Hyppää pääsisältöön

Kaapin Jounin kenttä

Keskellä kansallispuistoa on säilynyt pala saamelaishistoriaa

Alkusyksyn aurinko hellii veneilijän poskia. Jokiveneen moottorin pörinä lävistää äänettömyyden.

Olemme saapuneet Kaapin Jounin kentälle. Vanhalle porotilalle pääsee vain vesireittiä. Lemmenjoen kansallispuistossa, Sotkajärven pohjoispäässä sijatsevalle tilalle ei edelleenkään ole tietä.

Kaapin Jounin kenttä on yksi harvoista rakennuskokonaisuuksista, jotka säilyivät Lapin sodan tuhoilta. Tila oli asuttuna 1800-luvun lopulta aina 2000-luvun alkuun saakka. Ja itse Kaapin Jouni, joka on antanut tilalle nimen – hänpä ei ollut ihan kuka tahansa mies.

Kaapin Jouni, eli Jouni Aikio (1875-1956), oli saamelainen poromies, joka aikanaan oli tunnettu myös Lapin ulkopuolella. Hänen joikujaan soitettiin radiossa ja häntä kuvattiin elokuviin.

Kaapin Jouni ajoi saamelaisten asioita ja tapasi elämänsä aikana useita päättäjiä, kuten tässä presidentti Juho Kusti Paasikiven, tämän vaimon Alli Paasikiven, sekä eduskunnan silloisen ensimmäisen varapuhemiehen, Urho Kekkosen.

Jouni Aikio halusi käyttää asemaansa saamelaisten auttamiseksi. Hän esitti muun muassa porovarkaiden "ahistamislakia", joka olisi lopettanut porovarkaudet sekä rauhoittanut vasomisajan kullankaivajien häirinnältä.

Laki ei toteutunut.

Lapin sodan aikaan Kaapin Jouni perheineen lähti evakkoon Pohjanmaalle. Saksalaiset toteuttivat poltetun maan taktiikkaa, ja hävittivät perääntyessään suurimman osan rakennuksista ja infrastruktuurista.

Liekö Kaapin Jounin tilan syrjäinen sijainti syynä, mutta rakennukset säilyivät tuhoilta.

Jouni Aikiota kutsuttiin pororuhtinaaksi. Tarinan mukaan hänellä oli enimmillään jopa 3000 poroa, ja hän oli erityisen taitava porojen käsittelijä, suopungin heittäjä sekä pororekien veistäjä. Kaapin Jounin tilan viimeinen asukas oli Jounin poika Jouni, joka asui täällä vielä vuosituhannen taitteessa.

Vuonna 2002 alkoi uusi ajanjakso, kun valtio hankki tilan ja liitti sen osaksi Lemmenjoen kansallispuistoa. Kaapin Jounin kenttä onkin kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Se kertoo ajasta, jolloin saamelaisten vaeltava elämäntapa muuttui ja kiinteät asuinpaikat yleistyivät.

Heikki Paltto on Kaapin Jounin tapaan poromies. Hän toimii myös oppaana ja järjestää päiväretkiä Kaapin Jounin tilalle.

Heikki Paltto muistaa Jouni Aikion joikun lapsuudestaan. Aikio ajoi poroillaan Lemmenjoen jäätä pitkin ja joikasi kantavalla äänellään pulkassa istuen.

Kuuntele Jouni Aikion radiohaastattelu Elävästä arkistosta.

Päärakennuksen seinän vitriinikaapissa on henkilötodistus josta käy ilmi, että Kaapin Jouni oli lyhyt mies, 146 senttiä pitkä.

– Hänen kiväärinsä oli melkein hänen itsensä mittainen. Ajatellen sitä kuinka pienikokoisia ihmiset ovat olleet verrattuina isoihin poroihin, he ovat olleet todella taitavia. Voimaa on pienessä miehessä pitänyt olla, Heikki Paltto toteaa.

Kesäisin päärakennus on lammaspaimenten käytössä. Paimeneksi hakeminen on hyvin suosittua. Nämä kiharaiset kesätyöläiset ovat suomenlampaita, jotka puolestaan hoitavat tärkeää maisemointitehtävää.

Saamelaisten asema on Kaapin Jounin aikojen jälkeen muuttunut, Heikki Paltto sanoo.

– Oli aika, jolloin saamelaisuus ei ollut arvossa, mutta nyt se on taas noussut. Saamelaiset ovat hyvin tietoisia kulttuuristaan ja kielestään, ja kaikki on mennyt eteenpäin. Varsinkin nuoret haluavat tuoda sitä esille oppimalla kieltä ja opettamalla lapsilleen saamelaisuudesta.

Lemmenjoella pääsee kokemaan jokiveneretken ja saamelaisen Kaapin Jounin tilan.

― Yleisövinkki / Egenland

Tämä on Egenland -matkakohde, joka perustuu yleisövinkkiin. Kaikki Egenlandin kohteet Yle Areenassa.

Kuvat: Eva Pursiainen, Hannamari Hoikkala, Museovirasto

Videomateriaali: Rasmus Tåg & Magnus Wikström

Edit 31.5.2021: Korjattu Alli Paasikiven nimi.

Päivitetty 31.05.2021 14:54.

Sisältö muilla kielillä