Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui tänään eduskuntapuolueiden johtajat koolle. Yle kertoi asiasta omiin tietoihinsa nojaten jo aiemmin päivällä.
Kokouksessa oli tarkoitus käsitellä ainakin Pariisissa järjestetyn, Ukrainan turvatakuita koskevan kokouksen antia.
Pariisin kokoukseen osallistuivat Ukrainaa tukevan koalition maat. Paikan päällä Suomea edusti tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Eduskuntapuolueiden koolle kutsumisessa ei ollut Orpon mukaan erityisen nopeaa aikataulua, sillä sekä tilanne Ukrainassa että turvallisuusjärjestelyjen osalta on joka tapauksessa ajankohtainen.
– Kokouksessa haluttiin antaa tilannekuva Ukrainasta ja turvallisuusjärjestelyjen valmistelusta, Orpo kertoi eduskuntapuolueiden johtajien kokouksen päätyttyä.
Orpon mukaan kaikki puolueet ovat yksimielisiä siitä, että Suomi tulee osallistumaan Ukrainan turvallisuusjärjestelyihin. Vielä ei kuitenkaan ole päätetty, miten Suomi ottaa niihin osaa, vaan sen aika on myöhemmin kun turvajärjestelyjen valmistelut ovat edenneet ja tarkentuneet, Orpo sanoi.
Kokouksen jälkeisistä puheenvuoroista kävi ilmi, että sekä hallituksessa että oppositiossa puhutaan nyt Ukrainan turvatakuiden sijaan turvajärjestelyistä.
– Kahdella sanalla, järjestely ja takuu, on erittäin suuri ero. Järjestely kattaa sisällään paljon laajemmin erilaisia poliittisia, taloudellisia, sotilaallisia turvajärjestelyjä, Orpo vastasi kysyttäessä asiasta ja viittasi Suomen tukevan jo nyt Ukrainaa voimakkaasti.
Tämänpäiväisessä kokouksessa puolueiden johtajat saivat siis tilannekatsauksen Pariisin kokouksesta. Lisäksi pöydällä oli myös Suomen osallistuminen turvatakuisiin.
Muutamat oppositiopuolueiden johtajat kommentoivat kokouksen antia lyhyesti sen päätyttyä.
Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo sanoi, että puolueilla on yhä vahva parlamentaarinen yhteisymmärrys Ukrainan tukemisesta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman nosti esiin sen, että kaikissa järjestelyissä on otettava huomioon Suomen sijainti ja pisin EU- ja Nato-raja Venäjän kanssa.
Aiemmin kokouksen koolle kutsumisesta uutisoi omien tietojensa pohjalta Iltalehti.
Suomella ei ole vielä esitystä turvatakuisiin osallistumisesta
Ylen tietojen mukaan pöydällä on edelleen useita vaihtoehtoja, miten Suomi voisi osallistua Ukrainan turvaamiseen tulitauon synnyttyä. Esitystä asiasta ei kuitenkaan vielä ole tehty, sillä kansainvälinen operaatio hakee edelleen muotoaan. Pöydällä on mahdollisen tulitauon tarkkailu, niin sanotut pelotejoukot ja rauhanturvaoperaatio.
Eurooppa valmistelee operaatioita siltä varalta, että tulitauko syntyisi. Useampi Euroopan johtava poliitikko on luvannut, että Ukrainalla on turvatakuut seuraavasta päivästä, kun taistelut taukoavat.
Ukrainaa puolustaisi edelleen Ukrainan armeija, jota länsi tukisi rahalla, aselahjoituksilla ja kouluttamalla. Lisäksi halukkaat maat lähettäisivät Ukrainaan sotilaita. Yksikään maa ei ole tehnyt tästä vielä päätöstä.
Suomen poliitikot puhuvat mielummin turvallisuusjärjestelyistä kuin turvatakuista.
Presidentti ja pääministeri ovat kertoneet, että Suomi osallistuu, mutta ratkaisuja ei vielä ole. Jos Suomi päättäisi lähettää Ukrainaan myös sotilaita, tästä tehtäisiin esitys ja päätöstä käsiteltäisiin myös eduskunnassa.
Ukrainalle turvaamista on valmisteltu helmikuusta lähtien. Uutta vauhtia keskustelu sai muutama viikko sitten, kun Yhdysvallat lupasi tukea mahdollista operaatiota jollain tavalla.
Tämänpäiväisessä tapaamisessa pääministeri Petteri Orpo ja puolustushallinto informoivat eduskuntapuolueiden johtoa pöydällä olevista asioista ja vaihtoehdoista.
Keskustelulla haetaan yhteistä näkemystä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevista ratkaisuista.
Kokoontuminen pohjustaa huomista keskustelua, jolloin koko eduskunta pääsee keskustelemaan turvallisuustilanteesta ja puolustuksesta, pääministerin ilmoituksen pohjalta. Yle näyttää huomisen keskustelun suorana netissä ja televisiossä klo 13.50 alkaen.
Pariisissa kymmenet maat sitoutuivat turvaamaan Ukrainaa
Turvatakuilla halutaan turvata se, että Venäjä ei hyökkää Ukrainaan uudelleen, kun rauha joskus saadaan aikaan.
Pariisin kokouksessa 26 maata lupasi olla turvatakuissa mukana. Turvatakuiden sisällöstä ei kuitenkaan ole kerrottu täsmällisiä tietoja julkisuuteen.
Suomi on joukossa mukana, mutta osallistumisen tavasta ei ole päätetty.
Pääministeri Orpo on todennut, että suomalaisten sotilaiden tärkeimmän tehtävän täytyy vastaisuudessakin olla Nato-rajan turvaaminen.
Suomen roolin on aiemmin katsottu voivan liittyä esimerkiksi huolto-, tuki- ja koulutustehtäviin.
Oppositiopuolueet ovat painottaneet, että Suomen osallistumisesta täytyy sopia yli puoluerajojen, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoista kysymyksistä on perinteisesti tehty.
Muokattu 9.9.35 klo 14.30 ja 14.34: lisätty tietoja turvatakuiden vaiheista ja kokouksen sisällöstä
Muokattu 9.9.2025 kello 16.16: lisätty Petteri Orpon, Veronika Honkasalon ja Antti Lindtmanin kommentit kokouksen jälkeen.