Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto

Elävä arkisto oli avautuessaan aivan uudenlainen palvelu – muistatko Hepskukkuun viraalihitin ja muut yleisön suosikit?

Päivitetty 10.09.2021 16:56.
Elävä arkisto täyttää 15 vuotta (2021).

Elävä arkisto täyttää 15 vuotta! Yle avasi arkistonsa täysin uudenlaisena palveluna vuonna 2006, jolloin yhtiö täytti 80 vuotta. Nykyään Elävä arkisto löytyy oman sivustonsa lisäksi myös Areenasta sekä lukuisista sosiaalisen median kanavista. Millaisista arkistohiteistä kansa on vuosien varrella syttynyt? Muistelimme toimituksessa ja kysyimme yleisöltä.

Elävä arkisto avattiin 9.9.2006, liki vuotta ennen Yle Areenaa. Uusi palvelu oli merkittävä myös kansainvälisesti – vastaavaa julkisen palvelun arkiston avausta ei ollut tehty vielä missään muualla.

Kanadassa oli avattu nettiin opetussisältöjä ja BBC vasta suunnitteli arkistosisältöjensä nettijulkaisua. Elävä arkisto hyppäsi kerralla korkealle: kyse ei ollut klippiarkistosta, vaan jokainen julkaisu sisälsi taustoittavan, toimitetun artikkelin. Miten ja miksi juuri Ylessä otettiin moinen harppaus, sen pääset lukemaan täältä.

Olen seurannut Elävää arkistoa sen koko 15-vuotiaan historian ajan. Rakastuin siihen jo silloin, ja vuosien saatossa se on vain parantunut. Kiitos siitä! <3

― Yleisöpalaute (2021)

Kestosuosikit eivät kalpene

Koska kaikki audiovisuaalinen nettimuistelu oli Elävän arkiston aloittaessa vielä uutta, saattoivat meidänkin julkaisumme nousta suorastaan viraaleiksi. Alkuaikojen suurin hitti oli Hepskukkuun NMKY-musavideo, joka nousi 24. elokuuta 2007 joksikin aikaa maailman suosituimmaksi nettivideoksi.

Oli myös joukko kollektiiviseen muistiin kuuluvia pätkiä, joita pääsi nyt kunnolla fiilistelemään.

Uusi väylä mahdollisti helpon pääsyn erilaisiin ajankuviin. Ne ihastuttivat, ällistyttivät ja huvittivat sekä toimitusta että yleisöä.

Mitä? Mistä lapset tulevat?

Lasten seksivalistusohjelma 1970-luvulta

(Parasta on) kaikki, koska kuten itse sanotte, ”eilinen on historiaa”.

― Yleisöpalaute (2021)

Pian huomattiin, että erilaiset elämäntarinat ja etenkin erakot kiinnostivat suomalaisia suuresti. Onneksi he ovat kiinnostaneet myös dokumentaristeja, joten arkistossa oli, mistä ammentaa. Kaikki tästä aiheesta tehdyt julkaisut ovat olleet valtavan suosittuja.

Johan on Venninen

Johan Venninen oli itsenäinen ja kekseliäs mies.

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

Olen käyttänyt Elävän arkiston dokumentteja opetuksessa (...). Lemppareja on myös esim. Johan Venniseen liittyvät dokumentit tai Kalle Könkkölään liittyvät. Lämmin kiitos kaikista niistä - ja niiden tuomista näkökulmista. Elävä arkisto on ansainnut paikkansa, ihan on näin on sanottava🤗👍.

― Yleisöpalaute (2021)

Kun tekijänoikeussopimukset sallivat myös musiikkiohjelmien julkaisemisen, alkoi toimituksessa odotettu savotta. Usein tehtiin todellisia löytöjä, eivätkä ne jääneet yleisöltä huomaamatta.

Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti

Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88

(Parasta ovat) Finnhitseihin ja suomalaisiin Iskelmätähtiin liittyvät jutut... Nuoruus mielessä!

― Yleisöpalaute (2021)

Yksi suurta kiinnostusta herättävä aihealue on selvästikin rikollisuus: kerta toisensa jälkeen rikosjutut nousevat suosituimpien artikkeliemme joukkoon. Rikosaiheisia ohjelmia löytyy Elävästä arkistosta jo melkoinen määrä.

