Hallitus kannustaa turvapaikanhakijoita nopeaan maasta poistumiseen porrastamalla paluuavustusta. Sisäministeriö antoi asiasta asetuksen tänään. Se on voimassa kaksi vuotta.
Ensi vuoden alusta vapaaehtoisen paluun avustus on 5 300 euroa, jos avustusta haetaan 30 päivän sisällä ensimmäisestä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tai hakemuksen peruuttamisesta.
Jos avustusta haetaan 30 päivän jälkeen, se laskee 2 000 euroon. Suuremman avustuksen voi saada vain kerran.
Perheensä kanssa palaava lapsi saa saman tuen kuin täysi-ikäinen hakija, samoin alaikäinen yksin palaava lapsi.
Lisäavustusta voi saada 1 000 euroa, esimerkiksi sairas, yhden huoltajan perhe tai ihmiskaupan uhri.
Paluuavustukset Pohjoismaiden tasolle
Ensi vuoden alusta avustussumma on sama paluumaasta riippumatta. Maakohtaisissa avustussummissa on ollut muutaman sadan euron eroja.
Avustussummat saatetaan samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Usean paluumaan kohdalla avustussumma nousee.
Vapaaehtoisen paluun avustus voi olla tukea matkakustannuksiin ja uudelleenkotoutumiseen tai hyödyketukea.
Hyödyketuella tarkoitetaan palveluita tai tarvikkeita, joiden avulla palaaja voi esimerkiksi kouluttautua tai perustaa pienyrityksen.
Avustuksesta voidaan maksaa enintään 200 euroa Suomessa. Loput maksetaan hakijan paluumaassa.
Avustusta ei voi saada toiseen EU-maahan, Schengen-valtioon tai sellaiseen maahan palaava, jonka kansalaiselta ei vaadita viisumia. Ihmiskaupan uhrit voivat saada avustusta kuitenkin myös näihin maihin.
Paluuavustuksen epäämisellä halutaan varmistaa, että avustukset eivät toimi vetotekijänä Suomeen.
Vapaaehtoisesti palaavia ollut odotettua vähemmän
Tähän mennessä vapaaehtoisesti palaavia on ollut selvästi odotettua vähemmän verrattuna kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määriin.
Vuosina 2021−2023 paluuavustuksia on myönnetty vuositasolla noin 80−125 palaajalle.
Jos lähtijöiden määrä kasvaisi 30 prosenttia edellisvuodesta, vuonna 2024 avustettuja paluita olisi noin 165.
Hallituksen muistiossa arvioidaan, että jos vapaaehtoisia palaajia olisi sata enemmän vuodessa kun aiemmin, vastaanoton menoja säästettäisiin yli kolme miljoonaa euroa vuodessa.
Valtaosa vapaaehtoisesti palanneista on mennyt Irakiin. Viime vuonna palanneita oli Irakin jälkeen eniten Georgiaan ja Venäjälle.
Irakilaiset jättävät eniten uusintahakemuksia
Turvapaikkahakemusten määrä nousi merkittävästi vuonna 2015, jolloin vastaanotettiin yli 32 000 hakemusta. Sen jälkeen määrät ovat laskeneet huomattavasti.
Vuonna 2022 jätettiin 5 827 turvapaikkahakemusta. Niistä noin 17 prosenttia oli uusintahakemuksia.
Turvapaikkahakijoiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Venäjä (1 172), Irak (652) ja Somalia (307).
Tämän vuoden lokakuun 23. päivään mennessä on jätetty 3 456 turvapaikkahakemusta, joista 21 prosenttia on uusintahakemuksia.
Irakilaiset ovat jättäneet 473 uusintahakemusta, joka on kaksi kolmannesta kaikista uusintahakemuksista.
Kielteisten turvapaikkapäätösten lukumäärä on laskenut hieman kahtena viime vuotena: niitä on ollut 800–900.
Maahanmuuttovirasto: Paluuavustusten tulisi olla suurempia
Maahanmuuttoviraston mukaan Irakiin palaaville myönnettävä avustus on melko matala maan hintatasoon nähden. Viraston mukaan se ei tee vapaaehtoisesta paluusta erityisen houkuttelevaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan avustussummien tulisi olla keskeisiin maihin selvästi ehdotettua korkeammat, jotta ne kannustaisivat palaamaan vapaaehtoisesti.
Virasto pitää ongelmallisena myös avustussummien porrastamista. Sen mukaan se ei edesauta uudelleenkotoutumisen kestävyyttä ja pysyvyyttä.