kunnille maksamaa rahoitusta kuntien peruspalveluiden, kuten opetuksen, järjestämiseen.
Kuntien valtionrahoitus siis pienenee yhä pysyvästi, mutta vähennys jaetaan useamalle vuodelle.
Lisäksi hallitus esittää kunnille ensi vuodeksi 192 miljoonan euron määräaikaista lisäystä. Samainen potti vähennetään kuntien rahoituksesta vuosina 2025–2027.
Hallitus kertoo etsivänsä ratkaisuja, joilla kuntien taloutta voitaisiin helpottaa vuodesta 2025 eteenpäin.
Useat kunnanjohtajat ehtivät tyrmätä rahoituksen vähenemistä ennen hallituksen ilmoitusta lykkäyksestä. Suurilta kunnilta oli katoamassa valtionosuuksia yllättäen kymmeniä miljooonia euroja enemmän kuin aiemmin odotettiin.
Miksi kuntien rahoitus pienenee?
Kuntien rahoitus pienenee samalla, kun niiden tehtäviä on siirretty hyvinvointialueille.
Taustalla on monimutkainen rahoituksen ja vastuiden uudelleenjärjestely, jonka ymmärtämiseksi pitää käydä pieni kertaus:
- Sote-uudistuksessa terveydenhuolto siirtyi kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi, mikä pienentää merkittävästi kuntien menoja.
- Siksi uudistuksessa päätettiin, että kuntaveroa pienennetään ja siirretään maksettavaksi valtionverotukseen. Menojen pienentyessä leikataan myös valtion kunnille maksamia valtionosuuksia.
- Yllätysleikkaus kunnille oltiin tekemässä, koska arvio kunnilta valtiolle siirtyvästä veropotista tarkentui vastikään. Siihen nojasi myös kunnilta vähennettävien valtionosuuksien summa.
- Verotulojen laskun taustalla on odotettua vähäisempi pääomatulojen kertymä. Yllätysleikkauksen syistä kertoi Helsingin Sanomille valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö Terhi Järvikare.
Kuntaliitto laski, että kunnilta oli vähenemässä vuosina 2024 ja 2025 asukasta kohden noin 80 euroa valtionosuuksia.
Hallituksen nyt kunnille esittämä määräaikainen lisäys taas kompensoi ensi vuonna rahoituksen vähenemistä noin 35 eurolla kuntalaista kohti.
Kuntaliiton Sanna Lehtonen ja kunnanjohtaja Reijo Siltala kommentoivat kuntarahoitusta aiemmin maanantaina Radio Suomen Päivässä:
