Maanteiden nopeusrajoituksia raamittava ohjeistus on parhaillaan Väyläviraston päivitettävänä. Sen pohjalta alueellisesta tienpidosta vastaavat ely-keskukset tulevat asettamaan nopeusrajoitukset yhteensä noin 78 000 kilometrille maantieverkkoa.
Kaarinalainen onnettomuustutkija ja liikenneturvallisuustyöntekijä Jaakko Klang seuraa aktiivisesti Pohjoismaiden toimia liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Hänen mielestään Suomen tulisi ottaa käyttöön niin sanottu Ruotsin malli.
Siinä nopeusrajoitusta alennetaan sadasta kahdeksaankymmeneen kilometriin tunnissa, jos vastakkaisten ajosuuntien välissä ei ole keskikaiteita.
– Ajatukseni perustuu kansainvälisiin tutkimuksiin ja Ruotsin kehittämään nollavision periaatteisiin. Siinä nopeudet sovitetaan ihmisen kestävyyden mukaan. Jos kahden henkilöauton nokkakolari tapahtuu, kuoleman todennäköisyys törmäysnopeudella 80 kilometriä tunnissa on alle 30 prosenttia, kun se satasella on lähes sata prosenttia, kertoo Klang.
Ruotsin nollavision pohjana oleviin tutkimustietoihin viitataan myös Väyläviraston päivityshankkeen taustamateriaaleissa (PDF).
Jaakko Klang kirjoitti ajatuksensa Turun Sanomien Lukijoilta-palstalle, ja näkemykset ovat herättäneet keskustelua.
Yksi kommentoija arvioi, että nopeusrajoitusten alentaminen on yhteiskuntamme näivettämisen tie. Klang perusteli näkemyksiään vielä uudelleen. Hän mainitsi, että nopeusrajoitusten muuttamiseen vaikuttaa poliittinen tahtotila.
– Oma isäni on kuollut liikenneonnettomuudessa. Olen tutkinut onnettomuuksien taustoja ja teoriaa ja haluan vähentää niitä. Haluan kertoa muillekin, mitkä riskit ovat ajettaessa korkeilla nopeuksilla maantiellä, jotta kaikki saapuisimme elävinä kohteeseen, sanoo Klang.
Liikennekuolemien määrä pyritään puolittamaan
Varsinais-Suomessa satasen nopeuksia on kesäaikaan esimerkiksi valtateillä yhdeksän ja kymmenen sekä vilkkailla seututeillä kuten Raision ja Kustavin välisellä tiellä.
Suomi on asettanut tavoitteeksi liikennekuolemien puolittamisen vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Sitä on onnettomuustutkija Jaakko Klangin mielestä hyvin vaikea saavuttaa, jos ei myös nopeusrajoituksia tarkastella turvallisuusperusteella kuten Norja ja Ruotsi ovat tehneet.
– Norja on tällä hetkellä maailman johtava liikenneturvallisuusmaa ja siellä tapahtuu noin puolet vähemmän liikennekuolemia kuin Suomessa. Nuorten liikennekuolemat eivät poikkea heidän osuudestaan koko väestössä, kertoo Klang.
Aina ei tarvitse ajaa satasta
Monet kuljettajat ajattelevat, että nopeusrajoitus on se nopeus, jota pitää ajaa. Se on kuitenkin väärä ajatus. Onnettomuustutkija Jaakko Klang haluaa murtaa myytin.
– Nopeusrajoitushan on suurin sallittu ajonopeus eli kuljettajan pitää sovittaa ajonopeutensa alle sen, sellaiseksi ajonopeudeksi, millä hän pystyy hallitsemaan kaikki tilanteet.
Klang muistuttaa, että liikenteessä on esimerkiksi iäkkäitä kuljettajia, jotka tunnistavat omat rajoitteensa. Heidän on aivan sallittua ajaa alhaisemmalla nopeudella, esimerkiksi satasen tiellä kahdeksaakymppiä.
– Tietysti liikennettä kannattaa huomioida. Jos ajat satasen alueella kuuttakymppiä, jonoa alkaa muodostua. Se on kuitenkin sallittua. Muiden pitää muistaa noudattaa turvavälejä eikä tulla aivan perään kärkkymään, muistuttaa Klang.
Turvavälistä on myös se hyöty, että vaikka ajettaisiin korkeammilla nopeuksilla ja tulee tarve äkkijarrutukselle tai vilkun käyttö unohtuu viime hetkeen, voidaan välttää jopa ketjukolari.