Hyppää pääsisältöön

Yle Teema

Suomi sellaisena kuin se on – Virpi Suutarin uutuus on matka Kansanradion maisemaan

Kaksi poroa kulkee tyhjällä viitostiellä kirkonkylällä jossain päin Suomea. Kuva elokuvasta Kansanradio - runonlaulajien maa
Kuvateksti Viitostie, jossain Suomessa.
Kuva: Euphoria Film Oy

Syksyllä 2021 Teemalla aloittaa uusi kotimaisten ja kansainvälisten kulttuuridokumenttien paikka torstai-iltaisin kello 21. Paikan avaa Virpi Suutarin uusi elokuva Kansanradio – runonlaulajien maa. Myöhemmin syksyllä dokumenttien aiheina ovat mm. New Yorkin kirjakauppiaat, Agatha Christien Englanti sekä teatteritaide täydellisen ummikon silmin nähtynä.

Aino ja Alvar Aallosta tekemänsä suurisuuntaisen dokumentin jälkeen Virpi Suutari lähti kuvaamaan Suomea sellaisena, kuin se – enimmäkseen – on.

Koronakesänä 2020 Suutari ajoi yhdessä kuvaaja Heikki Färmin kanssa tuhansia kilometrejä ristiin rastiin maaseutua.

Hänen edellinen elokuvansa, vuonna 2019 valmistunut Aalto, oli elokuva Suomen ehkä kansainvälisesti tunnetuimmasta arkkitehtipariskunnasta, jonka visio yhä normittaa mielikuvaamme Suomesta.

"Aallot halusivat omalla arkkitehtuurillaan ja designillaan luoda uutta ja modernia Suomea. He halusivat näyttää sen ideaalin, mihin Suomen kansakuntana tulisi pyrkiä ja miltä täällä tulisi näyttää", Virpi Suutari sanoo Radio 1:n Kulttuuriykkösessä.

"Kansanradio ei ole mikään hullujen paikka" - Virpi Suutari teki dokumentin ikonisesta ohjelmasta - Toista Yle Areenassa

Noista kuvausmatkoista syntynyt Suutarin uusi dokumentti Kansanradio – runonlaulajien maa on elokuva siitä, miltä Suomessa oikeasti näyttää.

"Se ei ole ihan se Aaltojen ihana ideaalimaailma vaan vähän jotakin muuta. Aika paljon rumempaa ja kömpelömpää, mutta myös sydäntäsärkevää."

Katvealueita ja ihannemaisemia

Kansanradio – runonlaulajien maa asettuu jatkoksi elokuvalle Aalto. Aiheen mukaisesti myös elokuva on vaatimattomampi. Vain puolituntinen, ei mahtipontista kerrontaa, vain tavallisten ihmisten lauluja ja tarinoita sekä Iiro Rantalan soittamaa musiikkia. Ja kuvituksena panoraama arkisesta kotimaasta.

Suutari ja Färm kuvasivat Suomea, joka on useimmille kaupunkilaisillekin tuttu, jos ei muuten niin auton, bussin tai junan ikkunasta. Maaseututaajamia marketteineen, hakkuuaukkoja, katvealueita, "loputonta näreikköä".

Mutta toki myös humisevia honkia, kuohuvia koskia, järvenrantojen mökkilaitureita, ihannemaisemia.

Tarinat on valittu Kansanradion päivystävään puhelinvastaajaan tulleista soitoista. Osa materiaalista on kuultu radiossa, osa on jopa niin tuskallista, ettei Kansanradion toimittaja Airi Saastamoinen tohtisi käyttää sitä ohjelmassa. Mutta elokuvassa se toimii eikä tunnu tunkeilevalta, Saastamoinen sanoo.

Virpi Suutarin haastattelu Kansanradiossa - Toista Yle Areenassa

Puolituntinen road trip halki Kansanradion maan esittelee sielunmaiseman, joka on myös Virpi Suutarille tuttu – kuten se on niille lukemattomille radionkuuntelijoille, jotka seuraavat Kansanradiota kukin omalla asenteellaan. Tunnuslauseensa mukaisesti tosikoille ja veitikoille tarkoitettua ohjelmaa saa yhtä hyvin kuunnella vakavalla mielellä kuin camp-hengessä.

Avainsana on joka tapauksessa kuunteleminen. Kansanradio avaa kulmia Suomeen, jota voi olla vaikea nähdä pääkaupungista ja muista kasvukeskuksista käsin. Samoin tekee Virpi Suutarin elokuva.

"Sen ymmärtäminen, minkälaisia erilaisia todellisuuksia Suomessa on, on äärimmäisen tärkeää meille jokaiselle", sanoo Airi Saastamoinen.

Elokuva Kansanradio – runonlaulajien maa julkaistaan Yle Areenassa keskiviikkona 1.9.2021 ja nähdään Yle Teemalla torstaina 2.9. klo 21.00.

Kansanradio kuullaan Radio Suomessa joka sunnuntai klo 12 uutisten jälkeen, ja Kansanradion jaksot ovat pysyvästi kuunneltavina Areenassa.

