Hallituspuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Kauma sanoo, että suojaosa voidaan palauttaa, jos sen vaikutukset osoittautuvat negatiivisiksi työllisyyden kannalta.
– Kannustinloukku on kohdistunut juuri siihen kohtaan, missä suojaosa saavuttaa maksimin, eli 300 euroon. Ihmiset eivät välttämättä tee enempää töitä kuin suojaosan verran.
Kauma toteaa, että hän on itsekin ollut suojaosan kannattaja.
– Nyt haluamme seurata tällä hallituskaudella, mitkä sen vaikutukset ovat. Vaikka sitä ei sellaisenaan ole kirjattu hallitusohjelmaan, niin me varmasti palaamme tähän (suojaosan poistoon) mikäli huomaamme, että sen vaikutus on enemmän negatiivinen kuin positiivinen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomauttaa, että suojaosan poiston riski on se, että osa-aikatyö vähenee ilman, että kokoaikatyö lisääntyy.
– Euromääräisesti suurimmat leikkaussummat kohdistuvat opiskelijoista niihin, jotka ovat tehneet osa-aikatyötä. Tämä on hassua ajattelua, sillä emmehän me halua, että opiskelijat siirtyvät kokoaikaiseen työhön.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä mainitsee, että opiskelu ja työnteko täydentävät toisiaan.
Puolen miljoonan suomalaisen tuet ovat pienentyneet hallituksen leikkausten tultua voimaan huhtikuun alussa. Hallitus hakee säästöjä valtiontalouteen pienentämällä sosiaali- ja työttömyystukia.
Työttömyysturvasta poistuivat lapsikorotus ja niin sanottu suojaosa.
Suojaosa on antanut työttömälle mahdollisuuden ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se heikentää työttömyysturvaa.
Leikkaukset koskevat yhtä lailla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä Kelan maksamia työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa.