Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

"En ole hyvä, enkä onnistu missään" – Kaksi naista kertoo, millaista on kamppailla osaamattomuuden tunteen kanssa

Päivitetty 06.09.2021 12:25.
Kuvassa turhautunut nainen.

Jaana ei omasta mielestään ole hyvä missään. Elina puolestaan kokee osaamattomuuden tunteita päivittäin. Miten tällaisista tunteista pääsee eroon vai pitääkö niiden kanssa vain opetella elämään?

Jutun kuvituksena on käytetty Joonas Lehtimäen sarjakuvia, jotka on tilattu yhdessä Sitran kanssa Osaaminen näkyviin -viikkoja varten.

Jaana on 33-vuotias, opiskellut insinööriksi ja valmistunut vähän aikaa sitten myös ammatillisten aineiden opettajaksi ammattikorkeakoulussa. Hän tekee tällä hetkellä oman alansa töitä insinööritoimistossa, mutta kokee ettei ole riittävän hyvä työssään eikä onnistu juuri koskaan. Erityisesti työssä vaadittava englannin kielen osaaminen aiheuttaa hänelle epävarmuuden tunteita päivittäin. 

Hän on omasta mielestään myös onneton tunari liikunnassa, ei onnistu käsitöissä yhtä hyvin kuin muut eikä ole musikaalinen. Osaamattomuuden tunne kurottelee jopa parisuhteeseen. Jaanalla on tunne, ettei hän ole puolisolleen tarpeeksi hyvä, ja hän miettii usein, miksi kumppani on vielä siinä, kun voisi saada paremmankin puolison. 

Kuvassa on Joonas Lehtimäen piirtämä sarjakuva siitä, miten vaikeaa on joskus tunnistaa omaa osaamistaan.

Jaana ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä näistä tunteista kertominen julkisesti tuntuu liian vaikealta. Jaana on yksi, joka vastasi sosiaalisessa mediassa ja Sitran työpajoihin osallistuneille esitettyyn pyyntöön kertoa omista osaamattomuuden ja huonommuuden tuntemuksistaan. 

Mistä syvä osaamattomuuden ja huonommuuden kokemus oikein kumpuaa? 

Psykologi Tiina Ekmanin mukaan osaamattomuuden käsite on hieman epämääräinen ja siksi varsin vähän tutkittu. Hän on kuitenkin tavannut työnsä kautta monia, jotka kamppailevat huonommuuden tunteiden kanssa.

Tällaisille tunteille voi hänen mukaansa olla monia syitä, eikä aina välttämättä ole kyse vääristä tunteista. Voi olla, että tunteen taustalla on ihan todellista osaamattomuutta, jos esimerkiksi työtehtävät ovat muuttuneet. Tulee tunne, ettei hallitse enää työtään. 

– On tärkeää pohtia, liittyykö tunne todellisiin tekijöihin ja mitä asialle voisi tehdä, Ekman sanoo. 

Uupumus kasvattaa epävarmuutta

Osaamattomuuden tunne voi iskeä silloin, kun henkilö syystä ja toisesta uupuu. Mielessä alkaa pyöriä: "En osaa enää työtäni." Jos ihmisellä on taipumus verrata itseään muihin, huonommuuden tunne alkaa helposti vaivata. Sosiaalisessa mediassa moni esittelee onnistumisiaan ja ajatus siitä, ettei pysty vastaavaan, valtaa mielen. 

Joillakin ihmisillä on myös taipumus arvottaa omaa osaamistaan joko–tai-asteikolla eli joko osaa kaiken tai ei osaa mitään. Tiina Ekmanin mukaan joskus on vaikea nähdä, että välissä on paljon vaihtoehtoja. Yhtä asiaa osaa vähän ja toista vähän enemmän.

– Erityisesti nuorempana ajattelee herkästi mustavalkoisesti. Sosiaalisessa mediassa esittäytyvät superyksilöt eivät ainakaan helpota tilannetta.  

Kuvassa on Joonas Lehtimäen piirtämä sarjakuva siitä, miten osaa vaikka mitä, mutta silti tuntuu, ettei osaa mitään.

S niin kuin susi

Osaamattomuuden ja riittämättömyyden tunne voi juontaa juurensa myös lapsuuden kokemuksista. Aikuiset eivät ehkä ole pystyneet kohtaamaan lasta ja hänen temperamenttiaan sellaisena kuin hän on ja sieltä on voinut saada alkunsa tunne, että "minä en kelpaa, en riitä, olen arvoton, en osaa mitään". 

Jaana kokee, että hänen huonommuuden tunteensa ovat saaneet alkunsa juuri lapsuudessa ja kouluaikana. 

– Muistan ikuisesti aapisen s-kirjaimen aukeaman, jossa oli susi. Opettaja oli alleviivannut kaikki tavut punaisella, koska en osannut lukea niitä. Tilanne oli ihan toivoton, kun en meinannut millään oppia lukemaan. 

Koulun alku takkusi niin pahasti, että hän muistaa ajatelleensa koulumatkalla: kunpa kuolisin, niin ei tarvitsisi mennä enää ikinä kouluun.  

Kaikki osaavat enemmän kuin minä

Vasta lukiossa selvisi, miksi Jaana olisi tarvinnut rikkumattoman hiljaisuuden opiskelun ajaksi: hänellä todettiin lukihäiriö ja hän ymmärsi, miksi moni asia oli ollut niin vaikeaa. Opinto-ohjaajan avulla hän taisteli itsensä ylioppilaaksi, vaikka aluksi näytti siltä, että haave valkolakista tyssää kieliin. 

Huono kielitaito harmittaa Jaanaa edelleen, sillä ilman sujuvaa englannin kielen taitoa hän kokee olevansa vähän väliä pulassa sekä töissä että vapaa-ajalla. Siksi hän on aikuisiällä aloittanut pariin otteeseen englannin kielen kurssin kansalaisopistossa. Alku on mennyt ihan hyvin numeroita ja värejä opetellessa, mutta molemmat kurssit hän kertoo lopettaneensa puolen vuoden jälkeen, kun "mummotkin ovat osanneet enemmän" kuin hän. 

Kuvassa on Joonas Lehtimäen piirtämä sarjakuva siitä, miten vaikeaa on joskus uskaltaa puhua englantia vaikka osaisikin.

Jatkuva osaamattomuuden ja huonommuuden tunne on vuosien mittaan ehtinyt tehdä paljon hallaa Jaanan mielessä. Vielä yli 30-vuotiaana hänestä usein tuntuu, ettei hän oikein osaa mitään, eikä mikään riitä. Jaanaa oli esimerkiksi kerran pyydetty leipomaan pari kakkua syntymäpäiväjuhlille. Homma meinasi tyssätä omiin koviin vaatimuksiin. 

– Itku kurkussa väänsin kymmenen sokerikakkua, joista kelpuutin vain kaksi. Loput kahdeksan kannoin yön hiljaisuudessa roskikseen. 

Uusi työ sai Elinan epäilemään omia kykyjään

Osaamattomuuden tunne voi liittyä myös elämänvaiheeseen. Uusi työ tai harrastus voi herättää epävarmuuden omista taidoista. 35-vuotiaalla Elina Palotiellä osaamattomuuden tunteet nousivat pintaan, kun hän päätti aikuisiällä vaihtaa alaa liiketaloudesta musiikin tekemiseen.  

– Päivittäin tulee mieleen: en osaa, en pysty tähän, ei kannata edes kokeilla.

Hän on pohtinut paljon tuntemuksiaan ja päätellyt, että ne liittyvät hänen omiin pelkotiloihinsa. On ollut vaikea luottaa omaan tekemiseen ja siihen, että on oikealla tiellä. Lähipiirissä ei ole ollut yhtään esimerkkiä luovan työn ammattilaisista ja siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu.

– Kerran olin harjoitellut tosi kauan kitaralla erästä kappaletta ja sen jälkeen eräs tuttu tokaisi, ettei se kuulostanut ihan Santanalta. Lannistuin siitä niin, että lopetin musiikin tekemisen vuosiksi. 

Kuvassa on Joonas Lehtimäen piirtämä sarjakuva siitä, kun tuntuu ettei osaa tehdä volttia, mutta toisen avulla se yllättäen onnistuukin.

Liittyykö osaamattomuuden tunne huijarisyndroomaan?

Usein puhutaan myös huijarisyndoomasta. Psykologi Tiina Ekman puhuu mieluummin huijariajattelusta ja sanoo sen olevan yksi juonne osaamattomuuden kokemisessa. Ihminen ajattelee huijaavansa muut luulemaan, että osaa kaikenlaista, vaikka kokee itse, ettei osaa juuri mitään. Moni näin ajatteleva osaa kuitenkin asiansa ja saa yleensä muilta hyvää palautetta esimerkiksi työssään. 

Huijaamisajatukset voivat vallata mielen erityisesti koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa tarvitaan abstraktia osaamista. 

– Ne eivät ole puunkaatoa eivätkä ojan kaivamista, vaan esimerkiksi prosessien kehittämistä, joissa onnistumista on vaikeampi mitata. 

Olenko minä hullu?

Huijariajattelua on tutkittu maailmalla paljon ja se vaivaa sekä miehiä että naisia. Sitä, miten paljon miesten ja naisten käsitykset omasta osaamisestaan vaihtelevat, on tutkittu vähemmän. Tiina Ekman on huomannut, että työterveyteen tulevien miesten on ainakin vaikeampi puhua osaamattomuuden ja riittämättömyyden tunteistaan. 

