Hyppää pääsisältöön

Podcastit

Suomi on tuhansien emolevyjen maa

Toimittaja Antti Melkko sliipattuna, pukuun pukeutuneena, vanhan Commodore 64 konsolin kanssa.
Kuvateksti Pelikonsolit ovat maailmalla suosittuja, mutta Suomi tunnetaan tietokonekansana.

Kohtalon oikusta päädyin pari vuotta sitten tekemään Pelikonsolien Kronikan, dokumentaarisen audiomatkan pelikonsolien maailmaan. Kaikki alkoi Angry Video Game Nerd -youtubevideoista, joissa helposti tulistuva nörtti muistelee, miten asiat eivät aina ennen olleetkaan paremmin. 

Jaksoissa on monesti helppo samaistua tuohon aikaan, mutta silti moni asia oli erilaista suomalaisessa pelikulttuurissa verrattuna Yhdysvaltoihin. Eniten kiinnostusta aiheeseen loi katsojien ja kommentoijien yhtenäisyys ja henkilökohtainen nostalgia näitä laitteita kohtaan. Olihan toki minullekin tullut pieni side lapsuuteni rakasta konsolia, Super Nintendoa, kohtaan.

Commodore PET, Chuck Peddlen suunnittelema Commodoren ensimmäinen tietokone.
Kuvateksti Commodore PET on Chuck Peddlen suunnittelema, Commodoren ensimmäinen tietokone. Samat Basic -komennot toimivat niin PET:illa kuin ”kuuslankulla”.

Haastatellessani ihmisiä Pelikonsolien Kronikkaan löysin lukemattomia samaistuttavia tarinoita näiden muovilaatikoiden ympäriltä, mutta yksi sana toistui lähes jokaisen ihmisen muisteloissa: Commodore 64. Itselläni ei koskaan ollut kotitietokonetta lapsuudessa ja ensimmäinen tietokone tuli Melkkojen tupaan vasta vuonna 2005, eli samana vuonna kuin YouTube julkistettiin.

Pelikonsolien Kronikan julkaisun kynnyksellä minulta kysyttiin usein, että kai minä käsittelen Commodoren jossakin jaksossa? Olin jättänyt Commodoren tietoisesti pois, koska se lukeutuu kotimikroksi. Samalla aavistelin, että kotitietokonemaailma voisi tarvita aivan oman sarjansa. En ollut väärässä.

Lähdin kesällä 2020 kiertämään Suomea selvittääkseni, mikä oikeastaan oli Commodore ja mitä kotitietokoneet merkitsevät tämän päivän Suomessa. Konsolien ympärillä kasvanut taipalsaarelainen toimittaja ei voinut uskoa mitä oli edessä.

LOAD “KOTIMIKROJEN-KRONIKKA”,8,1 LIST

Tieni vei ensimmäiseksi Janakkalaan, jossa Olavi Kanervisto pitää vanhassa omakotitalossa tietokonemuseota. Suuni loksahti ammolleen jo eteiseen päästyäni. Huoneen täytti pitkä rivi peltikaappeja, jotka Fiskars oli aikoinaan toimittanut Helsingin kaupungille ohjaamaan osaa keskustan liikennevaloista.

Tuvan puolella kulkua ohjaa polunkaltainen reitti, joka on ympäröity lukuisilla tietokoneilla, joista suurin osa kaiken lisäksi toimii.

Hurinan keskellä suurimman ihailun nosti itse museoisännän rehellinen innostus koneita kohtaan ja halu kertoa niiden emolevyissä piileviä tarinoita. Ei löytynyt konetta, josta museoisäntä ei olisi tarinaa löytänyt.

Museoisäntä Olavi Kanervisto tietokonekaapin vieressä.
Kuvateksti Ylpeä museoisäntä Olavi Kanervisto tietokonekaapin vieressä, joka oli aikoinaan osa isompaa järjestelmää, joka hallinnoi Helsingin liikennevaloja.

Kotimuseo ei ole ymmärrettävästi syntynyt yhdessä yössä, vaan harrastus sai alkunsa Olavin vanhalla työpaikalla. Yrityksessä oli edessä vanhojen tietokoneiden päivitys uusiin ja vanhat olivat lähellä päätyä kaatopaikalle. Koneet saivat uuden kodin Olavin tilalta. Tämän jälkeen moni muukin tiensä päähän päässyt tietokone on päätynyt Olavi Kanerviston kokoelmiin.

Jossain vaiheessa tila alkoi loppua kesken ja helpoin tapa oli sijoittaa tietokoneet Olavin vanhaan omakotitaloon ja tarjota ihmisille hieman erilaisempaa museoelämystä.

Ihmiset tulevat vieläkin tarjoamaan heidän vanhoja sotaratsujaan Kanerviston kotimuseoon. Tuvassa voi yhdellä silmäyksellä nähdä sekä globaalin että suomalaisen tietokonekannnan kehityksen. Rivissä seisovat Nokian MikroMikot muistuttamassa suomalaisesta IT-osaamisesta, kun taas Applen ja IBM:n tuotteet kertovat matkastaan firmojen konttoreista tavallisen kuluttajan arkikäyttöön. 

Olavi Kanervisto esittelemässä IBM:n ensimmäisiä kotitietokoneita.
Kuvateksti Olavi Kanervisto esittelemässä IBM:n ensimmäisiä kotitietokoneita. IBM:n tulo tietokonemarkkinoille 1981 oli aikansa suurimpia tapahtumia ja samalla IBM sinetöi koko tietokonekulttuurin. Koneita markkinoitiin yrityskäyttöön.
Pala tietokonehistoriaa: Nokian MikroMikko -sarjaa
Kuvateksti Suomestakin löytyy pala tietokonehistoriaa Nokian MikroMikko -sarjallaan. Koneet olivat suosittuja yrityskäytössä ja parhaimmillaan tehokkaampia kuin IBM:n koneet.

Olavi Kanervisto muistaa vielä tietokoneen, jota hän on ensimmäisen kerran käyttänyt noin viisikymmentä vuotta sitten. Kyseessä oli Sperry Univac 494 –keskustietokone, johon tukkuliikkeen maakunnallisten myyntikonttoreiden kauppiastilaukset lähetettiin linjasiirtona keskusvaraston lähetyslistojen tulostamiseksi.

Kanervisto ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta varsinaisesti pelien pelaamiseen, vaikka kokoelmista löytyykin lähes jokainen Commodoren valmistama tietokone. Olaville tietokoneet ovat aina olleet työvälineitä, jotka ovat olleet helpottamassa meidän elämäämme tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmien kautta.

Olavi Kanervisto vanhojen tietokoneiden keskellä.

Tietokoneiden keräily on ollut kasvussa jo jonkun aikaa ja tämän Olavi Kanervisto on huomannut myös kotimikrojen saralla. Häneltä kysytään usein apua, kun juuri ostettu vanha kotitietokone ei toimikaan pelkästään nappia painamalla.

Kanervisto kertoo, että yllättävän monelle tulee yllätyksenä se, ettei kotimikron käyttö ole niin helppoa verrattuna pelikonsoliin, jossa kasetti asetetaan koneeseen ja painetaan virta päälle.

Harva vaivautuu edes opiskelemaan hommaamansa tietokoneen ohjelmointikieltä ja komentoja, joilla peli saadaan käyntiin. Ongelmansa tuo myös se, että kaikki modernit televisiot eivät tue kotitietokoneiden ulostuloa antennijohdon jäätyä jo melkein historiaan.

10 GOTO PRINT “$$$ COMMODORE-64-&-MACINTOSH $$$”

Jari Jaanno pelaa vanhalla tietokoneella.
Kuvateksti Commodore 64 oli pala Jari Jaannon lapsuutta, mutta vaikutuksen teki ala-asteen ATK-tunneilla myös Applen Macintosh.

Luulin Olavi Kanerviston olleen poikkeus tällaisessa retrotietokonekeräilyssä, mutta nopeasti tajusin, ettei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan löytääkseen retrotietokonekeräilylle omistautuneita ihmisiä. 

