Hyppää pääsisältöön

Kädet multaan

Mädäntynyt salaatti, kärtsännyt taimi ja mystinen sipuli, joka iti epäilyksistä huolimatta – näin harrastajapuutarhureiden projektit etenevät

Tomaatteja ja kurkkuja vesiviljelylaitteissa parvekkeella.
Kuvateksti Olli Leppisaari viljelee tomaatteja vesiviljelylaitteessa parvekkeellaan.

Kädet multaan -puutarhaohjelmassa seurataan kolmen harrastajan puutarhaprojektien etenemistä. Aloitteleva puutarhuri Juho viljelee ensimmäistä kertaa palstallaan, arkihortonomi Saima on pitänyt palstaansa jo useita vuosia ja ammattipuutarhuri Olli kokeilee vesiviljelyä parvekkeellaan.

Heinäkuussa aurinko on porottanut, ja sen tuntevat myös kasvit. Miten Kädet multaan -harrastajakolmikon puutarhaprojektit etenevät?

Aloitteleva viljelijä Juho Liesmäki käänsi maata runsaasti ja istutti palstalleen erilaisia kasveja, muun muassa retiisiä ja mansikkaa. Nyt sato kukoistaa – jopa yllättävällä tavalla: hopeasipuli näytti kyntensä.

Kesäkuussa Juho kysyi Ylen Kädet multaan -Facebook-ryhmässä, laittavatko viherpeukalokollegat sipulin multaan saadakseen yhden sipulin, vai kylvävätkö he siemenen. Hän oli itse istuttanut siemeniä. Facebook-ryhmässä pohdittiin, ettei siemenillä saisi satoa vielä tänä kesänä. Toisin kävi. Sipuli kasvaa jo näyttävästi.

– Jos yksikin sieltä tulee, se on voitto, Juho iloitsee sadostaan.

Useita sipuleita kasvamassa puutarhapalstalla.
Kuvateksti Heinäkuun puolessa välissä hopeasipulit versoivat jo näyttävästi Juhon palstalla.

Pitkään puutarhurointia harrastaneen Saima Pääkkösen kasvit kärsivät auringon poltteesta juhannuksena. Helle porotti eteläisellä ikkunalaudalla versonneet taimet.

Hyvä, etteivät olleet syttyneet palamaan.

― Saima kuvailee juhannuksen jälkeistä näkyä kotonaan.

Saiman oli tarkoitus jaksottaa viljelyä ja istuttaa taimet palstalleen myöhemmin, mutta osa päätyi biojätteeseen.

Pienessä valkoisessa vesiviljelylaitteessa kasvanut salaatti nostettuna ylös laitteesta niin, että sen juuret, joissa on juurimätää, näkyvät. Juurissa on ruskeaa väriä.
Kuvateksti Juurimädän yllättäessä salaatin juurissa on ruskeaa väriä. Ollin laitteessa oli salaatin lisäksi minttua ja mizunaa.

Ammattipuutarhuri Olli Leppisaaren ensimmäinen vesiviljely-yritys ei mennyt ruusuilla tanssien. Tomaatti voi hyvin, mutta samaa ei voi sanoa salaatista.

– Huomasin juurissa ruskeaa väriä. Se kertoo, että niissä on juurimätää. Jos sitä ei hoida, se leviää kaikkiin laitteessa oleviin kasveihin, Olli täsmentää.

Palstaherkkuja lautaselle

Mystisen hopeasipulin lisäksi Juhon palstalla versoavat onnistuneesti muutkin kasvit. Lautaselle on päätynyt muun muassa mansikoita, raparperia ja retiisejä.

Palstalla viljelevä Juho Liesmäki seisoo kasvatuslaatikoidensa vieressä. Kasvatuslaatikoissa kasvaa hernettä, porkkanaa, kesäkurpitsaa, salaattia ja sipulia.
Kuvateksti Juhon palstalla kasvaa (vasemmalla edessä) hernettä, (oikealla edessä) porkkanaa, (vasemmalla takana) kesäkurpitsaa ja salaattia sekä (oikealla takana) sipulia.

Seuraavaksi Juho odottaa perunoita, porkkanoita, maissia sekä epäilykset kumonnutta hopeasipulia.

– Tuntuu, että joka kerta, kun menen palstalle, teen uusia havaintoja. Esimerkiksi kaksi isoa perunaa rupesi puskemaan läpi keskeltä mansikkalaatikkoa, Juho kuvailee palstan tilannetta kesän ajalta.

Köynnösseinä kasveille

Saiman palstan sato kasvaa hyvin ja lisää on tulossa. Varjoisammalla, pohjoisella ikkunalaudalla itäneet taimet säilyivät juhannuksen yli. Ne pääsivät palstalle.

Juureskasvi japaninretikka, daikon, yllätti. Se on lähtenyt hyvin kasvamaan, vaikka aikaisemmin juurekset eivät ole palstalla viihtyneet.

Myös uusi kokeilu tomaatti kasvaa avomaalla vilkkaasti. 

– Se kukkii ja tekee jo pientä hedelmää, Saima kuvailee tomaatin tilannetta.

Palstalle rakennettu viherseinä.
Kuvateksti Viherseinällä kasvaa papuja, köynnöskurkkua, -pinaattia ja krassi.
Puutarhapalstan viherseinällä kasvava vihreä papu.
Kuvateksti Ensimmäiset pavut ilmestyivät heinäkuussa.

