Helmikuuhun siirrytään lakkosumassa, joka näkyy jo keskiviikkona pääkaupunkiseudulla päiväkotien lakkoina. Torstaina ja perjantaina lakot laajenevat useille aloille ja vaikutukset näkyvät koko maassa.
Liikkuminen vaikeutuu erityisesti perjantaina, kun junat ja osa bussiliikenteestä seisahtuvat. Laajoja lakkoja nähdään myös muun muassa kaupan alalla ja teollisuudessa.
Kyse on poliittisista lakoista, koska ne eivät kohdistu perinteiseen tapaan työehtosopimukseen vaan hallitukseen.
Poliittisilla lakoilla ammattiliitot vastustavat Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemia työmarkkinauudistuksia, työttömyysturvan heikennyksiä ja vientivetoista työmarkkinamallia.
Seuraukset muistuttavat yleislakkoa
Poliittiset lakot ovat Ylen aamussa vierailleen työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan Suomessa harvinaisia.
Keskusjärjestö SAK on arvioinut, että lakkoihin osallistuu 300 000 palkansaajaa eri aloilta.
Tulevaa lakkosumaa on kuvailtu myös yleislakoksi. Åbo Akademin vanhemman yliopistonlehtorin Mika Helanderin mukaan termi on määritelmällisesti väärä, mutta seuraukset kuitenkin muistuttavat yleislakkoa.
Lakoissa on mukana niin monta liittoa, että vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan muihin toimintoihin, Helander kuvailee.
Vientivetoinen malli sopimusten vastainen?
Hallitus ajaa Suomeen vientivetoista työmarkkinamallia palkansaajajärjestöjen laajasta vastustamisesta huolimatta.
Lakiin kirjattaisiin, ettei valtakunnansovittelija saisi tarjota muille aloille palkankorotuksia, jotka ylittävät vientialojen saamat korotukset.
Työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen mukaan vientivetoinen malli on kansainvälisten sopimusten vastainen.
– Kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että sovittelijan harkintavaltaa ei tule etukäteen rajoittaa. Mutta kai se nyt jonkinlainen rajoitus on, jos sanotaan, ettei saa ylittää yleistä linjaa, Koskinen arvioi.
Vientivetoisen mallin lisäksi hallitus haluaisi rajoittaa työntekijöiden oikeutta poliittisiin lakkoihin. Esimerkiksi niiden kestoa rajattaisiin vuorokauteen, eikä poliittista työtaistelua saisi aloittaa samasta asiasta yhtä kertaa enempää.
Koskisen mukaan poliittisia lakkoja koskevat rajoitussuunnitelmat ovat tyypillisiä autoritaarisille järjestelmille, koska poliittiset työtaistelut kuuluvat demokratiaan.
– Ja kun Suomi ei ymmärtääkseni ole autoritaarinen, on kummallista, että nyt pidetään tiukasti kiinni sellaisista piirteistä, jotka kuuluvat autoritaariselle järjestelmälle, Koskinen sanoo.
Kompromissihalukkuutta ei nähtävissä
Neuvottelut ammattiliittojen ja hallituksen välillä ovat toistaiseksi katkenneet. Pääministeri Orpo on kuvannut lakkoja kohtuuttomiksi.
Työministeri Arto Satonen (kok.) on puolestaan sanonut aiemmin, ettei työmarkkinajärjestöiltä ole tullut vaihtoehtoja vientivetoiselle mallille. Koskisen kertoo olleensa itse kuultavana työryhmässä, ja sanoo, että ehdotuksia on kyllä tuotu kaiken aikaa esille.
Ongelma on, että ehdotuksetkin voivat olla kansainvälisten sopimusten vastaisia tai ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.
– Se on sellaista hankalaa juridista vääntöä.
Vanhemman yliopistonlehtorin Mika Helanderin mukaan maailmalta tiedetään tapauksia, joissa hallitukset olisivat kaatuneet poliittisten lakkojen seurauksena. Suomessa tämä on kuitenkin epätavallista: yleensä pakon edessä joudutaan tekemään kompromisseja.
– Tulee semmoinen savuverho eteen, ja kulisseissa neuvotellaan. Sitten jatketaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Tässä vaiheessa seurauksia on kuitenkin vaikea ennakoida.
– Näen tämän hieman pessimistisenä, koska kompromissihalukkuutta ei ole nähtävissä, Helander lisää.
Helanderin mukaan vientimallilla voi olla työelämää taannuttavia vaikutuksia, koska silloin palkanmuodostus siirtyisi lakiin sen sijaan, että se muodostuisi markkinoilla.
– Esitetyillä ehdotuksilla sotketaan normaalit työehtosopimusneuvottelut. Sinne asetetaan kaikenlaisia paineita, erityisesti vientisektorille, jotka joutuvat kantamaan koko palkankorotuspaineen muiltakin sektoreilta.