Hyppää pääsisältöön

Luonto

Tipu-Iivari, Muonion munaherra ja muut legendaariset lintututkijamme tekivät työtä, jonka arvo vain kasvaa

Legendaariset lintututkijat -sarjan pääkuva

Suomi on lintututkimuksen suurvalta. Ehkä yllättäen suurin osa tiedoista on harrastajien ja vapaaehtoisten keräämää. Millaisia värikkäitä persoonia löytyy suomalaisen lintutieteen historiasta? Mikä outo intohimo on saanut heidät seuraamaan lintujen elämää jo lapsena, kesälomilla, öisin, jopa rintamalla asemasotavaiheessa? Näiden legendaaristen lintututkijoiden vanhoja aineistoja käytetään edelleen monissa merkittävissä tutkimuksissa.

Luonnossa tapahtuu suuria, mutta vähittäisiä muutoksia, joiden huomaaminen on vaikeaa. Onneksi joku on joskus aikaa sitten katsellut taivaalle, kuunnellut lintuja, opetellut tuntemaan niitä, tutkinut niiden elämää ja kirjoittanut havaintojaan muistiin.

Minna Pyykön sarja Legendaariset lintututkijat esittelee kuusitoista eri aikoina elänyttä suomalaisen lintututkimuksen värikästä persoonaa. Moni heistä näyttää valokuvissa hyvinkin konservatiiviselta, mutta ollut aikanaan radikaali, jopa anarkistinen ajattelussaan.

Sielulintuja

Pajulinnun, laulujoutsenen tai kirjosiepon laulua kuullessaan voi ajatella hetken ihmisiä, jotka ovat omistaneet elämänsä niiden tutkimiselle. Monet tutkijat ovat myös suhtautuneet tutkimuskohteeseensa intohimoisesti ja taistelleet lajin sekä yksilöiden suojelun puolesta.

Prytzin veljekset – naurulokkimuistiinpanot palauttivat maineen

Vuonna 1808 nuoret veljekset Lars Johan ja Lars Adolf Prytz havaitsivat Suomessa uuden ihmeellisen lintulajin, naurulokin. He seurasivat tiiviisti naurulokkien elämää Paraisten Lemlahden saarella, tekivät tarkkoja havaintoja naurulokeista ja väitöskirjan Turun akatemiaan.

Jostain syystä heidän tutkimuksensa unohdettiin vuosisadoiksi. Nyt heidän maineensa on palautettu, ja tässä auttoivat veljesten vastikään löytyneet naurulokkimuistiinpanot. On huvittavaakin lukea, miten ihaillen ja arvostaen nuoret miehet ovat aikanaan seuranneet meille nykyään niin arkisen lintulajin puuhia!

Lars Johan Prytz (1789 - 1823) – naurulokkitutkimuksen unohdettu pioneeri
Lars Johan Prytz (1789 - 1823) – naurulokkitutkimuksen unohdettu pioneeri - Toista Yle Areenassa

Päiviö Kuusisto – pajulintututkimukset päättyivät rintamalle

Vieläkin tavallisempi laji, pajulintu, oli Päiviö Kuusiston lyhyen elämän tärkein lintulaji. Hän ehti saada pajulintuja koskevan uranuurtavan väitöskirjansa lähes valmiiksi ennen kuin kaatui 33-vuotiaana talvisodassa – muutamaa päivää ennen lomille pääsyä.

Päiviö Kuusiston pajulintututkimukset ovat joka tapauksessa tärkeä pohja nykyiselle pajulintutietämykselle.

Päiviö Kuusisto (1906-1940 )- pajulintututkijan ura katkesi talvisotaan
Päiviö Kuusisto (1906-1940 )- pajulintututkijan ura katkesi talvisotaan - Toista Yle Areenassa

Yrjö Kokko lumoutui laulujoutsenesta jo nuorena

Yrjö Kokko suhtautui joutsenten suojeluun intohimoisesti ja vaikutti vahvasti siihen, että laulujoutsen pelastui sukupuuton partaalta. Siitä tuli myöhemmin Suomen kansallislintu. Kokon suojeluintoon vaikutti myös tieto isän aikanaan ampumasta joutsenesta.

Kirjailijanakin tunnettu Kokko oli siviiliammatiltaan eläinlääkäri. Lapin maisemat ja erämaat muodostivat usein taustan hänen tarinoilleen.

Yrjö Kokko (1903-1977)- kirjailija pelasti laulujoutsenen
Yrjö Kokko (1903-1977)- kirjailija pelasti laulujoutsenen - Toista Yle Areenassa

Lumoavat linnunmunat

Linnun muna on rakenteeltaan ainutlaatuinen. Ei ole ihme, että munat ovat kiehtoneet ihmisiä pitkään. Ne ovat myös hyvää ravintoa, ja täällä Suomessakin lintuja on munitettu ja munia syöty vuosisatoja. Linnunmunia on kerätty meillä ja maailmalla myös kokoelmiin niiden kauneuden ja harvinaisuuden takia.

Munien kerääminen oli itse asiassa vielä sata vuotta sitten arvostettua puuhaa. Vähitellen ajattelu on muuttunut, eikä sitä enää pidetä hyväksyttävänä.

Kerätyt munakokoelmat ovat kuitenkin tärkeä tietolähde. Vanhojen munanäytteiden avulla voidaan selvittää muuttuvia ilmasto-oloja, ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ja muita ympäristön muutoksia. Munien kerääjät ja välittäjät ovat olleet myös toisinaan hyvin erikoislaatuisia seikkailijoita!

John Wolley – Englannista Muonioon munia keräämään

Eräs erikoisimmista hahmoista suomalaisen lintutieteen historiassa oli englantilainen luonnontieteilijä John Wolley. Hän saapui vuonna 1853 Muonion seudulle etsimään pohjoisten lintujen munia. Erityisesti tilhen pesintä oli suuri mysteeri, jonka hän halusi selvittää. Wolley käynnisti Lapissa laajan munienkeräyksen, johon hän innosti ja koulutti suuren joukon paikallista väkeä. Hän oli hyvin pidetty henkilö, ja hänen muistonsa eli alueella pitkään hänen äkillisen kuolemansa jälkeen.

John Wolley (1823- 1859) – brittitutkijasta tuli Muonion munaherra
John Wolley (1823- 1859) – brittitutkijasta tuli Muonion munaherra - Toista Yle Areenassa

Teollisuusneuvos Kreuger perusti munamuseon

Harva tietää, että Suomesta löytyy eräs maailman hienoimmista ja laajimmista munakokoelmista. Teollisuusneuvos Ragnar Kreugerin perustamassa munamuseossa on kolmasosa maailman tunnettujen lintulajien munista – myös jo sukupuuttoon kuolleiden siivettömän ruokin, muuttokyyhkyn ja madagaskarinstrutsin eli norsulinnun maailman suurin muna! Kokoelman muniin liittyi myös paljon kiehtovia tarinoita, joita Kreuger mielellään kertoi.

Kreugerin elinaikana suhtautuminen munien keruuseen muuttui, eikä kokoelmaa enää kartutettu sen jälkeen, kun se siirtyi Helsingin yliopistolle. Kerättyjen munien arvo kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja niitä on käytetty monissa merkittävissä tutkimuksissa.

Ragnar Kreuger (1897-1997) – maailmankuulun munamuseon perustaja
Ragnar Kreuger (1897-1997) – maailmankuulun munamuseon perustaja - Toista Yle Areenassa

Harrastajat tutkimuksen eturintamassa

Suomi on lintututkimuksen suurvalta. Monelle voi kuitenkin tulla yllätyksenä, että suurin osa lintutiedosta on harrastajien ja vapaaehtoisten keräämää. Lintuharrastajat ympäri Suomea kallioilla, metsissä, järvien rannoilla ja soilla kirjaavat muistiin lintuhavaintojaan, seuraavat muuttoa, rengastavat lintuja, ja nämä tiedot kootaan yhteen tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettäviksi.

Pätevän harrastajajoukon ansiosta tietoa on kertynyt ja kertyy jatkuvasti lisää. Eräät merkittävimmistä legendaarisista lintututkijoista ovat myös olleet harrastajia, ja tehneet päivätyönsä esimerkiksi opettajina.

Magnus von Wright asusteli merikotkan kanssa

Magnus von Wright oli taidemaalari ja lintujen täyttäjä. Hän tunsi hyvin linnut ja kirjoitti Suomen ensimmäisen lintuteoksen ”Finlands Foglar”. Häntä pidetään usein ensimmäisenä suomalaisena lintutieteilijänä, vaikka hän ei ollutkaan koulutukseltaan luonnontieteilijä, ja koki joskus alemmuudentunnetta tämän takia.

Von Wright on kuvannut päiväkirjoissaan tarkasti elämäänsä. Sieltä löytyy myös tarina siitä, miten hän päätyi asustelemaan vuodeksi merikotkan kanssa!

Magnus von Wright (1805 -1868) – taidemaalari ja lintutieteilijä
Magnus von Wright (1805 -1868) – taidemaalari ja lintutieteilijä - Toista Yle Areenassa

Rehtori Hortlingia kiinnostivat erityisesti lintujen muuttoreitit

Ivar Hortling oli kielitieteilijä ja koulun rehtori, mutta intohimoisen kiinnostunut linnuista. Hän kutsui kotiaan Kulosaaren lintutieteelliseksi toimistoksi, ja oppilaat kutsuivat häntä "Tipu-Iivariksi". Lintujen, erityisesti kurkien, muuttoreitit kiehtoivat häntä, ja viikot Helgolandin lintuasemalla olivat hänelle unelmien täyttymys – kuin unta. Hänen kerrotaan perehtyneen lintutieteeseen jopa kansalaissodan aikana ollessaan vangittuna oman koulunsa jumppasalissa!

Ivar Hortling (1876-1946)- muuttolinnuista lumoutunut kielitieteilijä
Ivar Hortling (1876-1946)- muuttolinnuista lumoutunut kielitieteilijä - Toista Yle Areenassa

Einari Merikallio käveli Suomen päästä päähän kartoittaessaan lintuja

Keravan koulun rehtori Einari Merikallio kehitti arkityönsä ohessa lintujen linjalaskentaa niin uutterasti, että hänen sanotaan kävelleen Suomen päästä päähän kartoittaessaan koko Suomen linnut – ja kävelleen samalla Suomen lintututkimuksen maailmankartalle!

Einari Merikallio (1888 -1961) - rehtori laski Suomen linnut
Einari Merikallio (1888 -1961) - rehtori laski Suomen linnut - Toista Yle Areenassa

Kansainvälistä tutkimusta

Suomessa on ollut eri aikoina myös hyvin kansainvälisiä ja kielitaitoisia tiedemiehiä, ja uudet ajatukset ovat siirtyneet meille heidän kauttaan nopeasti. Tanskalainen Mortensen keksi laittaa kottaraisille alumiinirenkaat vuonna 1899, ja siitä lintujen rengastus sai alkunsa. Muutamaa vuotta myöhemmin Suomessa rengastettiin jo ensimmäiset linnut Palménin johdolla!

Toisaalta maailmanpolitiikka on vaikuttanut myös lintututkijoihin. Tieteen valtakielen muuttuminen nopeasti saksasta englanniksi toisen maailmansodan jälkeen katkaisi eräiden tutkijoiden hyvin alkaneen uran. Jotkut merkittävät suomalaiset lintututkimukset ovat myös jääneet kokonaan kansainvälisesti huomioimatta, koska ne on julkaistu suomeksi - ja esimerkiksi koulun vuosikirjassa!

