Suomen hallitus on tekemässä muihin Pohjoismaihin nähden poikkeuksellisen suurta, yksipuolista uudistusta, sanoo Turun yliopiston poliittisen historian opettaja ja tutkija Ilkka Kärrylä.
– Näin laajaa uudistuspakettia ei ole ollut missään Pohjoismaassa.
Kärrylä tekee parhaillaan vertailevaa raporttia aiheesta. Hän kertoo, että muissa Pohjoismaissa on tehty vain yksittäisiä uudistuksia ilman työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrystä. Työmarkkinaosapuolilla tarkoitetaan työnantajajärjestöjä ja ammattiliittoja, jotka ovat Pohjoismaissa yleensä neuvotelleet yhdessä työehtojen muutoksista.
Yleensä muissa Pohjoismaissa on suosittu kompromisseja, joissa on yhdessä sovittu myönnytyksistä myös palkansaajapuolelle, Kärrylä sanoo.
Ruotsissa esimerkiksi lievennettiin henkilöperusteista irtisanomissuojaa vasta pari vuotta sitten. Siinä, missä Suomen hallitus on nyt muuttamassa lakia yksipuolisesti, tehtiin Ruotsissa muutos keskusjärjestöjen sopimuksen pohjalta. Samalla parannettiin kuitenkin palkansaajien oikeuksia kiristämällä työnantajien velvollisuuksia uudelleenkouluttaa irtisanottavaa henkilöstöä ja auttaa heitä löytämään uusia töitä, Kärrylä selittää.
Hän kertoo, että hallituksen nyt kaavailema uudistuspaketti sisältääkin sellaisia yksittäisiä asioita, mitä on muissa Pohjoismaissa jo tehty. Ruotsissa käytössä on esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ja Tanskassa on melko kevyt henkilöperusteinen irtisanomissuoja.
Mukana on kuitenkin myös asioita, joiden lopputulos on palkansaajan kannalta huonompi kuin muissa maissa. Esimerkiksi lakko-oikeutta ei ole rajattu lakisääteisesti missään muussa Pohjoismaassa. Hallitus haluaisi heikennyksiä myös työttömyysturvaan, joka on jo nykyisellään heikoimmasta päästä, kertoo Kärrylä.
– Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee sitten olemaan Suomessa Pohjoismaiden heikoin.
Ruotsissa ei lakkoilla
Ruotsissa lakkoillaan muihin Pohjoismaihin verrattuna hyvin vähän. Kärrylän mukaan on kolme syytä siihen, että naapurimaan työmarkkinoilla vallitsee sopu asioista, joista Suomessa tapellaan nyt jättilakoilla.
Ensinnäkin palkansaajien asema on Ruotsissa vahvempi kuin kotimaassa. Vahvempi asema näkyy esimerkiksi sopimuksien ja lakien tulkintaetuoikeutena ristiriitatilanteissa ja vahvempana edustuksena yritysten hallituksissa. Toiseksi työnantajapuolen ja työntekijäpuolen välit ovat naapurimaassa luottamuksellisemmat kuin Suomessa. Kolmanneksi Kärrylä nostaa jo edellä mainitun kompromissien löytämisen tarjoamalla parannuksia myös palkansaajille.
Hänen mukaansa poliittiset lakot ovat olleet tähän saakka kaikissa Pohjoismaissa harvinaisia. Suurin osa lakoista on liittynyt työehtosopimusneuvotteluihin.
– Poliittisia lakkoja ei ole ollut sen takia, kun hallitukset eivät ole yrittäneet tällaisia isoja yksipuolisia lakiuudistuksia, Kärrylä painottaa.
Politiikkaradio käsitteli työmarkkinauudistuksia aiemmin tällä viikolla:
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.