Hyppää pääsisältöön

Dokumentit

Monta vuotta transmiehenä elänyt Mira, 26, haluaa olla taas nainen: ”Toivon, että olisi ollut jokin toinen tie”

Päivitetty 13.09.2021 13:13.
Mira levde länge som transman.

Kun Mira teini-ikäisenä halusi korjata sukupuolensa, hänellä oli kiire. Nyt hän toivoo, että olisi antanut prosessille hiukan enemmän aikaa. Toimittaja Jessica Stolzmann teki dokumentin Mirasta ja vaietusta aiheesta.

Kun syksyllä 2019 kuulin ensimmäisen kerran Mirasta, hänen nimensä oli vielä Kai ja hän identifioitui mieheksi. Halusin haastatella transihmistä, joka oli tyytyväinen elämäänsä ja pystyi kertomaan kokemuksistaan.

Haastattelua lykättiin, ja kun puoli vuotta myöhemmin otin jälleen yhteyttä Miraan, hänen elämänsä oli ottanut uuden suunnan.

Koko aikuisen elämänsä transmiehenä elänyt Mira oli alkanut tuntea olonsa yhä epämukavammaksi maskuliinisessa roolissaan.

– En halua sanoa katuvani, mutta joskus toivon, että olisin löytänyt toisen tien, nyt 26-vuotias Mira sanoo.

Teini-ikäisenä hän oli kuitenkin vakaasti päättänyt, että tämä on oikea tie. Mira sai transdiagnoosin 18-vuotiaana. Tuolloin hän aloitti testosteronihoidon ja kävi läpi lääketieteellisiä toimenpiteitä sukupuolen korjaamiseksi.

Transmiehenä tunsin itseni vapaammaksi, ja minun oli helpompi ilmaista itseäni.

― Mira
Transmiehenä Mira tunsi itsensä vapaammaksi ja hänen oli helpompi ilmaista itseään.
Kuvateksti Transmiehenä Mira tunsi itsensä vapaammaksi ja hänen oli helpompi ilmaista itseään.

Katuminen on harvinaista

Dokumentissa Mira käy Tampereen yliopistollisen sairaalan Trans-poliklinikalla. Hänet ottaa vastaan lääkäri Riittakerttu Kaltiala, joka asetti Miralle teini-iässä transdiagnoosin.

Kaltiala ei voi kommentoida Miran tapausta suoraan. Tässä artikkelissa hän kertoo kuitenkin yleisesti detransitiosta ja sen merkityksestä.

Olemme tehneet hirvittävän virheen, jos joku katuu.

― Riittakerttu Kaltiala, lääkäri

Detransitiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa sukupuolta vahvistavan hoidon aloittanut henkilö keskeyttää lääkehoidon. Usein detransitio tarkoittaa myös sitä, että henkilö alkaa taas identifioitua syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa.

– Olemme tehneet hirvittävän virheen, jos joku katuu. Meillä on paljon opittavaa näistä tapauksista, Riittakerttu Kaltiala sanoo.

Suomessakin hoitoa katuvia on alkanut ilmestyä transpoliklinikoille enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä.

Samaa on tullut esiin myös muissa Pohjoismaissa. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan ole saatavilla. Kaikki hoitoa katuvat eivät välttämättä halua apua, vaan pitävät katumuksensa omana tietonaan, Kaltiala sanoo.

– Luvuthan ovat onneksi aika pieniä. Aikaisemmin transpoliklinikoille hakeutui detransitiota varten noin 2–3 prosenttia hoitoja läpikäyneistä. On kuitenkin viitteitä siitä, että tämä olisi lisääntynyt sen jälkeen, kun sukupuolta vahvistavaan hoitoon hakeutuvien määrä alkoi 2010-luvulla voimakkaasti kasvaa.

Kaltialan mukaan syitä voi olla monia. Kehoahdistus ei ehkä katoakaan. Identiteettiepävarmuus palaa, keho ei tunnukaan oikealta. Mahdollisesti alun perin ylimitoitetut toiveet eivät toteudukaan.

Katuminen on emotionaalisesti kuormittavaa. Ahdistus, pettymys ja katkeruus ovat yleisiä tuntemuksia. Moni tuntee myös häpeää.

Kaikille katumuksentunteet eivät tule heti. Ihmisen mieli pyrkii torjumaan ahdistuksen tunteita ja oikeuttamaan tehtyjä päätöksiä.

– Kyse on niin suurista asioista, että niitä on vaikea käsitellä, Kaltiala sanoo.

Aika ajoin Mira on voinut erittäin huonosti.
Kuvateksti Aika ajoin Mira on voinut erittäin huonosti.

Yhä useampi nuori hakeutuu sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin

Kolmen viime vuoden aikana noin 200 alaikäistä on vuosittain saanut lähetteen maan kahdelle transpoliklinikalle, jotka sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella

Sukupuolenkorjaushoitoon hakeutuvien nuorten määrä on 2010-luvulla kasvanut voimakkaasti eri puolilla maailmaa. Suomessa määrä viisinkertaistui vuosina 2011–2020.

Kasvua on tapahtunut erityisesti nuorissa, jotka ovat syntymässä määritelty tytöiksi, mutta identifioituvat pojiksi.

Tarkkaa syytä määrän kasvuun ei tiedetä.

Mira eli pitkään transmiehenä.
Kuvateksti Pettymys saamaansa diagnoosin on kasvanut ajan myötä. Miraa ei kuitenkaan kaduta kaikki mitä se toi mukanansa.

Lääkärien suuri vastuu

Lääkäreillä on suuri vastuu, kun he päättävät diagnoosin asettamisesta ja hoidon aloittamisesta.