Palmén käynnisti Suomen lintujen rengastuksen

”Ukon ”paraatipuku” on täynnä suuria paikkoja ja olkihatussa on isoja reikiä.” Näin kirjoitti eräs oppilas Johan Axel Palménin pukeutumisesta vuonna 1900 Tvärminnen kenttäkurssilla. Palmén pukeutui useiden aikalaiskertomusten mukaan maasto-oloissa nukkavierusti. Häntä kuvataan myös erittäin ystävälliseksi ja mukavaksi.

Palmén on suomalaisen lintututkimuksen merkittävimpiä hahmoja. Hän oli myös kansainvälinen tiedemies: hänen muuttolintututkimuksensa noteerattiin maailmalla ja hän käynnisti lintujen rengastuksen Suomessa yli sata vuotta sitten monen muun hankkeen ohella.

Johan Axel Palmen (1845- 1919) – Suomen lintutieteen lempeä isähahmo
Johan Axel Palmen (1845- 1919) – Suomen lintutieteen lempeä isähahmo - Toista Yle Areenassa

Pontus Palmgren innosti ja koulutti uusia lintututkijoita

Pontus Palmgrenia pidetään eräänä kansainvälisesti merkittävimmistä suomalaisista lintututkijoista. Hän oli hämmästyttävän laaja-alaisesti kiinnostunut lintujen elämästä niiden rakenteiden erityispiirteistä aina käyttäytymiseen saakka. Hän onnistui innostamaan ja kouluttamaan suuren joukon tulevia tutkijoita alalle.

Palmgren oli tavannut Palménin pikkupoikana, ja muisteli radio-ohjelmassa lämmöllä tätä kohtaamista arvostamansa lintutieteen suurmiehen kanssa!

Pontus Palmgren (1907-1993)- lintututkimuksen moniottelija
Pontus Palmgren (1907-1993)- lintututkimuksen moniottelija - Toista Yle Areenassa

Haartmanin kirjosieppoaineisto on edelleen ajankohtainen

Lars von Haartman aloitti kirjosieppotutkimuksensa Askaisten Lempisaaressa vuonna 1941 ja jatkoi niitä yli 50 vuoden ajan. Tutkimusaineisto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja maailmankuulu.

Vastikään turkulaiset lintututkijat hyödynsivät sen tuloksia vertailuaineistona omissa tutkimuksissaan. Eräs heistä kommentoi:” Sehän on kaikkiaan käsittämättömän hieno aikasarja ja mahdollisuus katsoa ajassa taaksepäin. Ylipäätään on uskomatonta että joku on ollut niin kaukonäköinen ja sinnikäs, että on sellaisen saanut kerättyä. Aineiston arvo on vain kasvanut ilmastonmuutoksen myötä ja sitä käytetään tutkimuksiin jatkuvasti.”

Von Haartman osallistui aktiivisesti kansainvälisiin kokouksiin, toimi puheenjohtajana ja erinäisissä luottamustehtävissä. Lintututkimuksen ohella hän oli myös runoilija, akvarellisti ja taidekriitikko.

Lars von Haartman (1919-1998) – kansainvälinen kirjosieppotutkija
Lars von Haartman (1919-1998) – kansainvälinen kirjosieppotutkija - Toista Yle Areenassa

Säilyvätkö linnut?

Ulkomuodon ei saa antaa hämätä! Vaikka lintulegendat näyttävät vanhoissa valokuvissa usein konservatiivisilta herrasmiehiltä, moni on kuitenkin ollut aikanaan radikaali, jopa anarkistinen ajattelussaan. Usein he ovat kiinnostuneet linnuista jo nuorina, ja olleet eturintamassa lintujen suojeluhankkeissa.

Työ ei ole ollut turhaa. Toisinaan yhdenkin ihmisen työn ansiosta linnut ja niiden elinalueet ovat saaneet enemmän ymmärrystä osakseen, lintulaji on runsastunut tai jopa pelastunut sukupuuton partaalta. Naisia lintutieteen ja lintujensuojelun historiasta ei löydy kovin monta, mutta sitäkin merkittävämpiä.

