Kynnys kunnianloukkaukselle on hyvin korkea eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahoa koskevassa tapauksessa, arvioi Helsingin yliopiston viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen.
Tiistaina uutisoitiin, että Halla-aho on tehnyt poliisille rikosilmoituksen, jossa hän syyttää stand-up-koomikko Iikka Kiveä kunnianloukkauksesta.
Rikosilmoitus koskee tapausta, jossa Kivi kutsui Jussi Halla-ahoa fasistiksi viestipalvelu X:ssä marraskuun lopulla. Halla-aho kertoi haluavansa rikosilmoituksella selvittää, missä kulkevat leimaavien sanomisten rajat.
Neuvosen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja KKO:n oikeuskäytännön perusteella merkittävien poliitikkojen täytyy suvaita myös kärjekkäämpiä ilmaisuja.
– Eduskunnan puhemies on Suomessa protokollassa heti nykyisen ja entisten presidenttien jälkeen. Lisäksi Halla-aho on pyrkimässä presidenttiehdokkaana korkeimpaan tehtävään. Tältä osin, jos kyse on vain yhdestä sanasta, niin kynnys kunnianloukkaukselle on hyvin korkealla, Neuvonen kertoo sähköpostitse.
Osa presidentinvaalikampanjaa?
Presidentinvaalien läheisyys on nostanut esille kysymyksen siitä, onko tapaus osa Halla-ahon vaalikampanjaa. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Helimäen mielestä kyllä.
– Koska presidentinvaalit ovat vähän päälle kuukauden päästä, nyt on aktiivisin kampanja-aika. Täten voi katsoa, että kaikki mitä presidenttiehdokkaat tekevät, on osa heidän kampanjointiansa, Helimäki kertoo sähköpostitse.
Helimäen mukaan äänestäjät muistavat parhaiten vasta tapahtuneet asiat, joten mitä tuoreempi jokin tieto on, sitä todennäköisemmin se vaikuttaa äänestäjän päätökseen.
– Ehdokkaat hakevat erittäin korkeaa virkaa, joten varmasti käytössä ovat kaikki mahdolliset vaikutuskeinot, joilla äänestäjät saadaan vakuutettua omasta pätevyydestä ja kyvystä saada asioita hoidettua. Kukaan ei halua joutua alakynteen tai näyttäytyä altavastaajana.
Helimäen mukaan tapauksesta uutisointi todennäköisesti hyödyttää Halla-ahoa, sillä hän on vääryyden uhrin roolissa, mikä tuo hänelle sympatiaa.
– Toisaalta lopputulema tulee myös riippumaan keskustelusta ja tilanteen ratkaisusta. Mikäli syitä tähän loukkaukseen käydään läpi, voi siitä olla myös haittaa Halla-ahon imagolle.
Ennakkoratkaisuna kumottu tuomio
Sananvapauden rajat olivat esillä pari vuotta sitten, kun toimittaja Johanna Vehkoo oli syytettynä entisen oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta.
Käräjä- ja hovioikeus tuomitsivat Vehkoon kunnianloukkauksesta, mutta korkein oikeus kumosi tuomion. Tapausta pidetään ennakkoratkaisuna poliittisesta sananvapaudesta.
Kyseessä oli tapaus, jossa Vehkoo julkaisi rajatulle joukolle Facebook-päivityksen, jossa hän luonnehti Lokkaa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi.
KKO:n tuomion mukaan kärkevät ja halventavatkaan ilmaisut eivät välttämättä merkitse rikoslain tarkoittamaa toisen kunnian loukkaamista, ja niitä tulee tarkastella huomioon ottaen se asiayhteys, missä ilmaisu on esitetty.
– Vehkoo-ratkaisuissa KKO myös toteaa, että henkilön aiempi käyttäytyminen vaikuttaa, ja Halla-ahohan on tuomittu KKO:ssa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan juuri sellaisista sanonnoista, jotka voidaan yhdistää nykymuotoiseen fasismiin, Neuvonen sanoo.
Halla-aho on aiemmin painottanut sananvapauden ja ilmaisunvapauden merkitystä. Tätä Neuvonen pitää huomionarvoisena.
– Mielenkiintoista tietysti on, että Halla-aho on tähän saakka kannattanut laajaa sananvapautta ja puolustanut varsin loukkaavienkin ilmaisujen käyttämistä.
Helimäki ei ole yllättynyt Halla-ahon ulostulosta. Hän näkee sen jatkumona aiemmalle keskustelulle sananvapaudesta.
– Tällainen tapaus nostattaa esiin puhetta sananvapaudesta – siitä mitä saa sanoa, missä menee rajat loukkaukselle sekä onko puolueellisuutta siihen, kuka saa sanoa tiettyjä asioita. Muistamme varmaankin, että Halla-ahon sanomisia on rangaistu, joten tämä tilanne on hänelle oivallinen oman asemansa puolustamiselle.