Start up -yrittäjän, IRC-Gallerian toisen perustajan Jari Jaannon mittava kokoelma sijaitsee aivan Helsingin sydämessä. Kokoelmaan yhdistyy sekä Jarin työ että harrastus.

Lapsuudessa hänen kotoaan löytyi legendaarinen ”kuuslankku” ja vanhat komennot tulevat vielä tänäkin päivänä takaraivosta kuin vettä vaan. Vaikutuksen teki ala-asteen ATK-tunnilla myös Applen nostalginen telkänpönttö, eli ensimmäinen Macintosh.

Verrattuna Commodoreen Macistä puuttui tuolloin värit, mutta graafisen käyttöliittymän uutuus ja sen mukana tullut hiiri loivat uusia polkuja tietokonekulttuurille ja nuorelle Jaannolle. Macintosh jäi elämään jopa pieninä piirustuksina kouluvihkoon.

Hyvin kuvaavaa on se, että Macin versio Tetris -pelistä on Jarille se oikea versio, vaikka yleensä Tetris muistetaan Nintendon 8 bittisestä -konsolista ja Gameboy -käsikonsoleista. Tietokoneista lopulta kehkeytyi Jaannolle työura, sekä erittäin tärkeä harrastus.

Jari Jaanno esittelee vanhaa suomalaista Salora Fellow -tietokonetta.
Kuvateksti Salora Fellow on myöskin pala suomalaista tietokonehistoriaa. Salora -tietokoneita myytiin 80-luvulla, mutta edes kotimainen vaihtoehto ei pärjännyt tasavallan tietokoneelle.
Jari Jaanno laittaa vanhaa Saloran tietokonetta hyllyyn.
Jari Jaanno esittelee vanhaa BBC Microa.
Kuvateksti BBC Micro ei välttämättä ole se tunnetuin kotitietokonemalli, mutta kyseinen kone oli kuitenkin isossa osassa Isossa-Britanniassa. Laite valmistettiin valtion yhteistyöllä tavallisten ihmisten tietotekniikan tuntemuksen parantamiseksi.

Erilaisia koneita ja laitteita on kertynyt Jaannon kokoelmiin niin paljon, että asunnon kellarivarasto on lähes kokonaan pyhitetty laitteiden säilytykseen.

Kokoelmista löytyy niin lapsuudesta rakkaiden Macintoshin ja Commodore 64:n lisäksi harvinaisuuksia, joiden merkitys IT-osaamiseen ja teknologian kehitykseen voi olla yllättävän suuri.  Tarkoitus ei ole kuitenkaan vain säilöä vanhaa tavaraa, vaan jokaiseen koneeseen liittyy oma projektinsa ja nokkakärryt kolisevat tiuhaan tahtiin asunnon ja varaston väliä.

Yhtenä silmiin pistävänä projektina on lisätä Commodore 64:lle toinen SID-äänipiiri ja Midi-liitäntä, joka mahdollistaa 6-raitaisen stereomusiikin luomisen kahdella alkuperäisellä Commodoren äänipiirillä.

60 POKE ”KYMIJOEN-ATARISTI”

Marko Latvanen varastorakennuksessaan, joka on täynnä tietokoneaiheista tavaraa.
Kuvateksti Marko Latvanen työhuoneessaan.

Commodoresta kasvoi 1980-luvun Suomessa hallitseva tietokonemerkki, mutta polkuni johdettua Kouvolaan tutustuin Marko Latvaseen, jolle Atari on SE tietokonemerkki.

Latvasen varastorakennuksen täyttävät erilaiset elektroniikkalaitteet lattiasta kattoon, mutta oman pyhäkkönsä ovat ansainneet Atarin tuottamat pelikonsolit ja tietokoneet. 

Atari hankittiin Latvasen kotiin 1990-luvulla ensimmäisillä kesätyörahoilla ja lopulta Atari johdatteli Markon työelämään ja kone vakiintui myös pitkäaikaiseksi harrastukseksi.

Latvanen on toiminut Atarimania -sivuston ST-tietokannan ylläpitäjänä ja softa-arkeologina reilut 13 vuotta. Noiden vuosien aikana Marko on arkistoinut jälkipolville noin 12 000 erilaista Atarille tehtyä ohjelmaa.