Jatkakaa samalla hyväksi havaitulla linjalla ja kuunnelkaa meitä Hyviä katsojia.

― Yleisöpalaute (2021)

Suomalaiset rakastavat erilaisia testejä, olemme huomanneet. Mikä parasta, näiden testien tulokset pääsee itse tarkistamaan alkuperäislähteistä.

Tahroja parketilla – vai miten se meni? Testaa, tunnetko Suomi-klassikoiden lyriikat!

Viisitoista tunnettua kappaletta – osaatko niistä jokaisen?

Kummeli on aina klassikko.

― Yleisöpalaute (2021)

Tekijänoikeussyistä olemme voineet julkaista draamaa mittavasti vasta viime vuosina. Katsotuimpien sarjojen joukkoon kuuluu draamaa eri ajoilta: ei siis voida sanoa, että jokin aika olisi toista suositumpaa.

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

Rintamäkeläiset: kuvaa omaa sielua täydellisesti. Myös monet monet muut.

― Yleisöpalaute (2021)

Monelle paras draama tulee radiosta: kuunnelmista ylivoimaisesti suosituin on tietenkin Knalli ja sateenvarjo.

"Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

Tekijät muistelevat supersuosittua radiosarjaa vuonna 2010.

Knalli ja sateenvarjo -sarjaa voi nauraa hekottaa aina uudestaan!

― Yleisöpalaute (2021)

Myös elokuvatarjonta on karttunut tasaiseen tahtiin ja se kiinnostaa selvästi. Esimerkiksi valtaosa Fennada-Filmin tuotannosta ja kaikki Aki Kaurismäen elokuvat löytyvät Areenasta.

Komisario Palmu -elokuvat, Hittimittari-jaksot, Aki Kaurismäen tuotanto ja muut täyspitkät elokuvat/sarjat.

― Yleisöpalaute (2021)

Elävässä arkistossa on kaiken aikaa pyritty muistamaan myös historiasta kiinnostunutta yleisöä. Viime vuosien suosituimmat historiajulkaisut ovat käsitelleet toista maailmansotaa, joka kosketti suomalaisia monin tavoin 80 vuotta sitten.

Tätä olivat talvisodan henki ja ihme aikalaisen silmin

Tulevaisuus oli katkolla 105 päivän ajan.

(Parasta ovat) vanhat todella tapahtuneet katsaukset.

― Yleisöpalaute (2021)

Vuonna 2011 tuolloin viisivuotiasta Elävää arkistoa juhlistettiin koskettavalla tv-spotilla.

Eilinen elää - Elävän arkiston tv-spotti 2011
Eilinen elää - Elävän arkiston tv-spotti 2011 - Toista Yle Areenassa

Och samma på svenska, förstås!

Elävä arkisto ei suinkaan syntynyt yksin, vaan yhdessä ruotsinkielisen kaksoissisarensa Arkivetin kanssa. On siis aihetta tuplajuhlaan!

Pienestä koostaan huolimatta (Arkivetin toimitus koostuu vain yhdestä toimittajasta) Arkivet etsi ja löysi yleisönsä nopeasti – ja yleisö on ollut tyytyväinen. Alkuaikojen katsotuimmat ohjelmat käsittelivät paikallisaiheita. Lisäksi on katsottu paljon keskusteluohjelmia – narsismia käsittelevä ohjelma oli pitkään "listaykkönen". Viime vuosina suosituimpia ovat olleet tallenteet, joissa Tove Jansson itse lukee teoksiaan.

Jakobstad - en stad som andra

Ywe Jalander vill tränga djupt in i stadens hjärta.

Om narcissistisk personlighetsstörning

Charmerande och tyrann. Som två olika personer.

Tove Jansson läser ur Det osynliga barnet

Novellsamlingen pekar framåt mot mer allvarliga muminböcker.

Tove Jansson läser novellen Granen

Mamma vakna, någonting hemskt har hänt. De kallar det jul.

Ealli arkiiva, Jieʹlli arkiiv ja Ellee arkkâdâh avaavat saamenkieliset arkistot

Vuosina 2016–2019 arkistotarjonta karttui myös saamenkielisten arkistojen helmillä. Tarjolla on materiaalia kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä.