Kansanradio - runonlaulajien maa - Toista Yle Areenassa

Torstai-iltojen kulttuuridokumentit 9.9. – 28.10.2021

9.9. Kirjakauppiaat 

Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla ihastuttanut dokumenttielokuva New Yorkista ja kirjojen rakastajista: ahtaista antikvariaateista, intohimoisista keräilijöistä, kuuluisista kirjakauppiaista, suurista kirjamessuista, alan muutoksista ja ja sinnikkäästi hengissä pysyneistä perinteikkäistä kivijalkakaupoista. Mukana mm. Fran Lebowitz ja Susan Orlean. Ohjaus D.W. Young. (The Booksellers, USA 2019)

16.9 Helmut Newton: Naisten kuvaaja

Valokuvaaja Helmut Newtonin legendaariset kuvat mm. Isabella Rosselinista, Grace Jonesista ja Arja Töyrylästä ovat tunnettuja kautta maailman. Dokumentissa kerrotaan menestyneen mutta myös kiistellyn valokuvaajan elämästä ja työstä haastattelujen, arkistomateriaalien ja valokuvien kautta. (Helmut Newton: The Bad and the Beautiful, Saksa 2020)

23.9. Modiglianin salaisuudet

Amedeo Modigliani oli taidemaalari ja kuvanveistäjä, joka tunnetaan parhaiten pitkänomaisista muotokuvistaan ja alastonmaalauksistaan. Modigliani eli Pariisin taiteilijapiireissä lyhyen ja kiihkeän elämän, jota varjosti runsas alkoholinkäyttö ja sairaudet. Ohjelmassa käydään läpi tuotteliaan taiteilijan elämänvaiheet. (Modigliani et ses secrets, Ranska 2020)

Nahkasalkku, kirjoja, piiras, sanomalehtiä ym. teatterirekvisiittaa Agatha Christien näytelmästä The Mousetrap
Kuvateksti Agatha Christien maailma: kuuluisan The Mousetrap -näytelmän rekvisiittaa
Kuva: Knickerbockerglory/Channel 5

30.9. Agatha Christien maailma

Agatha Christie ammensi inspiraatiota ja vaikutteita kirjoihinsa sekä Englannin pienistä maaseutukylistä että Lontoon luksushotelleista. Ohjelmassa tutustutaan kirjailijaan vaikuttaneisiin ympäristöihin ja niiden jättämään jälkeen hänen teoksissaan. (Agatha Christie’s England, Britannia 2021)

7.10. Vuosi pelkkää teatteria

Teatteri on Viron suosituin taidemuoto, mutta vironvenäläinen 21-vuotias Alissija ei ole nähnyt yhtään teatteriesitystä. Mitä tapahtuu, kun hän yhden vuoden aikana katsoo 224 esitystä ja pitää niistä tarkkaa päiväkirjaa? Palaute pakottaa myös teatterintekijät katsomaan peiliin: Alissija arvioi tarkasti rutinoituneet esitykset, turhan huutamisen ja omassa kuplassaan viihtyvät taiteilijat. (Aasta täis draamat/A Year Full of Drama, Viro 2019)

14.10. Perhe röntgenkuvassa

Iranilaisen ohjaajan Firouzeh Khosrovanin herkkä kuvaus omasta perheestään avaa näkymän maan lähihistoriaan, islamistisen vallankumouksen jälkeiseen aikaan. Ohjaajan uskonnollinen äiti solmii avioliiton valokuvan perusteella. Perhe muuttaa Sveitsiin, missä liberaali ja ei uskonnollinen isä opiskelee radiologiaa. Aikanaan perhe palaa Teheraniin, ja äiti liittyy tiukan linjan islamisteihin. Perhe jakaantuu tiukasti kahtia ja elegantisti sisustettu koti muuttuu vähitellen moskeijaksi. Dokumentti voitti vuoden 2020 IDFA-festivaalien pitkien dokumenttien pääpalkinnon. (Radiograph of a Family, Norja/Iran/Sveitsi 2020)

21.10. Marina Abramovicin kotiinpaluu

Kiitetty performanssitaiteilija  Marina Abramovic palaa ristiriitaisin tuntein synnyinkaupunkiinsa Belgradiin, jonka hän on jättänyt vuosia sitten. Belgradissa rekonstruoidaan Abramovicin merkittävimmät performanssit. Miten nuoret taiteilijat omaksuvat vahvan taiteilijan työt? Ohjaaja: Boris Miljkovic. (Homecoming – Marina Abramovic and her children, Serbia 2020)

Ida-Maria Helander saamenpuvussaan. Kuva elokuvasta Eatnameamet - hiljainen taistelumme
Kuvateksti Eatnameamet – Hiljainen taistelumme: Ida-Maria Helander
Kuva: Anssi Kömi / Eatnameamet Vaski Filmi Oy

28.10. Eatnameamet – Hiljainen taistelumme

Suomen valtio harjoittaa edelleen assimilaatiota ja kolonisaatiota saamen kansaa kohtaan. Nuoremman polven saamelaiset taistelevat oman olemassaolonsa ja epävarman tulevaisuutensa puolesta poliittisin keinoin. Ohjaus: Suvi West (Suomi 2021)