Samalla, kun monet hyötyvät hoidoista, Kaltialan mukaan erityisesti nuorten kohdalla päätös on erittäin vaikea. Juuri nuorena ihminen rakentaa identiteettiään.

On hyvin haastavaa varmistua, että sukupuoli-identiteetti on riittävän vakiintunut, jotta fyysiset toimenpiteet ovat turvallisia ja perusteltuja.

― Riittakerttu Kaltiala, lääkäri

Sen tutkiminen ja kokeileminen, kuka on ja kuka haluaa olla suhteessa ympäristöön ja erilaisiin konteksteihin, käynnistyy nuoruudessa. Identiteetti lujittuu vasta aikuisena.

– On hyvin haastavaa varmistua, että sukupuoli-identiteetti on riittävän vakiintunut, jotta fyysiset toimenpiteet ovat turvallisia ja perusteltuja.

Kaltialan mukaan nuoret ovat usein kärsimättömiä ja ehdottomia.

– Meille hakeutuvat eivät aina ole halukkaita miettimään ja pohtimaan identiteettiään. Tavoitteena on päästä nopeasti aloittamaan lääkehoito. Siksi nuoret eivät aina ole halukkaita kertomaan asioita, jotka saattaisivat viivästyttää prosessia.

Lisäksi arviointia vaikeuttaa se, että suurella osalla sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuvista on mielenterveysongelmia, Kaltiala sanoo.

Lääkäri Riittakerttu Kaltiala yrittää selvittää mikä on saanut Miran katumaan.
Kuvateksti Lääkäri Riittakerttu Kaltiala yrittää selvittää, mikä on saanut Miran katumaan.

Mutta jos arviointi on näin vaikeaa ja päätökseen liittyy tällaisia riskejä, mitä mieltä lääkärit ovat omasta vastuustaan asiassa?

– Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan hormonihoitoa voidaan ja myös pitää antaa yhtä lailla alaikäisille, vaikka tutkimusnäyttö nuoruusiässä aloitetuista hoidosta on lähes olematonta. Suositukset eivät perustu lääketieteellisissä hoidoissa yleensä edellytettävään näyttöön. Yritämme varmistaa, että hoitoihin voivat edetä ne, joiden identiteetti on vakaa, päätöksentekokyky riittävän kehittynyt ja mielenterveys hyvä, jotta lopputulos olisi onnistunut.

Haluamme ymmärtää paremmin, missä tapauksissa kannattaa ottaa aikalisä.

― Riittakerttu Kaltiala, lääkäri

Transsukupuolisuuden hoito saa myös kritiikkiä siitä, että se on liian varovaista ja konservatiivista. Osa vaatii, että nuorten tulisi voida aloittaa hoito aikaisemmin. Tästä näkökulmasta hoitojen aloittamisella on kiire, koska vääränlainen fyysinen kehitys vahingoittaa nuorta.

Kaltiala toivoo, että transsukupuolisuuden hoidossa voitaisiin ottaa opiksi hoitoa katuvilta.

– Haluamme ymmärtää paremmin, missä tapauksissa kannattaa ottaa aikalisä ennen fyysisten toimenpiteiden aloittamista ja miten tutkimusprosessia voitaisiin kehittää, Kaltiala sanoo.

Toivon, että olisi ollut joku joka olisi ymmärtänyt ja tukenut minua.

― Mira

Arka aihe

Mira on kokenut raskaita aikoja. Hänellä on ollut itsetuhoisia ajatuksia ja hän on taistellut identiteettinsä ja itsetunnonsa kanssa.

Mira on taiteilija
Kuvateksti Maalaaminen auttaa Miraa käymään läpi raskaita ajatuksia.

– Olen voinut huonosti ja tuntenut itseni yksinäiseksi. Toivon, että olisi ollut joku, joka olisi ymmärtänyt ja tukenut minua, sanoo Mira.

Detransitio on latautunut aihepiiri. Kun sitä käsitellään mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa, se koetaan helposti transihmisiin kohdistuvana kritiikkinä.

Tämä on helppo ymmärtää, koska transihmiset kohtaavat syrjintää ja joutuvat edelleen taistelemaan oikeuksiensa puolesta.

On tärkeää kuulla erilaisia ääniä. Tarinamme ovat eheyttäviä. Teen sen itseni ja muiden vuoksi – niiden, joilla on samanlaisia kokemuksia, ja niiden, jotka haluavat ymmärtää.

― Mira

Monet transihmiset saavat prosessin aikana tukea muilta transihmisiltä ja pitävät itseään pettureina, kun katuvat.

Detransitio ja transennakkoluulot eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä. Ja on tärkeää nähdä myös ne, jotka läpikäyvät detransition.

– On tärkeää kuulla erilaisia ääniä. Tarinamme ovat eheyttäviä. Teen sen itseni ja muiden vuoksi – niiden, joilla on samanlaisia kokemuksia, ja niiden, jotka haluavat ymmärtää, Mira sanoo.

Mira levde länge som transman.
Kuvateksti Mira viihtyi pitkään miehen identiteetissään. Viime aikoina hän on alkanut tutkia naisellista puoltaan ja puketua feminiinisemmin.

Ei enää kiirettä

Dokumentin kuvausten aikana Mira teki nimenmuutoksen. Hänen nimensä on taas Mira. Kai-nimen hän säilytti toisena nimenään, aika transmiehenä on osa hänen identiteettiään.

Hän ei vielä tiedä, milloin sukupuolen korjaaminen naiseksi on juridisesti mahdollista. Siihen tarvitaan uusi diagnoosi lääkäriltä. Mutta tällä kertaa ei ole kiirettä.

– Se saa viedä aikaa, minulla ei ole enää kiire, Mira sanoo.