Palstalla kurtturuusuksi epäilty kasvi sai lähteä. Saima rakensi tilalle köynnöysseinän. Viherpeukalo innostui punomisesta niin, että hän rakensi viereen toisenkin viherseinän.

– Ne ovat kestäneet hyvin kaikki kesäkuun myrskyt, ukkoset ja sateet, Saima sanoo.

Alunperin viherseinällä oli korkeutta noin 160 cm, mutta pajun punonnasta innostunut Saima päätti lisätä korkeutta lähes metrin. Tällä hetkellä palstan köynnösseinällä on korkeutta jo noin 2,5 metriä.

Juurimätä ei yllättänyt kaikkia

Vesiviljelyssä veden pumppaamisen tehtävänä on lisätä hapen määrää vedessä. Mikäli nesteessä ei ole tarpeeksi happea, kasveihin voi tulla juurimätää. Koska se leviää herkästi, on tilalle istutettava uudet.

Ollin neljästä vesiviljelylaitteesta juurimätä vieraili vain yhdessä. Toisessa vesiviljelykoneessa on kahdeksan paikkaa, joissa kasvit versovat hyvin. Siinä on kesäkuun alussa istutettuja tomaatteja, kaksi myöhemmin istutettua, pienempää tomaattia sekä chili ja punalehtinen basilika.

– Tomaatit ovat isommassa ja kurkku vähän pienemmässä vesiviljelylaitteessa. Molemmat voivat oikein hyvin, Olli kertoo.

Puutarhurilla on parvekkeellaan myös laatikollinen multaistutuksia, joissa kasvaa salaattimaisia kasveja, muun muassa mizunaa ja lehtikaalia. Niille meinasi käydä juhannuksena köpelösti.

Vaikka Olli kasteli ne ennen keskikesän juhlaa, kolmen päivän reissun jälkeen kotona odotti kuihtunut näky. Tilanne ratkesi nopeasti riittävällä nesteytyksellä. Nyt kasvit kukoistavat taas.

Multaan istutetut mizuna, lehtikaali ja salaatti nuupahtaneina laatikossa.
Multaan istutetut mizuna, lehtikaali ja salaatti istutuslaatikossa.
Kahden kuvan vertailu: Kastelu virkisti Ollin juhannuksen aikaan nuupahtaneita mizunaa, lehtikaalia ja salaattia.

Kastele, kastele, kastele

Helle vaatii runsaan nesteytyksen myös kasveille. Saiman mukaan kesäkuussa luonto nesteytti hyvin, mutta heinäkuussa puutarhurin on pitänyt kastella enemmän itse.

– Kastelua, kastelua ja kastelua, myös palstalla viljelevä Juho muistuttaa.

Saima vinkkaa, että paras aika kastelulle on aamulla tai illalla, kun aurinko ei porota kuumimmillaan.

Vesiviljelyssä kastelua ei tarvitse miettiä. Koska kasvit kasvavat vedessä, ne nappaavat nesteen itse. Tärkeintä on Ollin mukaan huolehtia, että vesisäiliössä on riittävästi virvokkeita kasveille.

Puutarhapalstalla kasvava vihreä kesäkurpitsa.
Kuvateksti Saiman puutarhapalstalle ilmestyi ensimmäisiä kesäkurpitsoja.

Neljä tekniikkaa vesiviljelyssä

Vesiviljelyssä olennaista on, että säiliössä on riittävästi nestettä sekä ravinteita. Osassa laitteista vesi pumppautuu automaattisesti kasveille, toisissa kasvit säännöstelevät sen juurillaan itse. Ollilla on käytössään neljä erilaista vesiviljelylaitetta, joista viemäriputkilaitteen hän rakensi itse.

Vesiviljelylaitteita

Tippuletkujärjestelmä

Neste pumppautuu säännöllisesti vesisäiliöstä letkujen kautta hydro- eli ruukkusoralla täytettyihin ruukkuihin, joista se valuu takaisin säiliöön.

NFT-laite, ravinnekalvoviljely

Vesisäiliön yläpuolella on kankaalla päällystetty taso, johon vesi säännöllisesti nousee. Kankaassa kasvavien kasvien juuret imevät nestettä ohuesta vesikerroksesta. Neste valuu tason toiselta puolelta takaisin säiliöön.

Bubbleri, syvävesiviljely

Matalan laatikon kannessa on reiät verkkoruukuille, joista kasvit imevät suoraan nestettä vesisäiliöstä. Juuret ovat suoraan vesisäiliössä, vettä ei pumpata kasveille erikseen.

Viemäriputkilaite

Useista viemäriputkista rakentuva laite, joka kiinnitetään pystysuunnassa seinään. Vesi pumppautuu automaattisesti laitteen yläpäähän, josta se valuu alas verkkoruukkuihin istutettuihin kasveihin.

Tänä kesänä kuopsutetaan yhdessä. Kädet multaan on puutarha-aiheinen ohjelmakokonaisuus, jonka sisältöjä voit seurata yle.fi:ssä, Ylen Instagram- ja Facebook-tileillä, Radio Suomessa, Yle Areenassa sekä Kädet multaan -Facebook-ryhmässä.