Pohjoissaamenkielinen Ealli arkiiva, koltansaamenkielinen Jieʹlli arkiiv ja inarinsaamenkielinen Ellee arkkâdâh koostuvat pitkälti Saamen radion nauha-arkiston radio-ohjelmista. Tarjolla on uutisia, keskusteluja ja tarinoita 1970-luvun alusta lähtien sekä myös vanhempia arkistoaarteita.

Ealli Arkiivan jakokuva - Yleisradion saamenkielisiä ääninauhoja.
Kuvateksti Yleisradion saamenkielisiä ääninauhoja.

Suosituinta sisältöä ovat olleet erilaiset paikallisaiheet. Ensimmäisessä, pohjoissaameksi olevassa tallenteessa muistellaan, miten espanjantauti aiheutti vuosina 1918-20 paljon murhetta perheissä ja miten lapsia jäi orvoiksi. Esimerkit ovat eri puolilta Saamenmaata, mm. Inarista ja Kautokeinosta. 

Toinen suosittu tallenne on koltansaameksi. Tallenne on vuodelta 1973 ja siinä puhutaan käytännön poronhoitotöistä kuten porojen kokoamisesta erotusta varten. Kertojana on Eljas Fofonoff Näätämön paliskunnasta.

Kolmas tallenne on inarinsaameksi. Siinä Aili Valle Inarista kertoo muutoksista joita eri tekniset apuvälineet kuten puhelin ja pakastin merkitsivät hänen perheensä elämään. Äänitysvuosi on 1989.

Elävä arkisto vuonna 2021

Synttäripäivän alla kysyimme teiltä, millaiseksi olemme teidän mielestänne 15 vuodessa varttuneet. Millaisia risuja tai ruusuja olemme ansainneet, mitä toivotte tulevalta? Saimme odotetusti molempia, niin risuja kuin ruusujakin – voittopuolisesti onneksi kuitenkin jälkimmäisiä. Suuret kiitokset kaikille vastanneille!

Risut koskettivat teknisiä asioita ja journalistisessa linjassa koettuja muutoksia.

Muistakaa tehtävänne. Te olette Yleisradio. Teillä on verotusoikeus. Teidän tehtävänne on toimia puolueettomasti, ja Elävän arkiston luotuanne olette velvoitettuja pitämään sen niin hyvänä, kuin mahdollista.

― Yleisöpalaute (2021)

Uusien artikkeleiden määrät ovat romahtaneet exponentiaalisesti. Olisi hienoa jos vanhaan hyvään malliin tulisi materiaalia eikä vaan kokonaisten sarjojen taustoitusta.

― Yleisöpalaute (2021)

Valtaosa vastaajista antoi itse palvelusta kuitenkin selkeitä ruusuja.

Iso kiitos! Parantaa merkittävästi elämänlaatua.

― Yleisöpalaute (2021)

Kysymykset siitä, mikä on ollut parasta sisältöä ja mitä toivottiin enemmän, saivat varsin yhteneväisiä vastauksia. Moni mainitsi etenkin dokumentit, musiikkiohjelmat, vanhan tv-teatterin ja vanhat lastenohjelmat. Suomen lähihistoriasta toivottiin lisää materiaalia, mm. kokonaisia tv-uutislähetyksiä ja ajankohtaisohjelmia. Musiikista nousivat esiin etenkin 70-luvun iskelmät. Myös yksittäisiä draamoja toivottiin. Kiitos jokaisesta toiveesta, kirjaamme ne tarkasti ylös.

Enemmän Suomen historiaa ja Elävän arkiston radio takaisin.

― Yleisöpalaute (2021)

Ei synttäreitä ilman lahjoja

Lopuksi haluamme antaa kaksi synttärilahjaa Sinulle. Ensimmäisen jo varmasti tunnetkin. Nimittäin – hän on täällä tänään (ja suurimmalta osin pysyvästi): Pelle Hermanni!

(Parasta ovat) nämä Pelle Hermannit kirkkaan ylivoimaisesti! Näitä on odotettu.

― Yleisöpalaute (2021)

Toisella lahjalla juhlistamme 95-vuotiasta Yleä. Videolla on kestoa yhtä monta minuuttia, kuin Elävällä arkistolla on vuosia. Paljon onnea!