– Jotkut miehet pohtivat, ovatko he hulluja, kun tulevat puhumaan paineistaan ja siitä, etteivät jaksa eivätkä osaa. Stereotyyppinen miehen rooli vaikuttaa etenkin yli 40-vuotiaiden miesten keskuudessa: on kovat vaatimukset siitä, mitä kaikkea pitää osata ja mihin pitää pystyä.   

Mies voi kokea, että osaamattomuuden tunne kyseenalaistaa koko miehuuden, vaikka hän on vain ihminen, joka tarvitsee apua itsensä kanssa, Tiina Ekman sanoo. 

Kuvassa on Joonas Lehtimäen piirtämä sarjakuva siitä, miten kannattaa tarkastella itseään positiivisessa valossa, jos tuntuu ettei oikein osaa jotain.

Naiset ovat Ekmanin mukaan oppineet hakemaan apua tunteidensa käsittelyyn. Elina Palotie ei ole hakenut ulkopuolista apua, mutta hän on ajan myötä oppinut sietämään osaamattomuuden tunteitaan ja kääntämään ne osin vahvuudekseen. Kun tunne valtaa hänet, hän tietää olevansa jonkin merkittävän ja tärkeän äärellä. 

– Olen treenannut epävarmuuden sietämistä ja osaamattomuuden tunteen kanssa elämistä. Se menee lopulta usein aika nopeasti ohi.

Jos tunne ei mene ohi, vaan ahdistus jatkuu, Elina kertoo miettivänsä, onko asia ylipäätään sellainen, jonka kanssa kannattaa kamppailla. Hän on myös ymmärtänyt, että musiikin alalla on hyvin monenlaisia työpaikkoja. Kaikkien ei tarvitse olla esiintyviä artisteja. 

– Vaikka ihailen Behmiä, joka voittaa monta Emmaa, niin samalla tajuan, ettei se välttämättä ole minun polkuni. Olisi ihanaa esimerkiksi joskus opettaa musiikkia. 

Psykologi Tiina Ekmanin mielestä on hienoa, jos pystyy kääntämään osaamattomuuden tunteet voimavarakseen, sillä sellaiset tunteet liittyvät uuden oppimiseen. Ihminen saa olla epävarma ja tuntea epävarmuutta uuden äärellä. 

Hänen mukaansa epävarmuuden sietämisessä voi auttaa, jos ymmärtää ihmislajin kehitystä. Epävarmuuden tunne aktivoi meidän aivoissa hälytysjärjestelmän: Nyt on jotain vialla. Ole varuillasi! Se on muinoin liittynyt lajimme eloonjäämiseen. 

Hälytysjärjestelmä pitää oppia rauhoittamaan ja siinä on ihmisen sisäisellä puheella iso merkitys. Ekman kehottaa puhumaan itselleen lempeästi, ymmärtävästi ja eteenpäin kannustaen, kun on kyse uuden oppimisesta. 

– Kun tuskailet osaamattomuuttasi, lopeta taistelu itsesi kanssa ja itsesi kiusaaminen. Kerro itsellesi, että olet ihan ok tällaisena. 

Näin harjoittelet tunnistamaan omaa osaamistasi monipuolisesti!

Psykologi Tiina Ekman:

"Jos haluaa oppia tunnistamaan omaa osaamistaan paremmin, kannattaa listata kynän ja paperin avulla omaan osaamiseen ja taitoon liittyviä sanoja. Sen jälkeen voi pohtia kuinka hyvin mitäkin asiaa osaa. Esimerkiksi minä voisin kirjoittaa, että tykkään leipoa leipää. Kuinka hyvä siinä olen? No, aika keskinkertainen. Sen lisäksi tykkään pelata pojan kanssa koripalloa. Kuinka hyvä siinä olen? Aika surkea, mutta sitäkin innokkaampi. 

Kynä ja paperi auttavat hahmottamaan asioita eri tavalla. Pään sisässä tunteet kietoutuvat meidän mielessä pyöriviin asioihin varsin voimakkaasti. 

Paperin ja kynän avulla hahmottuu myös hyvin, minkä asteista meidän osaaminen eri asioissa on. Sitä kautta voi aueta laajempi kuva siitä, millainen itse on. Ei pelkästään niin, että en osaa tätä enkä tuota. Voi tehdä sellaisen osaamis-cv:n, jossa voi leikitellä myös sillä, mitä kaikkea haluaisi oppia lisää. 

Voi pohtia myös sitä, mitä tykkää ja haluaa tehdä riippumatta siitä osaako vai ei. Saanko tehdä asioita, joista nautin? Saanko mennä karaokepubiin kiekumaan, vaikka minulla ei ole minkäänlaista lauluääntä, mutta nautin siitä suunnattomasti? Onko se luvallista?" 

Keskustelu

Keskustelu sulkeutuu 25.9.2021.