Mädäntynyt salaatti, kärtsännyt taimi ja mystinen sipuli, joka iti epäilyksistä huolimatta – näin harrastajapuutarhureiden projektit etenevät

Kädet multaan -puutarhaohjelmassa seurataan kolmen harrastajan puutarhaprojektien etenemistä. Aloitteleva puutarhuri Juho viljelee ensimmäistä kertaa palstallaan, arkihortonomi Saima on pitänyt palstaansa jo useita vuosia ja ammattipuutarhuri Olli kokeilee vesiviljelyä parvekkeellaan.

Heinäkuussa aurinko on porottanut, ja sen tuntevat myös kasvit. Miten Kädet multaan -harrastajakolmikon puutarhaprojektit etenevät?

Aloitteleva viljelijä Juho Liesmäki käänsi maata runsaasti ja istutti palstalleen erilaisia kasveja, muun muassa retiisiä ja mansikkaa. Nyt sato kukoistaa – jopa yllättävällä tavalla: hopeasipuli näytti kyntensä.

Kesäkuussa Juho kysyi Ylen Kädet multaan -Facebook-ryhmässä, laittavatko viherpeukalokollegat sipulin multaan saadakseen yhden sipulin, vai kylvävätkö he siemenen. Hän oli itse istuttanut siemeniä. Facebook-ryhmässä pohdittiin, ettei siemenillä saisi satoa vielä tänä kesänä. Toisin kävi. Sipuli kasvaa jo näyttävästi.

– Jos yksikin sieltä tulee, se on voitto, Juho iloitsee sadostaan.

Pitkään puutarhurointia harrastaneen Saima Pääkkösen kasvit kärsivät auringon poltteesta juhannuksena. Helle porotti eteläisellä ikkunalaudalla versonneet taimet.

Hyvä, etteivät olleet syttyneet palamaan.

― Saima kuvailee juhannuksen jälkeistä näkyä kotonaan.

Saiman oli tarkoitus jaksottaa viljelyä ja istuttaa taimet palstalleen myöhemmin, mutta osa päätyi biojätteeseen.

Ammattipuutarhuri Olli Leppisaaren ensimmäinen vesiviljely-yritys ei mennyt ruusuilla tanssien. Tomaatti voi hyvin, mutta samaa ei voi sanoa salaatista.

– Huomasin juurissa ruskeaa väriä. Se kertoo, että niissä on juurimätää. Jos sitä ei hoida, se leviää kaikkiin laitteessa oleviin kasveihin, Olli täsmentää.

Palstaherkkuja lautaselle

Mystisen hopeasipulin lisäksi Juhon palstalla versoavat onnistuneesti muutkin kasvit. Lautaselle on päätynyt muun muassa mansikoita, raparperia ja retiisejä.

Seuraavaksi Juho odottaa perunoita, porkkanoita, maissia sekä epäilykset kumonnutta hopeasipulia.

– Tuntuu, että joka kerta, kun menen palstalle, teen uusia havaintoja. Esimerkiksi kaksi isoa perunaa rupesi puskemaan läpi keskeltä mansikkalaatikkoa, Juho kuvailee palstan tilannetta kesän ajalta.

Köynnösseinä kasveille

Saiman palstan sato kasvaa hyvin ja lisää on tulossa. Varjoisammalla, pohjoisella ikkunalaudalla itäneet taimet säilyivät juhannuksen yli. Ne pääsivät palstalle.

Juureskasvi japaninretikka, daikon, yllätti. Se on lähtenyt hyvin kasvamaan, vaikka aikaisemmin juurekset eivät ole palstalla viihtyneet.

Myös uusi kokeilu tomaatti kasvaa avomaalla vilkkaasti. 

– Se kukkii ja tekee jo pientä hedelmää, Saima kuvailee tomaatin tilannetta.

Palstalla kurtturuusuksi epäilty kasvi sai lähteä. Saima rakensi tilalle köynnöysseinän. Viherpeukalo innostui punomisesta niin, että hän rakensi viereen toisenkin viherseinän.

– Ne ovat kestäneet hyvin kaikki kesäkuun myrskyt, ukkoset ja sateet, Saima sanoo.

Alunperin viherseinällä oli korkeutta noin 160 cm, mutta pajun punonnasta innostunut Saima päätti lisätä korkeutta lähes metrin. Tällä hetkellä palstan köynnösseinällä on korkeutta jo noin 2,5 metriä.

Juurimätä ei yllättänyt kaikkia

Vesiviljelyssä veden pumppaamisen tehtävänä on lisätä hapen määrää vedessä. Mikäli nesteessä ei ole tarpeeksi happea, kasveihin voi tulla juurimätää. Koska se leviää herkästi, on tilalle istutettava uudet.

Ollin neljästä vesiviljelylaitteesta juurimätä vieraili vain yhdessä. Toisessa vesiviljelykoneessa on kahdeksan paikkaa, joissa kasvit versovat hyvin. Siinä on kesäkuun alussa istutettuja tomaatteja, kaksi myöhemmin istutettua, pienempää tomaattia sekä chili ja punalehtinen basilika.

– Tomaatit ovat isommassa ja kurkku vähän pienemmässä vesiviljelylaitteessa. Molemmat voivat oikein hyvin, Olli kertoo.

Puutarhurilla on parvekkeellaan myös laatikollinen multaistutuksia, joissa kasvaa salaattimaisia kasveja, muun muassa mizunaa ja lehtikaalia. Niille meinasi käydä juhannuksena köpelösti.

Vaikka Olli kasteli ne ennen keskikesän juhlaa, kolmen päivän reissun jälkeen kotona odotti kuihtunut näky. Tilanne ratkesi nopeasti riittävällä nesteytyksellä. Nyt kasvit kukoistavat taas.

Kastele, kastele, kastele

Helle vaatii runsaan nesteytyksen myös kasveille. Saiman mukaan kesäkuussa luonto nesteytti hyvin, mutta heinäkuussa puutarhurin on pitänyt kastella enemmän itse.

– Kastelua, kastelua ja kastelua, myös palstalla viljelevä Juho muistuttaa.

Saima vinkkaa, että paras aika kastelulle on aamulla tai illalla, kun aurinko ei porota kuumimmillaan.

Vesiviljelyssä kastelua ei tarvitse miettiä. Koska kasvit kasvavat vedessä, ne nappaavat nesteen itse. Tärkeintä on Ollin mukaan huolehtia, että vesisäiliössä on riittävästi virvokkeita kasveille.

Neljä tekniikkaa vesiviljelyssä

Vesiviljelyssä olennaista on, että säiliössä on riittävästi nestettä sekä ravinteita. Osassa laitteista vesi pumppautuu automaattisesti kasveille, toisissa kasvit säännöstelevät sen juurillaan itse. Ollilla on käytössään neljä erilaista vesiviljelylaitetta, joista viemäriputkilaitteen hän rakensi itse.

Tänä kesänä kuopsutetaan yhdessä. Kädet multaan on puutarha-aiheinen ohjelmakokonaisuus, jonka sisältöjä voit seurata yle.fi:ssä, Ylen Instagram- ja Facebook-tileillä, Radio Suomessa, Yle Areenassa sekä Kädet multaan -Facebook-ryhmässä.