Jos lähtevät linnut saavat mielen haikeaksi, lintuaiheiset laulut tuovat piristystä
Lintujen äänten tunnistaminen ei ole helppoa, mutta linnuista kertovien laulujen kuunteleminen on. Aristoteleen kantapään taustatoimittaja keräsi musiikkiaiheisia vinkkejä helpottamaan muuttolintujen lähdön aiheuttamaa haikeutta.
Lintujen vapaus lentää paikasta toiseen viehättää ihmistä. Keväisin moni on hullaantunut lintujen laulusta. Nyt syksyllä linnut ovat pikkuhiljaa muuttamassa etelään, mutta onneksi ne ovat läsnä lauluissa.
Rainer Friman pyytää lintuja lentämään pohjoiseen ja toivoo kuulevansa taas ääntä peipposen. Friman tavoittaa Linnut-laulullaan usean suomalaisen, jonka sydän sykkii elämää aina, kun näkee siivekkäiden palaavan.
Myös Arja Havakka on nähnyt linnun taivaalla liitelevän. Lokki-kappaleessa lennetään myrskyä päin. Ja niin ovat monet meistä lokkeja, jotka ei ole mitään ilman valkeaa laivaa, lauloi puolestaan Laila Kinnunen Toiset meistä -kappaleessa vuonna 1968. Lokkiaiheeseen on tarttunut myöhemmin myös Apulanta. Toni Wirtanen laulaa kertosäkeessä: lokin päällä lokki, toisistansa nokki joka repaleen.
Juha Vainion tulkinnassa Albatrossi lepäämättä liitää, ja se yhdistää laulun kertojaäänen ajatukset lapsuustoveriin, jolla oli rohkeutta lähteä seikkailemaan. Monelle lintu onkin vapauden symboli. Auenneet siivet ja yöhön pakeneva lintu ovat mainittuina Anna Erikssonin esittämässä Lintu-kappaleessa, mutta niin on myös häkki.
Aina linnut eivät ole lauluissa yksin. Kun Katri Helena laulaa, linnun kaverina on lapsi, jolla silmät loistavat lintuja katsellessa. Lintu ja lapsi -kappaleessakin käsitellään kauniisti vapauden haaveita.
Tapio Rautavaaran esittämässä laulussa kulkuri taivaltaa unessaan joutsenen kanssa. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen. Reino Helismaa on kirjoittanut sanat ruotsalaisen kappaleen pohjalta. Lite grann från ovan kertoo sekin linnusta.
PMMP -yhtyeen Joutsenet-hitissä on paljon lohduttomampi tunnelma, kun joutsenet jäätyvät kiinni jaloistaan. Monelle juolahtaa nyt varmasti mieleen Yön Joutsenlaulu, jossa haihtumattoman tuskan keskellä lauletaan myös pesästään pois lentäneistä linnuista.
Vesa-Matti Loiri laulaa Lapin kesä -kappaleessa Eino Leinon sanoin ja kehottaa ottamaan oppia joutsenista, jotka lähtee syksyin palaa keväisin. Niin ikään Leinon käsialaa olevassa Nocturnessa kertojan korvissa kuuluu ruislinnun laulu. On hauskaa, miten Leino on saanut ruisrääkän aika rumanakin pidetyn laulun brändättyä suomalaisten rakastamaksi kesäyön lyyriseksi ääneksi.
Lintujen laulun sävyä ja rytmiä on myös yritetty hahmotella tarkemmin kappaleiden sanoituksissa. Muuttohaukka-kappaleessa kuvaillaan muuttohaukan lohdutonta voihkaisua: ki ki kii, ki ki kii. Riki Sorsa pohtii laulussaan myös, keneltä muuttohaukka saa käskyn, ja mitkä lie mietteet sen.
Kaunis esitys alkaakin komealla sirkutuksella.
Marion Rung laulaa lintujen pesänrakennuksesta ja tässä kohtaa lukijan päässä toivottavasti soi jo valmiiksi: Tipi-tii, tipi, tipi, tipi-tii. Marion Rung lauloi näin 16-vuotiaana Euroviisuissa vuonna 1962.
Scandinavian Music Group väittää jo kappaleensa nimessä, että Mustarastas lauloi Ooh la laa. Kaunis esitys alkaakin komealla sirkutuksella. Myös kansainvälisesti menestynyt 22-Pistepirkko käytti Birdy-kappaleen väliosassa oikeaa linnunlaulua. “Talitintti, kirjosieppo ja ehkä joku kolmas”, kuului toimituksen käyttämän lähteen valistunut arvio.
Linnut ääntelevät usein myös lastenlauluissa ja loruissa. Niissä lintujen kommunikaatiota on kuvattu hyvinkin luovalla tavalla. Artikkelin kirjoittaja muistaa ilahduttaneensa vanhempiaan laulamalla kolmesta variksesta, jotka istuivat aidalla. Silivatiseilaa, silivatiseilaa, yksi lensi pois.
Pii, pii, pikkuinen lintu -laulussa kysytään linnulta, pakottaako sen jalkoja oksalla ollessa ja marjan varrella maatessa. Harakka huttua keittää -lorussa lintu käyttää sulkakämmentä.
Zacharias Topeliusta saa puolestaan syyttää siitä, jos jonkun mielestä varpunen on jouluaamuna onneton lintu. Luonnonystävä Topelius muuten perusti aikanaan Kevätyhdistyksen, jonka tärkein suojelukohde oli pikkulinnut.
Monen lapsen käsitykseen tilhen ääntelystä on vaikuttanut säkeistö Pikku-Inkerin laulusta. Siinä lauletaan Ilmari Kiannon runon sanoin: Tiu tau tilhi, äidin ryytimaassa, joko sinä lensit syömähän taas.
Lintujen laulua on myös kirjoitettu kansien väliin. Aristoteleen kantapää selvittää, laulavatko linnut oikeasti niin kuin kirjoissa sanotaan. Biologi ja tietokirjailija Lasse J. Laine kertoo, kuinka lintujen äänet voi kirjoittaa kirjaan kirjaimilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
