Hyppää pääsisältöön

Podcastit

Atari – Se joviaali tietokone

Mikko Alatalo hymyilee kameralle ja esittelee vanhaa Atari tietokonetta.
Kuvateksti Atarin ilosanomaa julisti myös muusikko Mikko Alatalo.

Commodore tunnetaan Suomessa vahvasti merkityksellisenä tietokoneena, joka oli rakentamassa suomalaista IT- ja pelikulttuuria. Selvittäessäni kotitietokoneiden historiaa ja merkitystä suomalaisessa kulttuurissa, en kuitenkaan voinut olla huomioimatta joukkoa muita tietokonemerkkejä, jotka ovat olleet osana monen nuoren lapsuutta ja tulevaa uraa.

Pinnalle nousee muutamia koneita, jotka ovat jaksaneet roikkua Commodoren rinnalla muuttuvassa tietokonemaailmassa. Yksi selkeästi huomionarvoinen kone on Atari.

Atari muistetaan yrityksenä parhaiten pelikonsolien kautta, mutta tuppaamme unohtamaan Atarin olleen aikoinaan edelläkävijä myös tietokoneiden saralla.

Atarin ensimmäiset kotitietokoneet, Atari 400 ja Atari 800, julkistettiin vuonna 1979. Niiden tarkoitus oli kilpailla Applea vastaan. Kotitietokoneet kuitenkin jäivät jo heti alkumetreillä Atari 2600 -pelikonsolin varjoon.

Rehellisyyden nimissä en edes tiennyt Atarin valmistaneen kotitietokoneita tuona aikana, mutta uuden projektini kautta oli aika sukeltaa ummikkona kotitietokoneiden maailmaan ja ensikosketus tuli Atarista.

Maalaispoika ja Atari-mannekiini

Itselläni ei ollut lapsuudessa kotitietokonetta. Törmäsin ensimmäisen kerran näihin laitteisiin vasta työpaikallani, kun työkaverini tarjosi minulle Atari ST -tietokonetta.

Tämän 1980-luvun puolessavälissä markkinoille tulleen tietokoneen valttina oli sisään rakennetut MIDI-liitännät, joiden ansiosta koneesta tuli erittäin suosittu varsinkin musiikkipiireissä.

Yllätys oli suuri kun huomasin, että Atarin ilosanomaa oli julistamassa muusikko Mikko Alatalo.

Mikko Alatalo studiossa. Esittelee vanhaa Atari -mainosta, jossa esiintyy poikansa kanssa.
Kuvateksti Mikko Alatalo esiintyi poikansa kanssa Atarin mainoksessa.

Haastatellessani Mikko Alataloa Kotimikrojen Kronikka -podcastsarjaan, hän ei aluksi muistanut olleensa Atarin mainoksessa. Alatalo kuitenkin uskoo Atarin mainoskasvoksi päätymisensä linkittyneen tuolloin mainostettuihin Casio -kelloihin, jotka olivat suosittuja varsinkin alakouluikäisten lasten keskuudessa. 

– Silloin oli harvinaista, että artistit mainostivat tuotteita omalla nimellään. Myöhemmin sain jopa pottuilua vanhoilta rokkipoliiseilta, että paljonko Mikko kello on, Alatalo naurahtaa.

Mikko Alatalo hymyilee kameralle ja esittelee Atarin näppäimistöä.
Kuvateksti Koti-Atarilla tehtiin lähinnä demoja, Alatalo muistelee.

Atarin maahantuonnista huolehtinut TeknoComputer OY oli häneen yhteydessä ja tarjosi mainossopimusta. Mainokseen pääsisi mukaan myös hänen 10-vuotias poikansa Jaska.

Alatalo muistelee Jaskan olleen hyvin kiinnostunut mahdollisuudesta päästä mukaan, sillä perheessä oli ollut jo entuudestaan jonkinlainen pelilaite ja nyt olisi mahdollista saada kotiin ihan oikea tietokone. Myöhemmin Atari-mainoskone toimi perheessä pelikoneena vallan mainiosti, mutta sitä käytettiin myös luovaan työhön.  

– Studiossa oli omat koneet musiikin tekoon, niin tällä koti-Atarilla tehtiin lähinnä demoja. Laitettiin komppi taustalle soimaan ja hahmoteltiin, että miltä tämä biisi voisi kuulostaa, kertoo Alatalo. 

Atarin mainos vuodelta 1987. Sarjakuvamuotoon tehdyssä mainoksessa esiintyvät Mikko Alatalo ja hänen poikansa.
Kuvateksti Atarin mainos vuodelta 1987, julkaistu alun perin Mikrobitti -lehdessä.

FreeStyle-Atari

Muusikko ja tuottaja Jaakko Salovaara, taiteilijanimeltään JS16, eli lapsuuttaan kun Commodore 64 oli kuumaa tavaraa. Salovaara muistelee kinunneensa Commodore 64:sta vanhemmiltaan, mutta konetta ei koskaan Salovaarojen kotiin hankittu. Kokemukset tietokoneiden parissa jäivät vähäisiksi.

