Hietsun paviljongin nousu rappiosta kukoistukseen – purkutuomioisesta talosta kulttuuritilaksi
Parhaimpina hellekesinä Helsingin Hietarannalle löytää tiensä jopa 400 000 kävijää. Alueen alkuperäisiin rakennuksiin kuuluva Hietsun paviljonki on reilun 90-vuotisen historiansa aikana kokenut monia muutoksia. Kiistelyn aiheenakin se on joutunut olemaan.
Alun perin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kaatopaikkana toimineen Hietarannan alueelle suunniteltiin 1910-luvulla satamaa, mutta tästä suunnitelmasta luovuttiin. Uusi ajatus oli tehdä nykyisen uimarannan paikalle öljysataman varastointialue.
Kaupungin toimesta merenpohjasta nostettu hietikko oli levinnyt aikojen saatossa alueelle. Näky ihastutti silloisen rahatoimikamarin edustajat, joten öljysatama-ajatuksestakin luovuttiin.
Uimarannan perustaminen sai kaupunginvaltuuston hyväksynnän 13.11.1929. Vuonna 1930 arkkitehti Gunnar Taucher suunnitteli Hietaniemen uimarannan alkuperäiset rakennukset, jotka palvelisivat uimarannalla aikaansa viettäviä ihmisiä.
Keittiörakennus, mukavuuslaitos ja pukeutumispaviljonki olivat Hietarannan alkuperäiset rakennukset. Pukeutumispaviljonki, tätä nykyä tutummin Hietsun paviljonki, tarjosi tilat lähes 1 000 kävijälle. Vuonna 1939 paviljonkia laajennettiin molemmista päädyistä Taucherin suunnitelman pohjalta.
Helsingin Sotainvalidien Naisjaosto aloitti kesäkahvilatoiminnan rakennuksen eteläpäädyssä vuonna 1957. Toiminta loppui vuonna 2010.
Paviljonki on välttänyt useamman purkutuomion. Kiivaan, monipolvisen ja vuosia kestäneiden keskustelujen jälkeen joukko töölöläisiä kaupunkiaktivisteja lunasti sen käyttöönsä vuonna 2013.
Töölö-Seura ry teetti rakennukseen kuntokartoituksen. Kartoituksen mukaan rakennuksen runko oli hyvässä kunnossa, vaikka aiemmin se oli todettu kunnostuskelvottomaksi.
Paikallista kulttuuriperintöä vaalivat töölöläiset kunnostivat paviljongin perinteitä ja käsin tekemistä kunnioittaen.
Aktiivisesti mukana olivat Töölö ry:n puheenjohtaja Markku Koivusalo sekä Töölöläinen-lehden päätoimittaja Mikko Keski-Vähälä.
Rakennustoimikuntaan kuuluivat muun muassa arkkitehtuurin emeritusprofessori Panu Kaila ja sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt.
Eurolla ostetun kiinteistön töölöläiset korjasivat omaksi kylätalokseen. Kaikista romahtamisvaaraväitteistä huolimatta rakenteissa oli vain yksi vika: metrin pituinen pätkä vanhan kahvilan sisäänkäynnin lattialaudassa oli laho.
Hietarannan uimarannalla on alusta lähtien ollut hyvät puitteet kuntoilulle ja liikunnalle. Paviljonkia on vuokrattu nyt myös tieteen- ja kulttuurintekijöille. Vuokralaisena ovat olleet esimerkiksi avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja laulaja-lauluntekijä Ninni Poijärvi.
Nykyään muusikoista rakennuksessa työhuonettaan pitävät kitaristi Petri Kumela, basisti Antti Lötjönen sekä saksofonisti Mikko Innanen.
Kolmikko lähti heti ensimmäisenä vuokralaisuusvuotenaan suunnittelemaan alueelle uutta monitaiteista tapahtumaa.
Ensimmäinen Hietsu is Happening! tapahtui vuonna 2016. Heinäkuun 30. päivänä soi jo 22. tapahtuma.
Yle lähettää tapahtuman suorana Yle Teemalla perjantaina 30.7.2021 klo 12–16.30 ja klo 21–23.40. Mukana ovat järjestäjäkolmikon lisäksi myös muun muassa Mari Palo, Jussi Kannaste, Veli Kujala, Laura Laakso ja Vesa Vierikko.
Kuvat:
Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo (1), Foto Roos / Helsingin kaupunginmuseo (2, 4), Laura Korhonen / Yle (3, 5, 8–10, 12), Arkistokuva (6), Mikko Keski-Vähälä (7), Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo (11), Petri Enbuske / Yle (13).
Helsingin kaupunginmuseon kuvat ovat CC BY 4.0 -lisenssillä.
