Hallitus suunnittelee jälleen uusia säästöjä sote-menoihin. Taustalla on valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ilmoitus, jonka mukaan Suomen pitää tehdä kolmen miljardin sopeutukset jo aiemmin hallitusohjelmassa linjattujen säästötoimien päälle.
Pelissä ovat hallituksen uskottavuus ja lupaukset julkisen talouden vakauttamisesta sekä EU:n taloussäännöt. Suomi ei halua alijäämänsä kasvavan niin korkeaksi, että se joutuisi EU:n ”tarkkailuluokalle”.
Uudet säästövaatimukset kiristävät nyörejä lukuisilla eri hallinnonaloilla, mutta katseet kääntyvät etenkin sosiaali- ja terveysministeriöön (STM) ja sen ohjaamiin hyvinvointialueisiin, koska ne haukkaavat jo nykyisin yli neljäsosan koko valtion budjetista.
Sopeutuksia pohtii parhaillaan hallituksen työryhmä, joka ei ole kertonut julkisuuteen yksityiskohtia säästösuunnitelmista. Keskusteluihin osallistuu Ylen tietojen mukaan muun muassa STM:n ylintä virkajohtoa. Päätöksiä säästöistä on tarkoitus tehdä huhtikuun kehysriihessä.
Pyrimme selvittämään, millaisia uusia säästökeinoja sote-alalle nyt pohditaan. Ylen tietojen mukaan päätöksiä leikkauskohteista ei ole vielä tehty.
Hyvinvointialueilta ei voi saksia isoja summia pois
Uudet säästöt tulisivat hallitusohjelmassa jo aiemmin linjatun yli miljardin euron sote-säästöjen päälle.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom sanoo, että hyvinvointialueiden rahoituksesta ei voi vain yhtäkkiä napata pois valtavia rahasummia, koska alueiden rahoitus on mitoitettu väestöpohjan ja palveluiden tarpeen mukaan.
Hyvinvointialueet ovat tehneet alijäämäisiä tuloksia. Hallituksen mukaan lisäsäästöjä tarvitaan osittain juuri sen vuoksi, että alueiden menot ovat kasvaneet yllättävän korkeiksi.
Hyvinvointialueilla vastustetaan hoitajamitoitusta
STM:ssä uusia leikkauksia pidetään haastavina toteuttaa. Toimintojen järkeistämistä ja järjestelyä hyvinvointialueilla on jo tehty.
Uusia säästöjä voidaan kuitenkin saada, jos hoidon tasoa päätetään alentaa. Tämä tapahtuisi lakimuutoksilla.
Osastopäällikkö Cantell-Forsbomin mukaan STM on valmis punnitsemaan kaikenlaisia keinoja. Myös vanhushoidon hoitajamitoitusta arvioidaan, vaikka se ei ole ensisijaisia säästökohteita ministeriön ehdotuslistalla. Ministeriössä ollaan nyt valmiita tekemään laskelmia, millaisia säästöjä muutokset mitoitukseen tai sen poistaminen toisivat.
Hoitajamitoituksen purkaminen oli esillä jo hallitusneuvotteluissa. Petteri Orpon (kok.) hallitus on siirtänyt hoitajamitoituksen voimaantuloa vuoteen 2028. Nykyinen mitoitus on 0,65 eli keskimäärin 6,5 hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Tästä on tarkoitus siirtyä aikanaan 0,7:n mitoitukseen.
Enemmistö hyvinvointialueista haluaa päästä kokonaan eroon mitoituksen kiristämisestä.
Hoitotakuuta ei ole lyöty lukkoon
Cantell-Forsbomin mukaan myös hoitotakuu perusterveydenhuollossa mutta etenkin erikoissairaanhoidossa voi joutua tarkasteltavaksi.
Hoitotakuu tarkoittaa potilaan oikeutta päästä arvioitavaksi ja saada hoitoa määräajassa. Nykyisin erikoissairaanhoito on aloitettava puolen vuoden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta.
Jos tämä lupaus poistettaisiin kokonaan tai joiltain erikoissairaanhoidon aloilta, kiireettömiin leikkauksiin pääseminen voisi vaikeutua entisestään.
– Jos hoitotakuuta muutetaan, sitä pitäisi arvioida myös erikoissairaanhoidon osalta, vaikka hoitotakuu ei tällä hetkellä siellä oikein toteudukaan, Cantell-Forsbom sanoo.
Samalla voisi tulla arvioitavaksi se, mitä erikoissairaanhoidon palveluita julkisen terveydenhuollon tulee ylipäätään tarjota. Kaikkiin nykyisin tehtäviin leikkauksiin ei välttämättä pääsisi tulevaisuudessa ja osa leikkauksista voitaisiin keskittää nimettyihin sairaaloihin.
Myös STM:n äskettäisessä selvityksessä ehdotettiin erikoissairaanhoidon keskittämistä ja sairaalaverkon karsimista.
– Meillä on hoitoja, jotka eivät uhkaa terveyttä, mutta parantavat elämänlaatua. Tällaisia hoitoja voidaan joutua rajaamaan, Cantell-Forsbom sanoo.
Hallituksen säästöjä pohtivaa työryhmää vetävä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) ei antanut haastattelua tähän juttuun.