Kotoutumiskorvausten lakkauttaminen osuisi etenkin Ukrainasta sotaa paenneisiin, kertoi työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Ylen aamussa perjantaina.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitti tällä viikolla budjettiehdotuksensa ensi vuodelle. Hän esittää, että kunnille ja hyvinvointialueille vastaanotetuista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista maksettavat kotoutumiskorvaukset lakkautettaisiin.
Lakkautuksella säästettäisiin 317 miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana.
Kotoutumiskorvauksilla valtio korvaa kunnille kustannuksia, joita syntyy maahanmuuttajien kotouttamispalveluista. Palveluista keskeisimpiä ovat kielikoulutus ja työllistymisen tukeminen, mutta niihin kuuluvat myös esimerkiksi koulutukset, joissa tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja tapoihin.
Valtaosa kotouttamispalveluja käyttävistä on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, kertoo Hämäläinen. Tällä hetkellä suurin osa heistä on tilapäistä suojelua hakeneita ukrainalaisia. Heitä arvioidaan olevan noin 46 000.
Hämäläisen mukaan tänä vuonna noin kaksi kolmasosaa ja ensi vuonna arviolta kolme neljäsosaa kotoutumispalveluihin käytettävistä rahoista menee Ukrainasta saapuneiden palveluihin.
Valtion maksamien korvausten määrä on kasvanut reippaasti Ukrainasta sotaa paenneiden vuoksi. Hämäläisen mukaan ennen Venäjän hyökkäystä vuonna 2022 korvauksia maksettiin 50–60 miljoonaa vuosittain, kun nyt niitä maksetaan jopa yli 150 miljoonaa.
Korvaukset voivat loppua, mutta vastuu ei
Kunnilla on lakisääteinen vastuu maahan tulleiden kotouttamisesta. Vastuu ei lopu, vaikka korvaukset lakkaisivat, sanoo Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.
– Jollakinhan se kotouttaminen täytyy hoitaa, ja silloin kunta joutuu käyttämään muuta rahoitusta näiden palvelujen toteuttamiseen.
Palvelut pitää siis rahoittaa esimerkiksi kuntaveroa nostamalla tai muista palveluista karsimalla.
Myös kotouttamispalveluja voidaan joutua karsimaan. Tälläkään hetkellä korvaukset eivät riitä rahoittamaan palveluja kokonaan.
Turun kaupungin kotoutumispalvelujen asiakkuuspäällikkö Tiina Rahimi Ahmadi on huolissaan seurauksista, jos maahanmuuttajien kotoutuminen vaikeutuu.
– Jos ihminen ei pääse osalliseksi yhteiskuntaan, sillä voi olla monenlaisia seurauksia. Työttömyys pitkittyy, ei päästä työelämään, kielitaito ei kehity. Monenlaisia haasteita tulee varmasti paitsi yksilötasolla, myös yhteiskunnan tasolla.
Budjettiehdotusta käsitellään syksyllä hallituksen budjettineuvotteluissa, joiden jälkeen hallitus antaa esityksensä ensi vuoden budjetiksi. Lopullisesti budjetista päättää eduskunta.