Constance Ullner poisti sulkahatut muodista

Constance Ullner oli aikanaan varsin poikkeuksellinen nainen. Hän toimi lintujensuojelijana 1900-luvun alussa, jolloin naisten sulkahattumuodin takia tapettiin miljoonia lintuja. Muotibisnes oli ajamassa joitain lintulajeja jopa sukupuuton partaalle. Sulkakaupan laajuus aktivoi kuitenkin myös luonnonsuojeluväkeä.

Kansainvälinen Constance Ullner puhui Suomessa niin vakuuttavasti lintujen suojelun puolesta, että sai yleisen mielipiteen kääntymään naisten sulkahattumuotia vastaan.

Constance Ullner (1856-1926)- sulkamuodin rohkea vastustaja
Constance Ullner (1856-1926)- sulkamuodin rohkea vastustaja - Toista Yle Areenassa

Torsten Renvall rakasti erityisesti puluja ja variksia

Torsten Renvall oli niin kiivas luonnonsuojelija, että riitautui jopa muiden samanmielisten kanssa. Hän kuitenkin rakasti lintuja intohimoisesti – erityisesti puluja ja variksia. Hän intoutui jopa kehumaan variksen ääntä kauniiksi!

Renvall kertoi ryhtyneensä lintujensuojelijaksi ammuttuaan kerran punatulkkuparista toisen ja todistettuaan jäljelle jääneen surua.

Torsten Renvall (1868-1927) – kiivas varisten suojelija
Torsten Renvall (1868-1927) – kiivas varisten suojelija - Toista Yle Areenassa

Leo Lehtonen tutki kuikkien käyttäytymistä – usein myös öisin

Leo Lehtosen pojat olivat isänsä apureina mökillä kesäisin seuraamassa kuikkien elämää. Leo Lehtonen tutki kuikkien käyttäytymistä, ja niiden seurantaa piti jatkaa keskeytyksettä – usein myös öisin. Hän lumoutui linnuista jo lapsena, ja teki lintututkimuksia myös rintamalla Vienan Karjalassa asemasodan aikaan.

Lehtosen toiminnassa oli keskeistä lintujen ja niiden elinalueiden suojelu. Hän taisteli Helsingissä Viikin alueen säilyttämisen puolesta – ja puolusti lintuja munarosvoilta jopa aseella uhaten!

Leo Lehtonen- (1916-2002) – kuikkien ja luonnon kiivas puolustaja
Leo Lehtonen- (1916-2002) – kuikkien ja luonnon kiivas puolustaja - Toista Yle Areenassa

Pentti Linkola oli monipuolinen lintututkija

Pentti Linkola oli sinnikäs retkeilijä, lintujen rengastaja ja petolintujen pesien kartoittaja. Hänen sitkeydestään ja maastokelpoisuudestaan kerrotaan monia tarinoita. Hän halusi esimerkiksi mökkivierailuillakin yöpyä ulkona, että pystyi kuulemaan lintujen äänet myös öisin! Linkolan lintututkimusten pohjana oli lintujen suojelu ja kasvava huoli niiden elinympäristöjen häviämisestä.

Pentti Linkola (1932-2020) – väsymätön maasto-ornitologi
Pentti Linkola (1932-2020) – väsymätön maasto-ornitologi - Toista Yle Areenassa

Legendaariset lintututkijat -sarjan voit kuunnella kokonaisuudessaan Yle Areenassa. Sarjan innoituksena ovat olleet teokset ”Suomen lintutieteen synty - Turun akatemian aika” (Faros, 2009) ja ”Suomen lintutiede 1828–1974” (Faros 2020), joihin ohjelmien päähaastateltavat dosentti Torsten Stjernberg ja dosentti Timo Vuorisalo ovat olleet kokoamassa tietoa lintutukimuksen historiasta.

Keskustelu