Salovaara oli saanut palon musiikin tekemiseen ja asia sai uuden käänteen, kun Salovaara tutustui rippileirillä Atari -tietokoneeseen kaverinsa kautta. Tämän jälkeen hän oli usein pyytämässä lupaa päästä tekemään musiikkia kaverinsa Atarilla.  

– Mä olin todella riippuvainen muista kavereista, mitä tulee musiikin tekemiseen. Kun mä sitten aloin hommaamaan erilaisia musavehkeitä, niin Atari tuli siinä tosi nopeasti. Mä en koskaan sitä mihinkään muuhun käyttänyt kuin musiikin tekemiseen, enkä varmaan osaisi edes käyttäkään sitä mihinkään muuhun. Mä on niin tällainen muusikkotyyppi, naurahtaa Salovaara.

Jaakko Salovaara hymyilee kameralle ja painaa yhdellä sormella vanhan Atarin näppäimistöä.
Kuvateksti Jaakko Salovaaran ensimmäisiä kokeiluja Atarilla oli Kevyt jee -yhtyeen ensimmäiset kappaleet.

Aikojen saatossa Atarin ympärille alkoi kerääntyä laite kerrallaan erilaisia rumpukoneita ja samplereita, eikä tietämättömyys tietokoneita kohtaan haitannut luomisprosessia. Musiikkiohjelmat sai ladattua helposti, kun ohjelmakorpun laittoi koneeseen ennen koneen käynnistämistä. Tämän jälkeen ohjelma avautui koneella automaattisesti.

Ensimmäisiä kokeiluja Atarilla oli Niko Toiskallion (Nikke T) kanssa muodostetun Kevyt jee -yhtyeen ensimmäiset kappaleet. Tämän jälkeen perustettiin Sub Deluxe, joka oli Salovaaran mukaan Bombfunk MC:n esiaste.

Palo musiikkiin oli suurta ja Salovaaran katalogi on kasvanut Teostossa yli tuhanteen kappaleeseen kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän arvelee, että ainakin puolet noista kappaleista on tehty Atarilla. Tahdin ollessa kovaa, myös kone joutui välillä koetukselle. 

– Kerran multa meni levyasema rikki ja hommasin siihen toisen käytettynä. Se asema ei sitten lopulta sopinutkaan siihen koppaan, niin mä käsisahalla sahasin sitä koppaa, jotta se mahtuisi siihen, Salovaara muistelee naureskellen.

– Silloin tuli Sandstormit ja Freestylerit. Ja se oli Atari aikaa silloin.

Jaakko Salovaara ei koe olevansa laiteuskovainen, vaan uskoo puhtaasti ideoihin musiikin luomisessa. Tärkeintä on se, miltä musiikki kuulostaa. Silti hän näkee, että suurena syynä mestariteosten syntyyn oli tuona aikana teknologian minimalistisuus.

Nykyään kuka tahansa voi muutaman sovelluksen kautta luoda musiikkia. Ennen piti pakon edessä keksiä hienoja ratkaisuja, miten saadaan mahdollisimman yksinkertaisesti tehtyä ja luotua musiikkia. Tämän Salovaara näkee olleen aikoinaan suuri voimavara. 

– Se oli hyvää aikaa. Silloin oli nuori ja oli kova palo, Salovaara toteaa.

Muusikko Jaakko Salovaara, JS16, katsoo kameraan ja painaa yhtä Atarin näppäintä yhdellä sormella.
Kuvateksti Jaakko Salovaara ei koe olevansa laiteuskovainen, vaan uskoo puhtaasti ideoihin musiikin luomisessa.

Pieni sitkeä Atari

Kotimikrojen Kronikka -podcastsarjassa käsitellään muiden legendaaristen kotitietokoneiden mukana Ataria, johon Salovaara ja Alatalo ovat kertomassa oman tarinansa.

Lyhyesti Atarin 16-bittisä koneita voidaan verrata joka paikan höyliksi, mutta myyntiluvuissa Atari jäi selvästi Tasavallan tietokoneen, Commodoren, varjoon. Silti tarinat tällaisen pienemmän tietokonemerkin ympärillä ovat kiinnostavia ja jossain määrin samaistuttavia.

Oli sitten kyseessä altavastaajan sympatia tai muinaisen muodin vastavirtaan uiminen, Atari on ollut osa suomalaista tietokonekulttuuria, ja sen tarinat jatkavat elämää harrastelijoiden keskuudessa.

Artikkelin haastateltavat ovat mukana Kotimikrojen Kronikka -podcastsarjassa. Kotimikrojen Kronikka on kymmenosainen podcast-sarja, jossa sukelletaan kotitietokoneiden kulta-aikaan ja selvitetään, miksi tänä päivänä meillä on vain kaksi vaihtoehtoa (Apple ja PC) tietokoneen valinnassa.