Hyppää pääsisältöön

Musiikki

Tanssimalla tangoa tuppisuinen suomalainen ilmaisee syvimmät tunteensa

Vuodelta 2021
Päivitetty 22.06.2021 17:49.
Tangokuningas Marko Maunuksela laulaa.
Kuvateksti Marko Maunuksela osallistui vuonna 2009 Tangokuninkuuskilpailuun. Hän voitti kilpailun vuonna 2010.
Kuva: Kuva: Laura Pohjavirta / Yle

Tango saapui Suomeen vuonna 1913 esityksenä, jota vain katsottiin ja kuunneltiin helsinkiläisen hotellin ravintolasalissa. Tango on kulkenut pitkän matkan tästä 1900-luvun alun tulostaan koko kansan tanssiksi, parinhaun avuksi ja tunteiden tulkiksi. Suomalaiset tangolaulajat ovat olleet kautta aikojen yleisön rakastamia tangon syvällisestä luonteesta johtuen: tangossa sanotaan se, mitä suomalainen ei saa sanotuksi, mutta mitä haluaisi sanoa. Suomalainen tangon taika -dokumentti nähdään juhannuksena TV1:ssä. Se on kuvattu 2009 Seinäjoen Tangomarkkinoilla.

Suomalaisessa tangossa on jotakin ainutkertaista. Tango on suomalaisille laulua, tanssia, parinhakua, tunteiden ilmaisemista ja tanssilavakulttuuria. Tangon taikaresepti lienee siinä, kun laulun sanoissa ilmaistaan tunteita ja tanssija saa tanssiotteessa koskea tanssipariaan. Suomalainen tangon taika -dokumentissa Kari Tapio kertoo mistä tangossa on kyse.

– Suomalainen mies kun lähtee tanssimaan tangoa, jos hän ei uskalla sanoa tytön korvaan I love You ja sitten tangossa tulee teksti, jossa sanotaan vähän sinne päin, niin se (mies) puristaa vähän lujempaa.

Tunteikkaat laulunsanat ja koskettaminen saattavat olla yhdistelmä, joka on siivittänyt tangon juron, suomalaisen kansan suosioon.

Henry Theel laulaa mikrofoniin asepalvelupuvussa.
Kuvateksti Kuvassa Henry Theel.
Kuva: Yle

Toivo Kärjen säveltämä, Kerttu Mustosen sanoittama ja Henry Theelin esittämä Liljankukka on suomalaisen tangon peruspilari ja siinä on kiteytettynä suomalainen tango.

― Heikki Kahila toteaa ohjelmassa

Suuret suomalaiset tangolegendat

 Suuria suomalaisia tangolaulajia ovat olleet muun muassa Olavi Virta, Henry Theel, Annikki Tähti, Tamara Lund, Taisto Tammi, Eino Grön ja Reijo Taipale. Tanssilavakulttuurilla on ollut tärkeä rooli suomalaisen tangon elinvoimaisuudessa. Tangomusiikin suosion siivittämänä vuonna 1985 syntyi Seinäjoen Tangomarkkinat -festivaali, jonne on kokoontunut useana vuonna heinäkuussa 100 000 tangon ystävää. 

Myöhempiä suuria tangoartisteja on syntynyt juuri Tangomarkkinoiden tangokuninkaallisista. Arja Koriseva, Risto Nevala, Kaija Pohjola, Kyösti Mäkimattila, Marita Taavitsainen, Jari Sillanpää, Kaija Lustila, Aki Samuli ja Erika Vikman ovat tangokilpailun kautta tulleet suuren yleisön tietoisuuteen monien muiden tangokuninkaallisten lisäksi. 

Vuoden 2009 Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangokilpailun osallistujien ryhmäkuva.
Kuvateksti 2009 Tangomarkkinoiden kilpaehdokkaat.
Kuva: Kuva: Anu Köyhäjoki-Järvinen / Yle

Tangon perimmäinen tarkoitus

Kirjailija, historioitsija Maarit Niiniluoto kertoo, että Maila Talvio kirjoitti kuvauksen tangosta romaanissaan Niniven lapset pari vuotta myöhemmin kuin tango tiettävästi ensimmäisen kerran tuli Suomeen 1913.

– Sanaton kaipuu oli heidän katseissaan ja ojennetuissa käsivarsissaan. Sävelkin itki ja nyyhki.

Niiniluoto jatkaa tangon merkityksestä suomalaisille.

– Tangosta tuli suomalaisille jo 1920–30-luvulla tapa miettiä asioita, palata sellaisiin tunnekerroksiin, joita on kokenut. Suomalainen hiljaisena mietiskelee teinkö oikein, teinkö väärin – onko meillä mitään toivoa enää.