Latvanen kertoo, että yllättävän monelle suomalaiselle on aikojen saatossa unohtunut komeroiden nurkkiin vanhaa Atari -ohjelmistoa, jonka seasta löytyy niin kaupallisia kuin itse tehtyjä ohjelmia, jotka Latvanen yrittää parhaansa mukaan pelastaa digitaaliseksi. Mikään ohjelma ei ole liian pieni tai liian iso kelvatakseen sivuston arkistoihin.

Kotimaisten softien lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä arkistoinnissa muun muassa Oceanin, Psygnosiksen, Atarin, Idean, Core Designin ja monien muiden entisten softayhtiöiden työntekijöiden kanssa.

Latvanen vertaa vanhojen ohjelmien tutkiskelua aarreaitaksi ja käytäntö on samankaltainen kuin arkeologiassa, paitsi että pikkulapion ja siveltimen tilalla pyöritellään ykkösiä ja nollia. Harrastus pitää ottaa hienotunteisesti haltuun, varsinkin kun käsissä pyörii esimerkiksi alkuperäinen Rastanin tai Rambo III:n Atari ST -prototyyppikorppu.

Marko Latvasen pelihuoneen hyllyillä laitetta monelta eri aikakaudelta. Myös Atarin koneita.
Kuvateksti Latvasen pelihuoneesta löytyy laitetta monelta eri aikakaudelta. Kunniapaikalla ovat myös Atarin koneet.
Marko Latvasen työhuoneessa Atari -tietokoneet käytössä.
Kuvateksti Marko Latvasen työhuoneessa Atari -tietokoneet ovat edelleen jokapäiväisessä käytössä.
Latvasen tupaten täynnä oleva pelihylly, joka sisältää alkuperäisiä Atari ST -pelejä.
Kuvateksti Latvasen vaatimaton pelihylly, joka sisältää alkuperäisiä Atari ST -pelejä.

Latvasen kokoelmista löytyy miltei jokaisen Atarin julkaiseman laitteen lisäksi valtava määrä muitakin kotitietokoneita, mutta eriskummallisinta hänen harrastuksestaan tekee se, että hän käyttää edelleen päivittäin kuvaputkimonitoriin kiinnitettyä Atari tietokonetta.

Modernien muutosten ansiosta Atarilla pystyy käyttämään internettiä ja tallentamaan tiedostoja muistikortille, eikä kuvaputkimonitorikaan ole ajan saatossa kulunut liikaa. Ja vaikka olisikin, kyllä varaston nurkilta löytyy aina yksi varalle. Atarilla luonnistuvat niin tietokantojen ylläpito, logojen suunnittelu demoihin, sekä tietokoneartikkelien kirjoittaminen Skrolli-lehteen.

Marko Latvanen työhuoneessaan. Istuu tietokoneella ja katsoo suoraan kameraan hymyillen.

Tietokonekansa

Yli vuoden mittaisen matkan aikana henkilökohtainen ymmärrykseni ja kunnioitukseni kotitietokoneharrastusta kohtaan on kasvanut mittaamattomia harppauksia. Voi olla, että itsekin tuli hurahdettua matkan varrella nostalgiaan, vaikka sitä ei itse lapsuudessaan päässyt kokemaankaan.

Sen lisäksi, että kotitietokoneissa on aikaan sidonnaista nostalgiaa, avautuu niiden kehityksestä ja synnystä monivaiheisia ja mieleen painautuvia selviytymistarinoita. Uskomatonta, kuinka moni asia tässä maailmassa on ollutkin puhtaasta sattumasta kiinni.

Artikkelin kaikki kolme henkilöä ovat mukana Kotimikrojen Kronikka -podcastsarjassa. Kotimikrojen Kronikka on kymmenosainen podcast-sarja, jossa sukelletaan kotitietokoneiden kulta-aikaan ja selvitetään, miksi tänä päivänä meillä on vain kaksi vaihtoehtoa (Apple ja PC) tietokoneen valinnassa.