Tangotohtori Jukka Ammondt näkee tangon terapeuttisen puolen.

– Tangolla on parantava vaikutus – sitä voi kuunnella ja sitä voi tanssia. Tango kuuluu jokaiselle, sitä voi laulaa jokainen omalla tyylillään.

Suomalaisen tangon sisällöstä Ammondt toteaa, että siinä on kysymys elämästä, kohtalosta ja kuolemasta.

Tangokadulla esiintymisen päättänyt Olli Lindholm ajattelee suomalaisesta tangoilmiöstä näin:

– Suomalainen kuuntelee surullisia lauluja, tanssii ja käy sitä kautta omaa elämäänsä läpi ja purkaa tunteitaan. Surullisten laulujen laulaminen tekee ihmisestä iloisen, ainakin minusta.

Paritanssia tanssivia pareja kesälavalla.
Kuva: Kuva: Antero Tenhunen / Yle

Parinhausta kuntourheiluksi

Vuonna 2009 Suomalainen tangon taika -ohjelman tekemisen aikaan ilmassa oli huolta ja pelkoa siitä, että tanssilavakulttuuri olisi katoamassa maastamme. Yleisradion tanssimusiikkiohjelmien toimittaja Tarja Närhi toteaa, että tanssilavakulttuuri on suuresti ja peruuttamattomasti muuttunut esimerkiksi hänen lapsuus- ja nuoruusvuosistaan.

– Tanssiurheilun takia tanssilavoilla käyvien tanssijoiden vaatimuksesta musiikin temponkin on oltava määrätynlainen, jotta se sopii tähän tanssiharrastukseen.

Espoolainen tanssiharrastaja Mervi Koivukoski vahvistaa tanssilavakulttuurin muuttuneen enemmän kuntoiluksi entisaikaisesta parinhausta ja seurustelusta.

– Jo pukeutuminen paljastaa, kuka on tullut tanssiurheilun takia paikalle ja kuka ei. Meillä tanssiurheilijoilla on päällä univormu, josta voi tietää, että ihminen on tanssiurheilun takia paikalla. Päällä on tanssiurheiluvaatetus teknisine kangasmateriaaleineen.

Koivukoski kertoo, että tanssiurheiluharrastukseen kuuluvat myös tanssikurssit, joilla opiskellaan tanssikuvioita, musiikin rakenteita ja tulkintaa pätevien kurssinvetäjien johdolla.

Säveltäjä Toivo Kärki työssään.
Kuvateksti Kuvassa suomalainen tangosäveltäjä Toivo Kärki.
Kuva: U. A. Saarinen / JOKA / Museovirasto

Tanssikipinä voi tarttua

Vuoden 2010 tangokuningas Marko Maunuksela on samoilla linjoilla tanssiyleisön muuttumisesta

– Peruskaduntallaajan elämään tanssilavat eivät automaattisesti enää kuulu, kun ennen tansseihin saattoi mennä kaikki vauvasta vaariin. Onneksi aktiivisten tanssiurheilijoiden lisäksi tanssipaikoilla on vielä niin sanottuja tavallisiakin tanssijoita ja onneksi on myös alkanut löytyä aivan uutta ja nuorta tanssiyleisöä. Yleensä uudet kävijät löytävät tansseihin ja koko tanssimusiikin jonkun toisen innoittamana, kuten vaikka oma puolisoni on hyvä esimerkki tästä. Ei hän ilman minua tätä musiikkia kuuntelisi. Jonkun se tanssikipinä pitää aina tarjoilla seuraavalle, joka sitten innostuu.

 

Tango ei häviä koskaan, ei saakaan hävitä, se on ikuista, niin kuin on iskelmäkin.

― Kari Tapio toteaa ohjelmassa

Kiinnostavaa on nähdä miten maamme tanssilavakulttuuri elää ja kehittyy. Onko tulevaisuudessa maakuntien tanssiviihdekeskusten lisäksi myös uutta, kaupunkilaista tanssilavakulttuuria? Merkkejä sellaisesta on jo olemassa. Olisi arvokasta voida säilyttää lavatanssit osana maamme kulttuuritarjontaa, jos sille vain löydettäisiin taloudellisesti kannattavat toimintaedellytykset. Ohjelmassa haastateltu Kari Tapio on vakuuttunut tangon asemasta Suomessa:

– Tango ei häviä koskaan, ei saakaan hävitä, se on ikuista, niin kuin on iskelmäkin.

Tangosta ohjelmassa puhuvat myös muun muassa Katri Helena, Mika Pohjonen, Åke Blomqvist, Saija Varjus, Eija Kantola ja Arja Koriseva.

Suomalainen tangon taika TV1 25.6.2021 klo 12:05 ja Areenassa.

Lisää aiheesta Yle Areenassa